Mahtava reportaasi! Meinasi mennä ohi, mutta onneksi @Sijoittaja-alokas vinkkasi kahvihuoneella.
Rajallisen osaamiseni ja ymmärrykseni vuoksi kirjoittelen aika harvoin Pörssien suunta -asioita. Tällä kertaa kuitenkin uskallan, koska minulla on pari uunituoretta materiaalivinkkiä Lehtorin mainitsemiin asioihin liittyen.
Mennään ensin keveämmällä.
Maliranta & Apunen käyvät tässä mainion keskustelun hyvinvoinnista, sen mittaamisesta ja nostamisesta. Tarkastelualueena ensisijaisesti Suomi ja ensisijaisena tulokulmana tietenkin taloustiede.
Ensiluokkainen ja helposti nautittava keskustelu, jota voi suositella ihan kaikille. Jos pitäisi ulkomuistista jotenkin tiivistää, niin herrojen näkökulman noudattaa tunnetun taloustieteilijän Daron Acemoglun näkemystä, jossa ratkaiseva tekijä on valtion ja yhteiskunnan välinen suhde.
Daron Acemoglu määrittelee “Kapean käytävän” (Narrow Corridor) yhdessä James A. Robinsonin kanssa teoksessaan “The Narrow Corridor: States, Societies, and the Fate of Liberty”. Käsite “Kapea käytävä” viittaa tasapainoon valtion ja yhteiskunnan välillä, jossa on mahdollista saavuttaa vapaus ja hyvinvointi.
Acemoglu ja Robinson esittävät, että vapauden ja hyvinvoinnin saavuttaminen riippuu siitä, kuinka hyvin yhteiskunta ja valtio tasapainottavat toistensa voimaa. Kapea käytävä on metafora tilanteelle, jossa valtion ja yhteiskunnan välillä on sopiva tasapaino: tarpeeksi vahva valtio, joka voi toteuttaa ja ylläpitää järjestystä ja tarjota julkisia palveluja, mutta samalla tarpeeksi heikko, ettei se voi sortaa kansalaisiaan. Toisaalta tarvitaan myös riittävän vahva yhteiskunta, joka voi valvoa valtiota ja pitää sen kurissa, estäen siten autoritaarisuuden.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että vapaus ja hyvinvointi ovat mahdollisia vain, jos yhteiskunnalla on sekä kyky että valta vaatia vastuullisuutta valtiolta ja jos valtiolla on kyky ja halu palvella yhteiskunnan tarpeita. Acemoglu ja Robinson argumentoivat, että tämä tasapaino on hauras ja vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Esimerkiksi, jos valtio on liian vahva suhteessa yhteiskuntaan, se voi johtaa autoritaariseen hallintoon. Toisaalta, jos yhteiskunta on liian vahva suhteessa valtioon, se voi johtaa heikkoon valtioon, mikä voi johtaa epäjärjestykseen ja heikkoon hallintoon.
Menee jo aika kauas pörssin suunnasta, mutta etenkin Malirannan näkemys Suomen tulevasta (talous-/hyvinvointi)tilanteesta oli hyvin optimistinen, ja jos oikein ymmärsin, niin se johtui suurelta osin juuri siitä, että Maliranta näki Suomen olevan edelleen tukevasti tuolla “optimaalisella” kapealla käytävällä.
Luen itse parhaillaan tuota Acemoglun ja Robinsonin Kapea käytävä -kirjaa, jota voin jo alun perusteella suositella lämpimästi.
Sitten toinen (vai onko tämä jo kolmas) materiaalivinkki, eli Acemoglun ja Robinsonin kirja Valta ja edistys.
Luin kirjan juuri tuossa joululomalla ja se menee helposti parhaiden lukemieni teosten joukkoon. Käytännössä siinä tarkastellaan erityisesti teknologian ja tuottavuuden historiaa, teknologisen ja tuottavuuden kehityksen syitä sekä pohditaan nykyisen ja tulevan teknologian vaikutuksia talouteen ja tuottavuuteen sekä tulonjakoon.
Jos Maliranta oli Suomen osalta optimistinen, niin Acemoglu ja Robinson olivat ainakin minun tulkintani mukaan koko maailman teknologisen nykykehityksen osalta varsin pessimistisiä. Tiivistettynä voisi sanoa, että he näkivät melkoisena ongelmana sen, että teknologiset resurssit “keskitetään” esimerkiksi aineistonkeruuseen ja kansalaisten valvontaan (ja hallitsemiseen). Heidän näkemyksen mukaan nykytila ei ole mikään pakollinen tila, johon teknologia on meidät vienyt, vaan nykyinen kehitys on seurausta ihmisten itse tekemistä päätöksistä. Olisimme voineet ja voisimme edelleen valita myös toisin.
Kirjassa on vino lista erilaisia kehitysehdotuksia, mutta jätän ne ihan vain teaserina mainitsematta.
Ei tämä tainnut Pörssien suuntaan lopulta liittyäkään, mutta tulihan taas kirjoiteltua. 
