Inderes Oyj - "Yhtiö kuuluu kaikille"

Suunnitelmat elävät tilanteen mukaan, mutta juuri nyt rapsat tehdään englanniksi (helpottaa myös laadunvalvontaa ja oikeanlaisen rapsan tekemisen vientiä Ruotsiin) ja videomateriaali mielellään aina kun mahdollista paikallisella kielellä eli ruotsiksi. Mutta, koska ruotsalaisyhtiöitä on vielä kovin vähän seurannassa ja tyhjästä on paha nyhjäistä on tehty myös englanniksi matskua Suomi-firmoista jotka ehkä voisi kiinnostaa tai joilla toisaalta voi olla Suomessakin englanninkielistä kuulijakuntaa. Parempi tehdä edes jotain, kun olla tekemättä mitään. :smiley: Jos tulee kökköä matskua niin somen algoritmit ei levitä sitä, mutta myö saadaan arvokasta kielen harjoitusta ja kokemusta yhtä kaikki sekä dataa siitä mikä toimii ja mikä ei. :stuck_out_tongue:

Pitkässä juoksussa ideaali on, että kaikki kynnelle kykenevä videomatsku olisi ruotsiksi ja samoin foorumi. Ruotsissa käsittääkseni useimmat analyysitalot tekevät analyysin englanniksi ja tuskin tähän tulee heti muutosta.

Näin siis ajattelu tällä hetkellä mutta tilanteen ja resurssien muuttuessa suattaapi nämäkin puheet vanhentua. :slight_smile:

Käännökset on Inderesille bisnes. Tässäkin ideaali olisi, että yritysseurannan ostava firma ostaisi kaiken muun (webcastit, VAGMin, analyysin, toimarihaastisten, IR-sivujen jne.) päälle vielä käännökset joka ikiselle kielelle. :stuck_out_tongue:

Lisäys: sivusto on tietty myös ruotsiksi.

Lisäys 2: Ehkäpä alussa fokus voi olla sellaisessa sijoittajajengissä, joka ymmärtää hyvin englantia. Ei ronski oletus sofistikoituneemmista sijoittajista jotka ylipäätään lukevat raportteja. :smiley:

Lisäys 3: kamalaa rönsyävää tekstiä joten tiivistys: idea on rakentaa aina paikallinen vahva yhteisö paikallisella kielellä. Ugh! :smiley:

50 tykkäystä

Eiköhän talousasioita hyvin ymmärtäviä virallisia kielenkääntäjiä löydy ihan kivasti. Onko se sitten Inderesille taloudellisesti kannattavaa käyttää tällaisia palveluita on sitten pohtimisen paikka.

3 tykkäystä

Hyvää keskustelua kielistä! Meidän on tässä löydettävä tasapaino vahvan paikallisuuden ja (kansainvälisen) tavoittavuuden välillä. Paikallinen läsnäolo ja helppo lähestyttävyys on tärkeä elementti toimintamallissamme, kuten tässäkin keskustelussa ilmenee. Olen monien kommentoijien kanssa samaa mieltä. Samalla haluamme tavoittaa mahdollisimman laajasti ja kansainvälisesti sijoittajia. Tämä voi tarkoittaa, että osa sisältöformaateista on paikallisella kielellä ja osa englanniksi. Tai sitä, että sisältöjä tehdään kaksikielisinä, kun se on järkevää. Pitää hakea optimaalista mallia, niin että tuotto/panos on paras tavoittavuuden ja sijoittajien laadukkaan, läsnäolevan palvelun kannalta.

Meidän uusi alusta (“Inderes 2.0”) jakautuu tällä hetkellä .fi, .se ja .dk -palveluihin ja tämä uusi alusta myös helpottaa sitä, että oikeat sisällöt kohdentuvat alustalla juuri oikeiden kohderyhmien eteen myös kieliasiat huomioiden.

39 tykkäystä

Yhtiökokous päättää voitonjaosta / antaa valtuutuksen omien ostoon ja hallitus tekee esityksen osingosta / päätökset omien ostoista. Voitonjakopolitiikka on näissä ohjenuorana. Aiemminkin olemme kommentoineet yleisellä tasolla, että omien osto on vähäisen likviditeetin osakkeissa usein haastavaa, koska päivävaihto rajoittaa paljonko osaketta voi käytännössä ostaa. Valtuutus meillä on olemassa.

27 tykkäystä

Tähän pakko sanoa, että kyllähän esim Viafin ostaa omiaosakkeita, vaikka vaihto on Inderesin tasolla - jopa pienempää. Tämän vuoden (kasvava) voitonjakopolitiikkahan on jo jaettu osinkoina. Helpottaisiko tätä myös puolivuosittainen osinko? Toinen puolikas olisi helppo vaihtaa osakkeiden ostoiksi :man_shrugging:

Toki myös sisäpiirin/hallituksen ostot olisivat myönteinen merkki. (Henkilöstön sitoutumisessa ei kyllä ole moitittavaa :+1:)


Tärkeämpää minusta on silti keskittyä laadukkaaseen liiketoiminnan kasvattamiseen ylä- ja alarivillä. Likviditeetti ongelma selätetään ajan ja kasvun kanssa :sunglasses:

9 tykkäystä

Tiedän, että Inderesin koko “ydinkolmikko” (@Mikael_Rautanen @Sauli_Vilen @Juha_Kinnunen ) on lukenut kirjan “The Outsiders” ja tietävät tasan tarkkaan miten historiallisen menestyksekkäät johtajat ovat firmojaan hallinneet. Pääoman allokointi on se juttu ja silloin KAIKKI työkalupakit pitää olla pöydällä. Ja kuten Mikael sanoi, valtuutus on jo nyt olemassa ostoille. Olen melko varma, että Inderesin operatiivisella johdolla ja hallituksella on käsitys Indersin “intrinsic valuesta”. Ainakin itse olen taipunut ajattelemaan, että Inderes ei pidä omaa osakettaan tällä hetkellä vielä riittävän houkuttelevana omien ostoja varten.

Kyllä sitä toivoisi kuitenkin, että etenkin tällaisina vuosina kun valuaatiot on kauttaaltaan matalia, niin Inderes näyttäisi esimerkkejä miten niitä pääomia allokoidaan tehokkaasti voitonjaossa. Osingot voi jättää sitten niille vuosille kun mennään bumtsibum -hengessä, mutta kyllä depression aikaan omien ostot lähtökohtaisesti tekisivät gutaa!

Sisäpiiriostoja en näe Inderesin tapauksessa ajankohtaisesti kovin tärkeinä, kun johdon ja hallituksen omistus on jo nykyisin äärettömän korkea.

30 tykkäystä

Kysymys @JNivala lle ja @N.K lle:
Pohjustus
Tässä hiemaan röökiaskin kanteen laskeskeltuja lukuja ajatusten tueksi:

Inderesin osaketta vaihdettiin lokakuussa 28973 kpl ja syyskuussa 11075 kpl. Lokakuun suuremman luvun selittänee kuun lopussa olleen osarin nostama volyymi. Eli noiden kahden kuukauden aikana osaketta vaihdettiin 700 keurilla nykyarvossa mitattuna.

Inderesillä on yhteensä 1,7 miljoonaa osaketta, joten markkina-arvo on 30,5 meuria. Top 100-listalta nopsaan laskettuna indeläiset ja ex-indeläiset omistaa 1,3 miljoonaa osaketta. En kaikkia flikiläisiä välttämättä tunnistanut, mutta exät paikatkoon tätä vajetta. Eli “free float” on reilut 400 000 osaketta eli reilut 7 meuria.

Inderes jakoi osinkoja vuodelta 2022 1,4 meuria.

Kysymys
Kuinka suuren osan tuosta 1,4 meurista allokoisitte omien osakkeiden ostoon?

26 tykkäystä

Ollaan ensi viikolla mukana Sijoittaja2023 -tapahtumassa, esitys Inderesistä sijoituskohteena klo 11.40-12.00 ja sen jälkeen voi tulla meidän ständille juttelemaan kanssani. Toivottavasti nähdään messuilla!

31 tykkäystä

Hyvä kysymys.

Nyt kun on spekuloitu esim. Kempowerin pienen free floatin vaikutuksesta pörssikurssiin, niin aihe on muutoinkin ajankohtainen. Miten suuri osa Inderesin henkilöstöineen olisi hyvä omistaa yhtiön kaikista osakkeista ja millainen vaikutus sillä on osakekurssin käyttäytymiseen?

Toinen kysymys on mielestäni se, että miten hyvin omistajarakenne - jossa henkilöstö omistaa ylivoimaisen enemmistön yhtiön osakkeista - tukee yhtiön toimintaa ja kansainvälistymis-strategiaa? Olisiko omistajarakenteen hajautumisesta ja/tai uusista osaavista (ankkuri)omistajista enemmän hyötyä kuin omistuksen keskittymisestä? Eivät toki aina sulje toisiaan pois.

En ole mikään osinkofani ja ostan @JNivala n pointin, mutta @_TeemuHinkula n tupakka-aski havainnollistaa hyvin, että yhtälö ei ole ihan yksinkertainen.

21 tykkäystä

Jaan tämän 2.11 tapahtuneen kaupan tännekin, kun taitaa olla suurin yksittäinen, mitä yhtiön osakkeella on tapahtunut. Itse toivoisin tällaisia sopimuskauppoja tapahtuvan enemmänkin, olisi hyvä keino lisätä osakkeen “free floattia” eli vapailla markkinoilla liikkuvien osakkeiden määrää. Onko sitten niin, että nykyisillä hintatasoilla ei ole halukkaita myyjiä vai pelätäänkö Inderesillä myyntien signaaliarvoa tai sitten kysyntää ei oikeasti vain ole!? Vapaita osakkkeita myyntiin olisi roppakaupalla, onhan jo kaksi vuosipäivää pörssissä vietetty. Joulukuun alkuun asti joudumme jännäämään, kenelle tuo 5273 kpl potti meni. Jaoin tuon kaupan aikanaan jo tuolla kurssien ihmettely-ketjussa, mutta näyttäisi nyt ainakin hiukan koskettavan(ainakin omassa mielikuvituksessani :slight_smile: ) nykyistä keskustelua,

7 tykkäystä

Tai sitten lähetetään joku Urho Kekkosen kadulle näpyttämään hakuja rivi kerrallaan :sweat_smile:

28 tykkäystä

Viafin tosiaan ostaa omia osakkeitaan. Tuo osakkeiden ostaminen on kuitenkin luultavimmin palvelu, jonka Viafin ostaa joltain pankilta. Ei siis ilmaista. Paljonko Viafin maksaa tästä, olisi mielenkiintoista tietää. Per ostotoimeksianto x euroa per kauppa ja luultavasti lisäksi menee kk-maksu tai vuosimaksu tuhansia (?) euroja. Mitättömillä osakkeiden ostomäärillä onko järkevää, euromääriä tietämättä vaikea sanoa.

Euroclearin omistajalistoista vielä:
Minun puolestani tiedot saa pitää vaikeasti saatavilla olevina. Vuosien aikana olen saanut monta myyntipuhelua, olin päätynyt soittolistalle sen perusteella, että ilmeisesti Euroclearin listoilta oli nimeni ja yhteystietoni bongattu. Useampi näistä soittajista on tehnyt konkurssin myöhemmin (paljastunut huijaukseksi) ja rahat olisin menettänyt jos olisin suostunut ehdotettuun “sijoitukseen”. Samoin 1 selvä huijauspuhelu tuli Suomesta, jossa suomeksi ehdotettiin, että siirrä rahoja ulkomaille “kryptosijoitusasiantuntijalle”. Tivasin, että miksi soitat minulle, soittaja mainitsi Leaddeskin ja Euroclearin nimet ja mutisi jotain niistä tarkemmin erittelemättä. Tästä on jo vuosia aikaa. Soittaja oli näitä, joista julkisuudessa poliisi ja muut viranomaiset toistuvasti varoittavat. Rahat siirtyvät ulkomaille ja sen jälkeen niitä ei enää pysty takaisin saamaan… Mieluummin en siis halua nimeäni nettiin julkisille listoille kaikkien kaupustelijoiden nähtäville.

5 tykkäystä

Näin taitavat Suomessakin tehdä kaikki paitsi Inderes ja OP? Sattumaa tai ei, mutta seuratuimmat analyysitalot ovat…no niinpä :grinning:

Koen ymmärtäväni sekä luettua että kuultua englantia aika hyvin, mutta kun ei vaan jaksa. Töissä tulee riittävästi ihan englantia, niin nautin mielelläni vapaa-ajan materiaalit kotimaisella. Jos joku aihe kiinnostaa todella paljon, niin ei mitään ongelmaa tsekata englannin kielistä matskua, mutta jos vaihtoehtona on suomi niin otan aina sen. Samoin ei niin superkiinnostavaan aiheeseen tulee paljon helpommin tartuttua, jos se on omalla äidinkielellä.

Heittäisin lonkalta, että Inderes ei olisi lähelläkään nykyistä asemaa Suomessa, jos materiaalia painettaisiin ulos englanniksi. Vaikka 90% yhteisöstä varmasti osaa riittävän hyvin englantia.

29 tykkäystä

Jep! Toki ruotsalaisten englanninosaamisen voisi olettaa olevan pykälän parempaa kun kieli kuuluu samaan germaanisten kielten katon alle ja nykyruotsiin englanti on kaivanut tiensä vielä pahemmin kuin kamala finglish suomenkieleen.

Ruotsin sijoitusskene on myös paljon suurempi kuin Suomessa. Suomessa voi käytännössä yrittää halata koko internettiä käyttävää sijoittajajoukkoa. Ruotsissa voi fokusoitua enemmän aluksi tiettyihin segmentteihin, kuten vaikkapa urbaaneihin englantia sujuvasti ymmärtäviin intohimoisiin sijoittajiin. :stuck_out_tongue:

Näissä töissä tärkeintä on, että pääsee alkuun. Ykkösongelmia on relevantin ja kiinnostavan materian puute, millä vetää puoleensa ruotsalaissijoittajia (yhteisön ja analyysin myynnin vinkkelistä siis). Koska ruotsalaisia analyytikoita on töissä vasta kaksi, vaikeutuisi materiaalintuotanto kun täältä päin ei pystyisi tekemään tukevia rapsoja kuten nyt vaikkapa H&M:stä. Käsittääkseni meidän pääanalyytikot tai iso osa analyytikoista ei puhu sujuvaa ruotsia, joten jos uudet analyytikot kirjoittaisivat ruotsiksi rapsat voisi olla vaikea sparrailla ja valvoa aluksi laatua.

Englanti taipuu myös paremmin monelle suomalaiselle, vaikka ruotsi onkin toinen virallinen kotimainen kieli.

Ajan kanssa kun Ruotsi-tiimi kasvaa ruotsalaisilla niin tätä kieliasiaa pitää tarkastella uudelleen.

Tämä ei ole mitään ydinvoimalaitoksen rakentamista, missä lennosta suunnitelmien muuttaminen tarkoittaa valtavia viivästyksiä ja remontteja. :smiley: Palvelun ollessa pieni voisi kieltä vaihtaa vaikka joka toinen päivä ilman suurempaa vahinkoa jos huvittaa. :smiley:

Pidetään mieli avoinna.

34 tykkäystä

Tässä taitaa olla nykyinen lainsäädäntö myös esteenä, miksi osakasluettelot eivät löydy netistä kuten Virossa. Ei ole siis vain Euroclearin ahneutta.

Tässä vielä kymmenen kärki maista, joissa englannin osaaminen on EF EPI -kartoituksen perusteella kaikista korkeimmalla tasolla:

  1. Hollanti
  2. Tanska
  3. Suomi
  4. Ruotsi
  5. Norja
  6. Itävalta
  7. Portugali
  8. Saksa
  9. Belgia
  10. Singapore

Uskaltaisin väittää ja jokaisen ymmärtävän äidinkieltään selvästi paremmin kuin muita kieliä. Vaikka osaisi ns. lähes täydellistä englantia, niin erilaiset vivahteet ja sävyt jäävät helpommin huomaamatta.

11 tykkäystä

Mietin tätä omien ostoja niin eikö se mene niin, että voidaan ostaa on se sitten likvidi tai ei niin MAR sääntelyn mukaan 25% keskimääräisestä päivävaihdosta? Lähinnä mietin että miksi nyt ei käyttäisi pelikirjasta tätä kohtaa? Vai mitä missaan?

6 tykkäystä

Arvopaperi-lehdessä(oliko alunperin Kauppalehdessä) Mikael Rautasen haastattelu, valitettavasti vain tilaajille, muutaman noston voinen tehdä: Inderesin bisnes on muuttunut muutamassa vuodessa täysin, ja murros jatkuu – Mikael Rautanen saa energiaa ”hyypiöiden naljailusta” | Arvopaperi

“Rautasen mukaan Inderesille on pyritty rakentamaan syklinkestävää liiketoimintamallia, vaikka yhtiö toimii hyvin syklisillä pääomamarkkinoilla. Viime neljänneksellä projektibisnes olikin laskussa, mutta jatkuva liikevaihto on pysynyt kasvussa. Tähän yhtiö haluaakin panostaa. Osakeanalyysin pito on ollut erittäin vahva, ja yhtiökokousten järjestäminen on myös hyvin syklinkestävää. Samoin Inderesin uusin keihäänkärki, kaupallistamisvaiheessa olevat pörssiyhtiöille myytävät IR-ohjelmistot. Näiden ohjelmistojen kautta yhtiöt voivat esimerkiksi hallita tiedotejakelua, eli kyseessä ei ole suhdanneherkkä liiketoiminta.”

”Meillä on kilpailukykyinen tuote jokaisessa yksittäisessä neljässä kategoriassamme. Mutta paketoimalla ne olemme erityisessä asemassa”, Rautanen sanoo. ”Kun suomalaisille kansainvälistymisen sanotaan olevan vaikeata ja todennäköisyydet paperilla ovat vastaan, saan siitä valtavasti intoa ja energiaa. Se menee yrittäjyyden ytimeen. Että ympärillä on kaikenlaisia hyypiöitä, jotka naljailevat ja kuittailevat jokaisesta pikku rasahduksesta. Ne pitää siirtää ajattelusta sivuun ja ajatella myönteisesti tulevaisuudesta ja ihmisistä. Olen aikamoinen optimisti.”

Suomessa onnistuneen mallin toistaminen Ruotsissa vaatii paikallisen yhteisön luomista. Se taas vaatii muun muassa laadukasta osakeanalyysiä, josta yhtiöt ovat halukkaita maksamaan. Ruotsissa tilausanalyysit ovat positiivisempia kuin Suomessa. Analyysitalot tarjoavat usein myös yhtiöasiakkailleen investointipankkipalveluja, mikä on niiden pääbisnes. Kriittinen analyysi johtaa helposti muun yhteistyön loppumiseen. Yhtiöiden ja analyytikoiden läheisiin väleihin on oma terminsä, analytikermassage , analyytikon hieronta. Inderesin tiettynä etuna on yhtiön erilainen liiketoimintamalli, jossa se ei tarjoa investointipankkipalveluja. "Kyllä firmat ymmärtävät, että jos sijoittajat eivät luota analyysiin, niin sitten siitä ei ole arvoa kenellekään”, Rautanen sanoo.

Suomessa yhtiön kokeneesta analyytikkoportaasta osa on jättänyt yhtiön viime vuosina, viimeksi tänä syksynä. Moni uusista analyytikoista on tullut yhtiöön suoraan koulun penkiltä.

Rautasen mielestä nykyisessä analyytikkotiimissä on kokonaisuutena enemmän kokemusta kuin yhtiössä kertaakaan aiemmin. Hän näkee myös oppimiskäyrän uusille analyytikoille nyt jyrkempänä kuin se on aikanaan ollut nykykonkareiden aloitellessa Inderesillä. Oman tiimin sparraamisen ohella sijoittajayhteisö haastaa analyytikoita jatkuvasti foorumilla, mikä pakottaa analyytikon tarkastelemaan ja perustelemaan näkemyksiään jatkuvasti.

”Jos Inderes lähtisi ajautumaan huonoon suuntaan, sijoittajilta tulisi välitön palaute, että skarpatkaa nyt siellä.”

42 tykkäystä

Inderesin toimitusjohtaja @Mikael_Rautanen bumtsibumiyhtiöstään Sijoittaja 2023 -tapahtumassa. :cowboy_hat_face:

21 tykkäystä

Liikevaihto kasvoi mukavasti: Inderesin liikevaihto kasvoi 35 prosenttia lokakuussa 2023 | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus

26 tykkäystä