Pahoittelut viiveestä @Osinkoseilaaja . Viittaus meni alunperin ohi ja tämä tuli sattumalta vastaan.
Tästä ei herää kovin vahvoja tunteita. Lainauksessa yhdistetään niitä kahta tapaa, mistä oli keskustelua toisessa viestiketjussa. En ensivaikutelmalta ymmärrä, mikä liiketaloudellinen peruste järjestelyn taustalla on, mutta oletan että sellainen on.
Ensimmäinen on SVOP:in palautus ja takaisinsijoitus. Se onnistuu hyvin myös toisinpäin, kuten yllä on mainittu, kun vaan sijoitukset yksilöidään. Toinen on SVOP-sijoituksen konvertointi lainaksi ja palauttaminen osakkeenomistajalle lainan lyhennyksinä. Näitä on käsitelty toisessa keskustelussa enkä itsekään halua mennä täällä sen yksityiskohtaisemmalle tasolle. Ennakkoratkaisuhakemus on ainoa tapa jolla saat varmuuden verokäsittelystä etukäteen. Tässä kuitenkin nopeat kommentit kertauksen hengessä:
Rahasiirrot: Osakkaan kannalta TVL 110 §:n 1 momentin mukaan tulo katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona se on nostettu, merkitty verovelvollisen tilille tai muutoin saatu vallintaan. SVOP-palautuksen tapauksessa varojenjako tapahtuu silloin, kun se on yhtiökokouksen päätöksen mukaan varojenjaon saajan nostettavissa. Lainaksi konvertoitaessa SVOP-palautus katsotaan palautetuksi silloin, kun velkakirja laaditaan, sillä verovelvollisen vallintaan saaduilla tuloilla tarkoitetaan niitä tuloja, joihin verovelvollisella on määräämisoikeus. Tästä näkökulmasta itse rahansiirrolla ei ole nähdäkseni enää välitöntä vaikutusta osakkaan verotukseen TVL 45 a §:n näkökulmasta. Yhtiölle, jota verotetaan elinkeinoverolain pohjalta, on rahan siirtelyllä entistä vähemmän merkitystä. EVL:n mukaan jaksotus noudattaa suoriteperiaatetta.
Tuntuu, että kirjanpidolliset toimet todella ovat ok, mutta jätän pienen varauksen koska kyse on lähipiirin välisistä sarjatoimista. Verotarkastuksessa voisi jälkikäteen tulla vastaan joku näkökulma, johon varsinaisilla rahasuorituksilla voisi olla painoarvoa asiaa selvittäessä. Mutta erityisesti ne liittyisivät kokonaisuuden taloudellisen luonteen arviointiin eikä verokysymyksiin erillisinä ja yksittäisinä.
SVOP-palautusten yksilöinti: SVOP-palautusten osalta on hyvä painottaa (kuten erillisessä keskustelussa) sijoitusten ja palautusten yksilöintiä, eli niitä ei voi palauttaa miten sattuu. Mikäli sijoituksia ei voida riittävällä yksilöinnillä osoittaa, tulisi varojen jako kohdistaa verotuksessa rahastossa olleisiin eri ajankohtina tehtyihin sijoituksiin niiden määrien mukaisessa suhteessa. Siksi ne tulee yksilöidä riittävällä tarkkuudella. Kts. 2022:53. Tästä löydät lisätietoja myös Verohallinnon ohjeistuksesta, kuten oli puhetta.
SVOP-sijoituksen konvertointi velaksi: Vastaavasti SVOP-sijoituksen konvertointi velaksi on tavanomainen järjestely. Siinä selvittämistä auttaa kirjallinen velkakirja. Ajankohta, jolloin varojenjakovelka muutetaan velaksi osakkaalle, on se hetki, kun SVOP-sijoitus katsotaan palautetuksi. Jos lainaa lyhennetään joustavasti, kannattaa vähintään merkitä se velkakirjaan. Koroton laina ei yleensä ole ongelma, mutta kuten mainittu, osakkaan ja yhtiöiden välisten liiketoimien pitäisi lähtökohtaisesti olla markkinaehtoisia. Kannattaa huomioida se kokonaisuutena.
Oikeustila: Verotuskäytännössä tämän tyyppiseen sinällään jo arkijärjellä todettuna erikoiseen samojen eurojen edestakaiseen siirtelyyn ei ole tietääkseni puututtu TVL 45 a §:n normaalitulkinnan tai erillisen säännöksen nojalla. Viimeinen referenssi tuoreesta oikeuskirjallisuudesta toteaa, että tähän liittyy “tulkinnallista epävarmuutta” ja tässäkin käsitellyt kysymykset ovat “jääneet avoimeksi” (Walden & Kukkonen 2024, mikä kannattaa katsoa, jos saat teoksen jostain käyttöösi). Kannattaa olla joka tapauksessa se verovelvollinen joka dokumentoi päätökset, järjestelyn liiketaloudelliset perusteet sekä yhtiön ja osakkaan väliset sopimukset huolellisesti.