Juuri noin olen tehnyt parin oman lapsen kanssa, ja takaisin ovat maksaneet…melkein kokonaan 
Hyvä ketju! Itse muutaman vuoden harkinnan jälkeen lähdin vastaavaa toteuttamaan 2 vuotta sitten. Eli perustin yhtiön jolla pienimuotoista liiketoimintaa jonka tuotto menee kokonaisuudessaan osakkeisiin, jonkin verran olen myös lainannut rahaa yhtiölle. Tarkotus on lahjoittaa yhtiön osakkeet lapsille jo varhaisessa vaiheessa, mutta säilyttää itsellä tuotto- ja hallintaoikeus, ja itseni jälkeen ne siirtyvät vaimolle jos kuolen ennen häntä. Lahjakirjalla suljetaan myös lasten puolisoiden avio-oikeus pois.
Suunnitelmissa on myydä yhtiölle myös omistamani asunnot omaa kotia ja mökkiä lukuunottamatta edullisesti ja jättää kauppasumma saatavaksi itselle. Näin voin eläkkeelle jäädessä lyhentää velkoja tarpeen mukaan mutta lopulta kaikki jää jälkipolville.
14 tykkäystä
Entä jos on bullet-laina? Mikä saa olla laina-aika?
Tähän ei ole mitään yksinkertaista vastausta, mutta löysin tällaisen juristin vastauksen kysymykseen. Painottaisin, että jos on oikeasti tarkoitus maksaa laina takaisin ja sen takaisinmaksusta on tehty realistinen suunnitelma, niin bullet-laina on ihan fine.
Verojuristi Merja-Liisa Huolman-Lakari vastaa:
Velkapääoma voi olla lahja lainansaajalle, jos kyseessä ei ole todellinen velka.
Velka voi olla koroton, eikä korottomuudesta tule veroseuraamuksia velkojalle eikä velalliselle.
Velan olemassaolon uskottavuutta punnittaessa merkityksellisiä seikkoja ovat esimerkiksi laina-ajan pituus ja lainan lyhentämistapa aikatauluineen. Kysymys on kokonaisratkaisusta.
Perustellusta syystä velan laina-aikaakin ja lyhennyssuunnitelmaa voidaan muuttaa.
Mikäli velka on määräämättömän ajan lyhentämättä tai takaisinmaksu tapahtuu vuosien kuluttua yhdellä kertaa (ns. bullet-laina), riski velan muuttumisesta lahjaksi kasvaa.
Jos velkaa lyhennetään säännöllisesti ja todistettavasti, riski lahjana verottamisesta puolestaan pienenee.
7 tykkäystä
Mitenkähän tällaisessa tapauksessa verottaja näkee lainan takaisinmaksun? Jos alkuperäinen lainapääoma on ollut lahja velalliselle, onko takaisinmaksu lahja velkojalle?
Eikö sen voi vain antaa yhtiölle apporttina ilman veroseuraamusta? Vai mitä veroseuraamuksia tarkoitit/tavoittelit?
Tämäpäs on mielenkiintoinen ja asiasisällöltään täyteläinen keskusteluketju. Ehkä momentum keskustelulle meni jo, mutta herättelen asiaa vielä henkiin koska aihe on itselle tällä hetkellä ajankohtainen.
Olen tekemässä seuraavanlaista järjestelyä:
-
Perustamassa sijoitusosakeyhtiötä, jonne aion lainata yhtiölle rahaa niin että se on verovapaasti takaisinmaksettavissa jossain kohtaa (SVOP rahasto tms)
-
Minulla on kolme teiniä jotka tulisivat yhtiöön vaimoni lisäksi omistajiksi (vaimoni kanssa meillä olisi A sarjan osakkkeita 20kpl/hlö ja lapsilla olisi kullakin B sarjan osakkeita 320kpl/hlö eli yht 1.000 osaketta. A sarjan osakkeilla äänioikeus ja osinko-oikeus. B sarjan osakkeilla ei äänioikeutta ja ei osinko-oikeutta)
-
Yhtiössä on sijoitustoiminnan (osakkeet, kryptot, rahastot ja raaka-ainesertifikaatit jne.) lisäksi myös aktiivista liiketoimintaa oman toimen ohessa. Tästä ketjusta bongasin idean, että on järkevää yhtiöittää tuo liiketoiminta erilleen, koska se on alv:n alaista toimintaa ja sisältää myös vastuuriskiä. Sijoitusyhtiö voisi tällöin olla holding yhtiö ko. liiketoimintayhtiölle (käsittääkseni osingon siirtäminen olisi tällöin verovapaata.
-
Tarkoitus on tulevaisuudessa pumpata yhtiöön lainana lisää varallisuutta henkilökohtaisella nimillä olevista sijoituksista kotiutuvista euroista.
Tässä ketjussa on tietoa ja ymmärrystä aiheelle. Miltä minun suunnitelmat kuulostaa? Tarkoitus on yhtiöjärjestyksellä ja osakassopimuksella varautua kaikkeen mahdolliseen ja lisätä sinne etuosto-oikeus klausuulit sun muut.
Olen tässä yrittänyt etsiä netistä mallikappaleita yhtiöjärjestyksestä, jossa olisi vastaavankaltainen tilanne ja osakassopimuksesta sopivia malleja, mutta niitä ei tunnu löytyvän.
Olen kaikista kommentaista kiitollinen.
8 tykkäystä
Eipä taida löytyä mallipohjia yhtiöjärjestyksistä/osakassopimuksista valmiina, kukapa noita netissä esittelisi. Ja tuossa pitää selvittää voiko alaikäinen sitoutua osakassopimukseen (huoltajan luvalla).
Liiketoiminnan erottaminen omaan yhtiöön on peruskauraa, toki siinä tulee vähän lisää kuluja. Osinko liiketoimintayhtiöstä holdingyhtiölle on verovapaata.
Huomio myös että jos teet mitään liiketoimintaa yhtiössä niin hyvin äkkiä sinusta tulee YEL-velvollinen. Nykyään ei edes auta selitellä että on päätoimisesti palkkatöissä.
1 tykkäys
Tämä on muuten ruvennut itseäkin mietityttämään. Löytyykö asiasta foorumilta ketjua? Lähinnä että missä tässä mahtaa mennä oikeasti raja tuohon YEL-velvollisuuteen. Itsellä yhtiön kautta aika passiivista sijoittelua mutta muutamia vuokrakämppiä saman yhtiön alla.
1 tykkäys
Kiitos viestistä @evilK
Alaikäisille (teineistä 1 on täyttänyt juuri 18 ja 2 on nuorempaa) tarvitsee hakea digivirastosta edunvalvoja, koska muutoin tekisin käytännössä oikeustoimen itseni kanssa, koska edustan alaikäistä lastani. Tällainen toimi ei ole ilman edunvalvojaa lainvoimainen. Eli sellainen on minulla edessä ennen kuin kannattaa tehdä osakassopimus. Edunvalvoja sitten päättää onko osakassopimus alle 18v. edun mukainen vaiko ei.
Ajattelin tuolla mallipohjalla sellasiat jossa olisi ne varmasti tutut fraasit ja klausuulit joita niissä yleisimmin on.
YEL ei tuo ongelmaa, koska olen sen piirissä jo valmiiksi ja työtulokin on määritelty suht korkeaksi (45t€). Tuo oli hyvä kommentti, koska nyt tuli mieleeni että eihän minun lapset ajaudu YEL-velvollisuuden piiriin jos omistavat liiketoimintayhtiötä holding yhtiön kautta? Heille kun tulisi omistusosuudeksi 32% per nenä holdingyhtiöstä.
Kiitoksia hyvistä kommenteista.
2 tykkäystä
Eikö osinko-oikeuden rajaaminen ole käytännössä kiellettyä? Mitä käytännön oikeuksia B-osakkaille edes jää, jos oikeutta päätösvaltaan ja yhtiön tulokseen ei ole?
2 tykkäystä
Eipä mitään muuta kuin omistusosuus. Ideana on että minä ja puolisoni voidaan jatkossa elinaikanamme lahjoittaa meidän osuuksia lapsille, jos niin tahdomme. Tällöin heille tulisi omistusosuuden lisäksi myös oikeus osinkoon ja äänioikeus. Loppujen lopuksi äänivaltaiset osakkeet joilla on oikeus myös osinkoon jalkautuisivat perillisille viimeistään perinnönjaon kautta. Olen kuullut että lakitoimistot olisivat tehneet tällaisia ratkaisuja (osakesarja, jolla ei äänioikeutta eikä oikeutta osinkoon) ihan tässä muutaman vuoden sisällä.
1 tykkäys
Ei mitään estettä tehdä kahta osakesarjaa joilla on eri oikeudet. En kyllä itse ihan ymmärrä tässä nimenomaisessa keississä miksi lasten osakkeilla ei olisi osinko-oikeutta. Eihän osinkoa tarvitse jakaa ollenkaan jos tarkoitus on kasvattaa sitä pottia. Ja eihän se lapsillekaan haitaksi ole jos alkaa jossain vaiheessa osinkotuloa nauttimaan.
Jos ei työskentele yhtiössä niin ei ole YEL-velvollinen vaikka onkin omistaja.
6 tykkäystä
Yleensä rajataan toisen sarjan äänivaltaa. Oma käsitykseni on ollut, että lähtökohtaisesti oikeutta yhtiön tulokseen ei ole voinut rajata, koska kyse on omistajuuden perimmäisestä merkityksestä. Jos ei ole äänivaltaa, eikä oikeutta yhtiön voitonjakoon, “omistaminen” on melko sisällyksetön asia.
Mutta ei minulla toki mitään varsinaista osaamista asiassa ole.
1 tykkäys
Tähän aiheeseen sopinee Sijoitusyhtiö perintösuunnittelun työkaluna | Investco 8.2.2024 - Inderes
3 tykkäystä
Te jotka olette miettineet sijoitusyhtiön rakentamista pidemmälle tai te joilla on jo sijoitusyhtiö, jonka tarkoitus on siirtyä seuraavalle sukupolvelle: miten menettelette huojennetun osingon kanssa? Yhtiön nettovarallisuudesta saa jakaa vuosittain 8% osuuden ns. huojennettuna osinkona jota verotetaan vain ennakonpidätyksen verran (7,5% jos jaettavan osingon määrä on alle 150.000 vuodessa, yli menevästä osuudesta verotetaan 28%).
Jos sijoitusyhtiönne tekee vuosittain voittoa sijoituksilla, kävisihän tuo järkeen että huojennetun osingon käyttäisi hyväksi. Toisaalta taas tämä syö seuraaville sukupolville kerrytettyä varallisuutta. Miten olette menetelleet tai miettineet tämän hyödyntämisen kanssa? Toisaalta tuntuu että edullinen osinko olisi hyvä käyttää eduksi kun sen kerran saa pois yhtiöstä edullisemmalla veroasteella, mutta toisaalta samalla syödään tulevia tuottoja ja on riski että lainsäädäntö huojennetun osingon osalta ehtii päivittyä vaikka seuraavan kymmenen vuoden kuluessa.
1 tykkäys
Ajatuksena lähtökohtaisesti tässä tapauksessa olisi että ko. sijoitusyhtiö toimisi myös minun ja puolisoni eläkekassana (taloudellinen riippumattomuus) ja jos/kun rahaa kassaan myös jää, olisi lopputulema perintöverotuksen osalta myös paras mahdollinen (varallisuus olisi osakeyhtiössä, jonka lapset jo valmiiksi lähes kokonaan omistaisivat). Perinnönjaon yhteydessä lapset perisivät myös osakkeet joilla on osinko-oikeus ja äänioikeus.
Tuon YELin osalta voi tulla haastetta, koska oli ajatus että lapset tekisivät työtä yhtiiöön joka on holdingyhtiön omistuksessa (se missä alv mukana) ja saisivat siitä työtä vastaavaa palkkaa. Heillä kun on suunnitelmieni mukaan 32% omistus heti alkuvaiheessa, ylittyisi YEL raja omistuksen kautta (toki omistus on holdingyhtiöön, joka omistaa 100% liiketoimintayhtiön, mutta polveutuuhan se omistus sieltä).
Tuossa on kyllä pointtinsa. Lapsille voisi rajata osinkotuotto-osuutta mutta säilyttää jonkinlaisen tuottomahdollisuuden meidän elinaikanamme. Heidän motivaationsa tehdä työtä yhtiöön kasvaisi merkittävästi ja ylipäänsä he kiinnostuisivat enemmän yhtiön pyörittämisestä. Hyvä pointti.
Kiitos linkistä. Vaikutti nopeasti katsottuna erittäin mielenkiintoiselta. Pitää tulostaa ja lueskella kahvitaukojen lomassa tänään.
Tämän ohjeen avulla on helpompi vastata useampaan viestiin siten, että ei tarvitse kirjoittaa monta erillistä viestiä. 
Sen lisäksi ohjeen tavalla tekemällä näkee kätevästi sen, että millaiseen viestiin tai kysymykseen on vastannut. 
1 tykkäys