Kaisa on kirjoitellut YIT:n suunnitelmista laskea liikenteeseen hybridilaina. 
YIT suunnittelee laskevansa liikkeeseen uuden 100 MEUR:n vihreän hybridilainan, jonka tarkoituksena on korvata yhtiön vuonna 2021 liikkeeseen laskettu vihreä hybridilaina. Samalla yhtiö julkisti ehdollisen takaisinostotarjouksen aiemmasta hybridilainasta.
Kaisan kommentit liittyen hybrilainan liikkeellelaskuun.
“Korkeamman koron vuoksi YIT:n hybridilainan korkokulut kasvavat arviomme mukaan vuositasolla noin 3 MEUR, ja näin ollen ennusteisiimme kohdistuu nousupainetta. Tulemme sisällyttämään järjestelyn ennusteisiimme seuraavan päivityksen yhteydessä”
Korko nousee, mutta ennusteisiin kohdistuu nousupainetta?
Voisiko joku selittää mikä logiikka tässä on?
Uudella lainalla korvataan aiempi laina. Aiemman lainan korko oli 5,75 %, eli siis selkeästi matalampi kuin tämän uuden 8,5 %.
Tulkitsen siis niin että ennusteisiin korkokulujen osalta kohdistuu nousupaineita. Ei niin että tulosennusteita nostettaisiin tämän vuoksi.
Kaiken kaikkiaan hyvä että rahahanat olivat YIT:lle auki, ja mitä ilmeisimmin kustannus oli hieman alhaisemmalla tasolla kuin mitä ennakkoarviot olivat. Järkevää toimia ennakoivasti tässä epävakaassa ympäristössä - jokunen vuosi sitten bondimarkkinat olivat YIT:n osalta kiinni.
Mutta kuitenkin "Tiedotettu 8,5 %:n kiinteä kuponkikorko oli aiempia odotuksiamme matalampi, mikä on yhtiön kannalta myönteistä. "
Ilmeisesti Inderesin ennustukset ≠ odotukset.
Olisiko se siinä? Meinaan kolme vuotta kestänyt asuntohintojen lasku. Tässä on käännettä parempaan povattu useamman kerran, joten vielä ei uskalla paaluttaa, mutta hyvältä näyttää, kirjoittaa Nordean ekonomisti Juho Kostiainen viestipalvelu X:ssä.
On puhuttu Ukrainan jälleenrakennuksesta ja sen mahdollisista tilauksista suomalaisille yrityksille. YIT saattaa tavalla tai toisella olla yksi.
Mutta nyt onkin mielenkiintoinen tieto Saksasta! Siellä tiet, sillat ja rataverkosto on aivan rapakunnossa. Merz kuulemma varaamassa kunnostukseen 500 mrd euroa seuraaville 12 vuodelle. Mielenkiintoista.
Tähän kun lisää vielä suunnitellun 1000 mrd euroa puolustukseen, niin näkyy Saksassa olevan jatkossa töitä. Ja kuulemma raha ei ainoa ongelma, vaan mistä suunnittelijat ja insinöörit?
^YIT:llä ei vaan taida olla mitään toimintaa Saksassa. Ukrainasta joskus aiemmin kysyttäessä YIT kertoi, ettei sillä ole mitään suunnitelmia olla mukana Ukrainan jälleenrakentamisessa. Toki tilanne voi aina muuttua.
YIT kertoi jossakin julkaisussa noin 1.5v heidän edustajansa osallistuvan säännöllisesti pidettäviin Ukrainan jälleenrakennusta koordinoiviin EU:n järjestämiin kokouksiin. Voihan se olla että sieltä on vetäydytty myöhemmin pois. Fokus voinut olla lyhyemmän tähtäimen kotimaisissa haasteissa.
2022
Luganossaon alkanut ensimmäinen jälleenrakennusta koskeva kokous.
(EK: Ukrainassa on edessä massiivinen jälleenrakentaminen, joka vaatii satoja miljardeja - "Suunnittelutyö on aloitettava jo nyt" - Suomenmaa.fi)
2023
40 Suomalaisyritystä mukaan Ukrainan jälleenrakentamiseen - Valtioneuvosto
2024
Pääministeri Orpo Berliiniin Ukrainan jälleenrakennuskonferenssiin - Valtioneuvosto
Nuo on edennyt taustalla koko ajan ja suunnitelmat on jo melko pitkällä, jakautuen alaryhmiin joissa yritykset miettivät toteutusta käytännön tasolla.
Toki jälleenrakennusta tehdään jo miljarditasolla tälläkin hetkellä, mutta se rauha puuttuu että iso pyörä pyörähtää käyntiin. Harmi jos YIT haluaisi pysyä ulkona tuhansien miljardien mittaluokan rakennushankkeesta johon rahoituskin on jo pitkälti selvillä.
Kiitos, hyvä yhteenveto ja muistutus! Vaikea uskoa, että Suomen suurin rakennusyhtiö ei olisi mitenkään mukana Ukrainan jälleenrakentamisessa.
My 2 sceptical cents.
Varmastikin haluaa olla mukana, mutta niitä rakennustöitä tekevien ihmisten saamisessa ulkomaille töihin voi olla omat haasteensa. Kun on tullut uralla vastaan vuoden komennuksia esim. Viroon, niin halukkuus lähteä Suomesta romahtaa. Joten en pidättäisi hengitystä Saksan enkä varsinkaan Ukrainan osalta.
Sitten mitä tulee paikalliseen työvoimaan, niin mikä on se etu, jolla YIT ne nappaa ennen muita vastaavia yrityksiä?
Sijoitusmielessä YIT:n tilanne voi kääntyä myös siten, että ne rakennusmarkkinat vapautuukin Suomessa, mutta täällä nyt on enempi vähempi kaikki pyllystä ja kaiken rakennusmateriaalin hinnat ja saatavuudet lähtevät stratosfääriin.
Tämä materiaalikeissi tulee tapahtumaan satavarmasti Suomessa ja muualla sähköverkon markkinoilla.
Kyllä varmasti jonkun siivun Ukrainasta YIT nappaa varmasti ja toivon todella olevani väärässä
Jos olisin YIT niin en lähtisi rönsyilemään muualle. Sitten, kun Suomi kääntyy taas rakentamiseen niin he luopuvat siitä vipu vaikutuksesta jos ovat lähteneet muihin hommiin sen tapahtuessa. Vähän niinku Outokumpu alkaisi tekemään huonona aikana nauloja, koska oma business ei juuri nyt vedä. Sitten kun käänne tapahtuu niin menetät vipu vaikutuksen ja me osakkeen omistajat ei saada niitä tuplia triploja mitä me ollaan odotettu 4 vuotta.
YIT:n 4000 työntekijästä noin 1000 on Itä-Euroopassa ja siten lienee suhteellisen hyvät lähtökohdat toimia myös Ukrainassa.
YIT ja A-Kruunu ovat sopineet pitkän korkotuen vuokra-asuntojen rakentamisesta Tampereen Niemenrantaan. A-Kruunu on valtion erityistehtäväyhtiö, joka rakennuttaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Maarakennustyöt alkavat kesäkuussa 2025 ja hankkeen arvioidaan valmistuvan elokuussa 2026. Sopimuksen arvo YIT:lle on noin 9 miljoonaa ja se kirjataan vuoden toisen neljänneksen tilauskantaan.
As Oy Tampereen Polaris on laajuudeltaan noin 3 000 kerrosneliömetriä. Hanke on suunniteltu A-energialuokkaan ja rakennukseen tulee aurinkopaneelit. A-Kruunulle urakoitavat asunnot ovat osa YIT:n Tampereen Niemenrannan aluehanketta.
Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut HSY on valinnut YIT Infra Oy:n urakoitsijaksi toteuttamaan Esplanadin vesihuoltotunnelin rakentamisen. Urakan arvo on 18 miljoonaa euroa, ja sopimus allekirjoitetaan elokuun puolessa välissä.
Esplanadin vesihuoltotunneli sijaitsee Kaartinkaupungin ja Kampin kaupunginosissa. Tunneli sijoittuu Esplanadin puiston ja Munkkisaari–Mäntymäki-vesihuoltotunnelin välille.
Esplanadin vesihuoltotunneli on kallioon louhittava tunneli, jossa osa tunnelista on ns. märkätunnelia, jossa viemäri kulkee avoviemärinä. Tunnelin itäpään osuus on ns. kuivatunnelia, jossa rakennettavien viemäriputkien ja huoltokäyttöön tarkoitetun vesijohdon lisäksi on mahdollista liikkua ajoneuvoilla ja kävellen.