Haluan, että yritykseni saa asianmukaisen vähennyksen ja minä työntekijänä saan minulle kuuluvan verovapaan korvauksen. Tämän ei pitäisi edellytää kolmansien tahojen maksuvälineiden käyttöä.
En halua kikkailla. En halua ilmoittaa paikkansa pitämättömiä tietoja kirjanpidossa ja ottaa riskiä syyllistymisestä kirjanpitorikokseen, veropetokseen tai muuhun vastaavaan. Tällainen johtaisi omalla alallani töiden loppumiseen ja olisi siis järjetön riski. Sivuan tässä myöhempää kommenttiasi siitä, että “ei ole ongelmaa kusettaa verovähennyksissä” (6. viesti tässä ketjussa). Tällaista en ole tehnyt, joten kannattaa varoa mitä kirjoitat tai vihjaat.
Ongelmana veroetuuden hyödyntämisessä on käytännön toteutus. Vääntääkseni rautalangasta, yritin ensin kirjoittaa tämän käymällä läpi verohallinnon ohjetta luontoisetujen verotusarvosta. Läkähdyin.
Siinä onkin ongelman ydin.
Yritän avata tätä toisella tavalla.
Tuloverolaki 64 § 1 momentti:
“Työnantajalta saatu luontoisetu on veronalaista ansiotuloa ja arvioidaan käypään arvoon. Verohallinto määrää vuosittain luontoisetujen käypien arvojen laskentaperusteet.”
Tässä vaiheessa kaikki on vielä selkeää.
Sitten tullee laki verohallinnosta 2 § 1 ja 2 momentit:
"Verohallinnon tehtävänä on verotuksen toimittaminen, verovalvonta, verojen ja maksujen kanto, perintä ja tilitys sekä veronsaajien oikeudenvalvonta sen mukaan kuin erikseen säädetään.
Verohallinnon on edistettävä oikeaa ja yhdenmukaista verotusta sekä kehitettävä Verohallinnon palvelukykyä."
Okei. Vaikuttaa vieläkin aika yksinkertaiselta, mutta sitten tulee - rumpujen pärinää - VEROHALLINNON OHJEET LUONTOISETUJEN VEROTUSARVON LASKEMISESTA. linkki: Luontoisedut verotuksessa - vero.fi
Jos olet pienyrittäjä tai ehkä isompikin yrittäjä, jota kiinnostaa yrityksesi taloustilanne, osaat kyseenalaistaa näiden laskukaavojen järkevyyden. Yritä tehdä laskelmat kuukauden ruokailuista ensin yrityksen kannalta ja sitten sovittaa se työntekijöiden palkkailmoitusten kanssa ja tehdä päälle asianmukaisen työnantajasuoritteet. Monimutkaista!
Okei. Joku on keksinyt ratkaisun tähän ongelmaan. Ainakin seuraavat yritykset tarjoavat ratkaisua:
Epassi Finland liikevaihto vuonna 2023: n. 430 miljoonaa euroa.
Smartum: liikevaihto vaikea löytää (piilotettu?), jo vuonna 2015. n. 90 miljoonaa euroa
Edenred: liikevaihto n. 23 miljoonaa euroa.
(Varmaankin muitakin vastaavia yrityksiä on?)
Kenen arvelet maksavan näiden yritysten liikevaihdon? En tiedä mitä mieltä sinä olet, mutta minun mielestä sinun ei kuuluisi sitä maksaa osaksikaan, puhumattakaan kirjanpitokuluista, byrokraattien palkoista, vaivasta jne.
En ota kantaa siihen, onko ravintoetu yhteiskunnan tasolla hyvä vai huono asia. Lainsäätäjä ja ilmeisesti siis enemmistö suomalaisista kannattaa etua.
Mitä minä vastustan, on byrokratia. Byrokratia on erityisen turhaa, jos sen seurauksena syntyy uusia yrityksiä.
Tässä asiassa yksinkertaisesta asiasta on tehty niin monimutkainen, että on syntynyt tarve näille yrityksille. En syytä näitä yrityksiä. Heidän toiminta on varmasti laillista. Fakta kuitenkin on se, että nämä yritykset ovat välistävetäjiä. He syövät sinun, minun, meidän, heidän veroedusta aina pienen siivun. Tämän välistävedon mahdollistaa - rumpujen pärinää - verohallinnon byrokraatit.
Jos siis kannatat ravintoetua ajatuksen tasolla, sinun pitäisi ehdottomasti vastustaa sen nykyistä toteuttamistapaa.