Pörssien suunta (Osa 3)

En usein tänne asiantuntija ketjuun kirjoittele. Mutta tuosta Huovisen tviittauksesta tuli tälläinen johtopäätös.

Eli osakeallokaation ollessa korkealla, indeksin tuotto on matala…
Heräsi kysymys itsellä että eikö tuo työntekijän eläkesuunnitelma (401K) ole osa tätä kuluttajan osakeallokaatiota. Noin kolmanneksella about on tuollainen eläkesuunnitelma yrityksen puolesta. Joten osakeallokaatio on myös indikaattori vahvasta työllisyydestä. Jos osake allokaatio on pieni tarkoittaa se myös että uusia 401K suunnitelmia ei ole tehty niin paljon.

Tiedän että yritysten portfoliosta löytyy erinäisiä ja erillaisia 401 suunnitelmia erillaisilla hajautuksilla. Mutta voiko osakeallokaatiosta vetää jotain ohuita linjoja myös työllisyyteen ja 401K lukuihin. @Verneri_Pulkkinen

Ihan vain ajatuksia sarvihatun alta.

Laitoin linkin tuollaiseen 401 hommeliin,toivottavasti toimii

How Workers Use 401K Plans: The Participation, Contributioins, (newyorkfed.org)

11 tykkäystä

Osakeallokaatio paisuu korkeaksi automaattisesti osakkeiden suhteellisen arvostuksen nousun myötä ellei portfoliota kokoajan olla tasoittamassa. Näkisin tämän aika nollagraafina.

23 tykkäystä

“Ei se Kiina niin hullu ole, että lähettäisi joukkonsa kohti Taiwania”, todisteli analyytikko ruotsalaisella pörssikanavalla vuodenvaihteessa. Muttei pitänyt Venäjänkään olla Ukrainan kanssa…

Tässä on yksi syy, miksi olen pistänyt jarruja mm. UPM-possani kasvattamiseen (esim. sellun hintaveturi on Kiinan markkina). Toisaalta vaikkapa Nvidia alahinkinnassaan pitkälti riippuvaisena Taiwanista olisi heti polvilleen. Jne.

Kyllä tilanne on sellainen, ettei todellakaan haittaa oman salkun pohdiskelu myös yhtiökohtaisesti, että mitä jos se hulluus saa vallan Pekingissäkin.

Ja entäpä jos Donaldi palaa USA:n presidentiksi? Esim. IRA-ohjelma saatettaisiin ajaa alas ehkä jo seuraavana päivänä. Varsin laajoja yhtiökohtaisia vaikutuksia Wall Streetillä, mutta tietyissä tapauksissa laineita myös Hgissä.

Ja 9.6.2024 pidettävien EU-vaalien vaikutus tärkeimpään kv-regulaattoriimme?

Joten vaalipohdittavaa piisaa :sunglasses:

12 tykkäystä

Syy punaiseen palkkiin indekseissä.

43 tykkäystä

OP:n Hännikäinen on tehty mainion tviittiketjun tuoreeltaan näistä inflaatioista. :slight_smile:

26 tykkäystä

Lepikön näkemys inflaatioluvuista.

57 tykkäystä

Kolme kuukautta deflaation puolella, jotain tarttis tehrä. Ping @FED.

78 tykkäystä

Kävin tänään tällaisessa tapahtumassa.


Väkeäkin kertyi ihan mukavasti.

Oli niin ajatuksia herättävä sessio, joka sivusi tässäkin ketjussa käsiteltyjä aiheita, että päätin omia ajatuksia jäsentääkseni kirjoittaa tänne referaatin toivoen, että se kirvoittaisi tämän ketjun asiantuntijoita jatkamaan pohdintoja. Tekstini perustuu muistiinpanoihini, muistiini sekä omiin tulkintoihini, joten kritiikki ja korjaukset ovat sallittuja sekä jopa tervetulleita.

JOHDANTO

Luennossa lähestyttiin teemaa bruttokansantuote henkeä kohti (BKT/hlö)-muuttujan kautta. Haluan jo tässä kohtaa ensimmäisen kerran korostaa, että nimenomaan per henkilö, ei siis yhteensä tuotettua bruttokansantuotetta. Se oli tämän esityksen juonen ydin. Aluksi luennoitsija mainitsi, että BKT/hlö ei varsinaisesti mittaa hyvinvointia, mutta sillä on selviä korrelaatioita siihen. Kasvanut BKT/hlö on korreloinut historian valossa esimerkiksi sellaisten asioiden kanssa kuin kulutus, eliniänodote, luku- ja kirjoitustaito, koulutus ja käänteisesti lapsikuolleisuus yms…

Foorumin taloushistorian ylipäällikkö, @Verneri_Pulkkinen, on useaan otteeseen maininnut, että BKT:n kehitys on seurannut aika hyvin maailmassa työtä tekevien käsiparien määrää. Tässä luennossa omaa tajuntaani eniten päräytti se, että nimenomaan muuttuja BKT/hlö on seurannut populaation kehitystä! :exploding_head: Luennoitsija käytti kuvaajiensa lähteenä World Bankin datapankkia. Itse en nyt tähän hätään osannut tai jaksanut alkaa sen käyttöä opettelemaan, joten otin vapauden härskisti etsiä ja liittää samannäköisiä kuvaajia googlettelemalla:


Kuva 1

Kuva 2

Väestön räjähdysmäinen kasvu on siis aiheuttanut myös jostain syystä kansantuotteen sekä elinolojen vielä räjähdysmäisemmän kasvun. Luennoitsija heitti kommentin, että 1700-luvulla eläneen ihmisen arjen askareet oli lähempänä vuonna 0 elänyttä kuin vuonna 2024 elävää ihmistä.

Mainitsen siis vielä kerran: BKT ei näytä kasvavan lineaarisesti väestönkasvun myötä vaan nimenomaan muuttuja BKT/hlö on aika lähellä sitä. Luennoitsijan mukaan väestönkasvu jostain 1800-luvulta lähtien on ollut keskimäärin 2%/vuosi ja BKT/hlö/vuosi 1,6% eli BKT/vuosi kokonaiskasvu = 2% + 1.6%. (Toistan tätä, koska tuo per hlö hämäsi vielä yleisökysymyksissäkin) Tähän kun yhdistetään eksponentiaaliset mallit, niin vaikutus on huomattava. 2% kasvu tarkoittaa tuplaantumista joka 35. vuosi, kun taas 2%+1.6% = 3.6% kasvu tarkoittaa tuplaantumista joka 20. vuosi!

AIKA ENNEN HOCKEY STICKIÄ

Luennoitsija puhui esiteollisesta, agrikulttuurisesta ajasta Malthusialaisena (en ole asiantuntija, niin en uskalla linkitellä mitään lähteitä), jolloin teknologinen kehitys ei tuonut merkittävää kehitystä hyvinvointiin. Siteerauksen siteeraus menee niin, että kun siihen aikaan tuli uusi teknologinen keksintö, se loi hetkellistä vaurautta, joka johti populaation kasvamiseen, mutta ajan myötä tuotanto kehittyi hitaammin kuin populaatio ja palattiin takaisin samaan elintasoon kuin aikaisemmin.

Tähän aikaan maailma kehittyi suht tasaisesti ja elintasoerot eripuolella maapalloa olivat hyvin vähäiset. (Kts. Kuva 3)

HOCKEY STICK JA DIVERGENSSI

Teollinen vallankumous alkoi joskus 1700-luvulla. Ensimmäisessä vaiheessa muutos ei ollut dramaatinen, kun varallisuus ilmeisesti ei jakautunut kovin tasaisesti, mutta myöhemmin alkoi hockey stick kunnolla näkyä.


Kuva 3

Tämä näkyi etenkin siinä, että kehitys alkoi eroamaan maantieteellisesti. Luennoitsijan mukaan n. vuonna 1820 BKT/hlö rikkaissa maissa oli n. 2,5X verrattuna köyhimpiin maihin, kun se nykypäivänä on jopa n. 8x!
Edit: Löytyi tällainen tähän:

Kuva 4
Luennoitsijalta kysyttiin, mikä johti hockey stick-ilmiöön BKT/hlö-muuttujassa (eivät käyttäneet tätä termiä vaikka kysyjän olen jääkiekkopelissä nähnytkin), johon epäröivä vastaus oli se, että samaan aikaan kun lapsikuolleisuus pieneni, heidän koulutustarve oli suurempi, jolloin ihmisestä tuli, ei vain vielä raskaammin kasvatettava, mutta myös loppupeleissä tuottavampi. Tätä kehää voi jokainen pyöritellä päässään mielensä mukaan niin pitkälle kuin haluaa.

Joka tapauksessa luennoitsija mainitsi, että tämä kuva antaa ihan hyvän käsityksen siitä, missä päin mailmaa BKT/hlö on tällä hetkellä suurin.


Kuva 5
Sen kehitystä voi tutkia googlailemalla samaa kuvaa eri vuosilta tai leikkiä tällä viihdyttävällä linkillä.

MITÄ TAPAHTUU NYT?

Mitä sitten BKT/hlö-muuttujalle kuuluu tänä päivänä? En löytänyt yhtä hienoja kuvaajia ja diagrammeja kuin luennoitsijalla, mutta yritän tällä:


Kuva 6
Lähde

Väestönkasvukuvaajaa (Kuva 1) ja sen tulkintoja en laita enää uudestaan, vaan luotan lukijan valveutuneisuuteen. Joka tapauksessa tästä kuvaajasta huomaa, että BKT/hlö-kasvu on mörniytymässä. Asia muuttui entistä mielenkiintoisemmaksi, kun sitä verrattiin rikkaiden ja köyhien maiden välillä (valitettavasti tähänkään en löytänyt kuvaajia, ehkä hovitaloushistorijoitsijalla on kättäpitempää?). Niiden sanoma oli se, että rikkaissa maissa BKT/hlö-kasvu on ollut 1-2% viimeiset pari vuosikymmentä, kun taas myös hidastuvassa trendissä olevat köyhemmät valtiot silti pystyvät vielä kasvamaan nopeampaa vauhtia.

BKT VS PÄÄSTÖT

Eräs mielenkiintoinen havainto oli se, että köyhimmissä maissa BKT/hlö on korreloinut aika tarkasti CO2 päästöjen kanssa. Rikkaimmissa maissa tässä on tapahtunut muutos ja nykyään korrelaatio on negatiivinen. Tämä selitettiin sillä, että paljon länsimaista savupiipputuotantoa on siirtynyt Aasian.

En löytänyt niin yhtä hienoja kuvaajia kuin luennoitsija, mutta tällä voi varmaan yrittää hahmotella kehitystä:

PÖRSSIEN SUUNTA JA LAVAN KÄRKI

Tässä kohtaa osakesijoittajan ajatukset siirtyivät siihen, että mikä on tämän kaiken vaikutus pörssiin ja jos BKT-mielessä länsi on mörninyt verrattuna kehittyviin, miksi länsipörssit ovat silti tuottaneet paremmin kuin kehittyvät?

Cocktail-tilaisuudessa satuin löytämään sen verran hyvän position, että pääsin osallistumaan keskusteluun itse luennoitsijan kanssa. Tätä keskustelua tosin häiritsi tämä aikaisemmin mainittu lätkäpelissäkin nähty kyselijä, joka innokkaasti siirsi keskustelua lohkoketjuihin. Muuten hän kyllä oli erittäin fiksu ja miellyttävä keskustelukumppani. Sivuhuomautuksena kryptomiehille kerrottakoon, että itse luennoitsija ei ota tutkimuksissaan kryptoja tai lohkoketjuja juurikaan huomioon, koska kokee niiden näyttelevän vielä niin pientä roolia maailman taloudessa. Oli toki kiinnostunut aiheesta ja vaihtoivat kirjasuosituksia tämän lohkoketju miehen kanssa. Toinen kirjailija oli Frankfurtin yliopistosta ja toinen Baselin.

Sain kuitenkin kysyttyä tuosta pörssien kehitysasiasta. En tiedä johtuiko se minun kahdesta viinilasista vai hänen kolmesta, mutten ollut aivan älyttömän tyytyväinen vastaukseen. Hän puhui isoista marginaaleista jne, kun itse olisin kaivannut jotain makroekonomista analyysiä.

Joka tapauksessa päästiin ehkä jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen parissa asiassa:

  1. Teknologinen kehitys on luonut heille etua marginaaleissa
  2. Suuret yritykset toimivat useilla markkinoilla, eivät pelkästään kehittyvillä tai kehittyneillä.

Hän lisäksi mainitsi politiikan ja itse mainitsin tuottojen keskittymisen tiettyjen toimijoiden taskuun (eli siis tuo kohta 1). Tähän varmaan osaavimmilla on parempaa näkemystä.

Seuraavana sivuhuomautuksena mainittakoon, että kun mainitsin olevani kiinnostunut aiheesta sijoittajan näkökulmasta, hän kyseli hyviä sijoitsideoita. Itse olin kyllä utelemassa samaa…

OMAA POHDINTAA

Kuten jo muutamaan otteeseen olen maininnut, koin tuon BKT/hlö-kasvun väestön kasvun keskellä mielenkiintoisena ilmiönä. Yhtä mielenkiintoisena koen sen, että nyt väestön kasvun hiljentyessä, myös BKT/hlö on hiljentynyt. Nykyään väestönkasvu ja BKT/hlö-kasvu näyttää keskittyvän enemmän kehittyviin maihin, kun taas innovaatiot tulevat länsimäista. Nämä innovaatiot ei kuitenkaan näy merkittävästi kasvavana tuottavuutena. Onko tekoälystä siis tuottavuuden kasvattajaksi?

Olen itse päässäni pohtinut, että olemmeko me länsimaissa ja varsinkin Euroopassa saavuttaneet jonkinlaisen saturaatiopisteen hyvinvoinnissa? Minä ja lähipiirini kuulumme siihen n. 4-kymppisten miesten kerhoon, joiden pitäisi tietotaidoltaan sekä energisyydeltään olla aika priimakunnossa tekemään lisää BKT:tä/hlö. Olen kuitenkin ollut huomaavinani monen, itseni mukaanlukien olevan niin onnellisessa asemassa, että itseasiassa päällimmäisenä mielessä on oman elämän leppoistaminen kuin oman osaamisen täydellinen ulosmittaaminen. Usea kuplassani eläjä omistaa talon, ehkä myös mökin, on rakentanut jo uran, elämän ja ansiotason siihen pisteeseen, ettei tarvetta puskemiselle ole.

Luennoitsija kertoi anekdootin, muistaakseni itsestään, jolla on 60 päivää lomia vuodessa vs. jenkki-kollega, jolla on 30 päivää. Onhan siinä 1/12 menetettyä aikaa kontribuoida bruttokansantuotetta.

Itsekin taannoin mietin työmahdollisuutta jenkeissä. Palkka olisi voinut olla ehkä +50%, mutta lomat 1/10. Jälkimmäisen asian vuoksi viivyttelin, kunnes oli liian myöhäistä.

Jäin itse vielä pohtimaan tämän hetkistä protektionististä suuntautumista ohjata enemmän tuotantoa lähemmäs kuluttajia erinnäisistä tuotantoketjusta tai poliittisista tilanteista johtuvista syistä. Voisiko se muuttaa noiden CO2/BKT käyrien suunnan? Toki olen sitä mieltä, että länsimaissa (joita rikkaiksikin leikkisästi olen tässä kirjoituksessa kutsunut), ollaan varmaankin valveutuneimpia näiden päästöjen suhteen. Jotkut tietolähteet jopa sanovat, tietynlaisen automatisoidun tuotannon olevan jopa halvempaa kotona kuin muualla. Luentoa seuranneessa cocktail-tilaisuudessa spekuloitiin myös kaupugistumisen aiheuttamien rakennuspäästöjen näyttelevän suurta roolia tässä päästöasiassa.

187 tykkäystä

Lienee mahdoton sanoa kuinka suuri osuus väestöstä on painanut töitä hullunkiilto silmissä milläkin vuosikymmenellä ja onko tähän tullut jokin muutos vai ei.
Totean tähän vain oman mielipiteeni,
ettei siitä nyt vielä niin kauaa ole kun vielä 70- luvulla kaupunkien ulkopuolella ihmisten päivät kuluivat vedenkantoon, talon lämmitykseen ja lasten kasvattamiseen. Sitten kun sitä varallisuutta oltiin tehtaassa ensin kasvatettu muutama vuosi, alettiin omin kätösin ensin vetämään niitä vesiä ja sitten laajentamaan mökkiä. Jos naiset eivät nyt täysin pois olleet työelämästä, niin 10-20 vuotta kuitenkin. Toki jossain nykypäivän ja vedenkannon välissä saattoi tapahtua se “optimaalisin hetki”, mutta en taas osaa sanoa, miksi esim 2010 luvun ihmiset olisivat niin paljon erilaisia kuin 2023 (= silloin ei olisi ajateltu leppoistamista, vaan vasta nyt).

7 tykkäystä

Tästähän olisi helppo päätelmä että olisi kausaliteettia väestönkasvun hiljentymisestä bkt/hlö kasvun hiljentymiseen. Minusta se ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Toiseen suuntaan perusteluna oli tämä.

Joten lapsimäärän vähetessä entisesään voisiko olla että heidän koulutustarve myöskin kasvaa.
Oma päätelmä on että tässä ollaan vain saavuttamassa jotain lokaalia huippua ja suurempaan henkilökohtaiseen tuottavuuteen tarvittaisiin uusia temppuja.

10 tykkäystä

Tähän ilmiöön on semmottinen teoriakehikko kuin “Environmental Kuznets curve”, jonka mukaan päästöt/ympäristönsaasteet/luonnontuhot ensin kasvaa talouden kasvaessa ja jossain vaiheessa kääntyy laskuun. Saastuttavan tuotannon siirtyminen ulkomaille toki yksi mahdollisista syistä. Muita on mm. teknologiakehitys sekä regulaatio, kun tietyn elintason saavuttamisen jälkeen alkaa ympäristökin kiinnostelemaan populaatiota. Joissain tapauksissa kurvi täsmää hienosti, joissain ei ollenkaan (esim. hiilidioksidipäästöt eivät taida vieläkään seurata kurvia).

5 tykkäystä

Aikamoinen tour de force tämä kirjoitus!

Tästä heräsi monia ajatuksia.

Useasti oletetaan tuottavuuden kasvun olevan eksponentiaalista. Mutta se saattaakin olla lineaarista (hetkellisiä pomppuja lukuunottamatta), jolloin mitä isommaksi talous kasvaa sitä vähemmän näkyväksi kasvu muuttuu.

Aiheesta ihan hauskaa pohdiskelua ja viittauksia tutkimuksiin, kannattaa vilkaista.

“It seems then, that we have to maybe reconsider how growth works. As I said above, if productivity growth is additive, growing by the same increment each year as opposed to the same growth rate, then productivity growth will continue to decline and eventually approach zero. This in turn means that as long as we don’t get a sudden burst in population growth, real GDP growth will slow down more and more over time. As I have said above, this implies steadily declining equity returns.”

Olen miettinyt itse paljon myös ässää. Eli kasvu on aluksi nopeaa kun teknologinen kehitys on “helpompaa” ja tätä voi soveltaa nopeasti käytännössä työnteossa. Myös työntekijöitä tulee paljon lisää.

Lopulta kaikki muuttuu kompleksisemmaksi. Vielä muutama sata vuotta sitten meillä oli “yleisneroja” jotka saattoivat sutaista monilla tieteenaloilla. Tänä päivänä tutkimusta tekee massiiviset tiimit ja verkostot, ja silti kehitys on mitä se on.

Tai mietitään lääkekehitystä. Mitä enemmän meillä on lääkkeitä olemassa, sitä enemmän kait pitäisi testata uutta lääkettä miten se toimii yhdessä kaikkien miljoonien aiempien lääkkeiden kanssa. :smiley: Ja niin edelleen, ja niin edelleen.

Kehryyjennin vaikutus aikanaan oli massiivinen, mutta ei nyt nykyvinkkelistä mikään high tech kone. Sen sijaan vaikkapa Elon Muskin avaruusrakettivirittelyt on massiivisia, kalliita projekteja missä tavaraa räjähtelee ilmakehässä ja vaikutus ihmiskunnan talouteen on vielä pitkään arvoitus. :smiley:

Ehkäpä tuolla Teemun mainitsemalla mukavuudella on myös osansa, vaikka aina meillä on stevejobseja uhraamassa elämänsä visioiden ja työnteon alttarille. :stuck_out_tongue:

41 tykkäystä

“Therefore, the investment environment in the coming years will feature higher interest rates than those we saw in 2009-21. Different strategies will outperform in the period ahead, and thus a different asset allocation is called for.”

Pitkä mutta kiinnostava kirjoitus. Ihan kokonaan en viitsinyt lukea. Kirjoittajan näkemys on tiivistettynä yllä olevassa lainauksessa jutun lopusta. Odottaa lähivuosiksi 2–4 % korkotasoa. Ei siis sellaista korkojen laskua, jota kirjoittajan mukaan nyt yleisesti odotetaan.

Tämä luo kieltämättä samaan aikaan valtaisan ongelman tai mahdollisuuden miksi sen haluaa tulkita. Sotien jälkeen, kun nykyisten länsimaiden populaatio räjähti käsiin, se saatiin pitkälti kätevästi ohjattua valmistavaan teollisuuteen. Työt olivat luonteeltaan helposti tehtävissä ja työpaikan sai suurin piirtein sillä, että ei ollut juoppo. 60-luvulta varallisuuden noustessa kysyntä palveluille alkoi nousta ja palvelut ottivat yhä suuremman roolin taloudessa. Nyt esimerkiksi Yhdysvalloissa palveluiden osuus BKT:ssa alkaa olla 80 % luokkaa.

Sama tapahtui Kiinassa vähän myöhemmin. Nyt vain länsimaiden teollisuus siirtyi sinne. Populaation kasvu oli helppo ohjata valmistavaan teollisuuteen. Kiinan lisäksi muutama muu maa (esim. Vietnam) näyttää onnistuneen tässä. Kiinassa palvelut alkavat ottamaan yhä keskeisemmän roolin taloudessa.
Palvelut eivät yksinkertaisesti edes kykene kasvattamaan taloutta prosentuaalisesti yhtä nopeasti kuin teknologia tai teollisuus, mikä osin selittää länsimaiden hidastunutta talouskasvua. Innovaatioita silti tapahtuu kaiken aikaa taustalla.

Nyt päästään siihen ongelmaan. Kehittyvistä talouksista erityisesti Afrikan maat eivät näytä imevän valmistavaa teollisuutta vaan ovat siirtymässä suoraan maatalousvetoisesta taloudesta palveluvetoiseen. Se kansaa ”vaurastuttava” osa talouden kehityksestä näyttää jäävään väliin. Ei ole realistista odottaa, että kehittyvät maat kykenisivät kilpailemaan länsimaiden kanssa teknologisessa kehityksessä ja pyörää ei oikein voi keksiä uudelleen.

Toivoa sinänsä ei ole menetetty, sillä esim. Etelä-Koreassa teollisuus potkaistiin käyntiin osittain valtion valtavilla toimilla. Tietysti heillä oli Yhdysvaltojen tuki takanaan.

Suomi erottuu aivan omana lukunaan tässä talouden kehityksessä, sillä saavutimme Ruotsin ja Norjaan verrattavissa olevan hyvinvoinnin tason ilman öljyvaroja, Yhdysvaltojen Marshall-apua tai ”muuta tukea” ja olemalla Neuvostoliiton silmän alla. Lähdimme myös erittäin huonoista lähtökohdista 40-luvulla verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Saimme BKT/hlö mittarilla ne jopa kiinni, mutta sitten vuonna 2008 jälkeen jokin meni rikki.

34 tykkäystä

Tässä on OP:n Hännikäisen ketju euriboreista ja koroista vähän muutenkin. :slight_smile:

21 tykkäystä

Pitkässä juoksussa ainakin kuluttajatuotteille kasvua olisi merkittävästi tarjolla Aasiasta ja Afrikasta. Jokaiselta tasolta seuraavalle loikkaaminen on merkittävä ja mahdollistaa huomattavasti paremman elintason.

Afrikka on varmasti useiden länsimaalaisten ihmisten ja firmojen toimesta ylen katsottu. Tästä kun päästää 2050-luvulle ja siitä eteenpäin niin tasoilla 2 ja 3 on varmasti vielä enempi ihmisiä.

Kirjassa faktojen maailma, ylempää graafia avataan aika hyvin.

35 tykkäystä

Vähän kevyempi huomio tähän väliin…

Euroopan maiden velka on maistunut sijoittajille ympäri maailmaa, etenkin Aasiasta ja Lähi-Idästä mallikkaasti. Tällä viikolla myytiin velkaa 120 miljardin euron edestä mm. Espanjan, Italian ja Belgian tarpeita tyydyttämään.

Vuoden alku on vilkkain ainakin kymmeneen vuoteen, mitä vuoden ensimmäiseen kahteen viikkoon tulee:

Markkina toimii ja raha liikkuu, mikä on terveen talousjärjestelmän perusedellytys.

45 tykkäystä

Mahtava reportaasi! Meinasi mennä ohi, mutta onneksi @Sijoittaja-alokas vinkkasi kahvihuoneella.

Rajallisen osaamiseni ja ymmärrykseni vuoksi kirjoittelen aika harvoin Pörssien suunta -asioita. Tällä kertaa kuitenkin uskallan, koska minulla on pari uunituoretta materiaalivinkkiä Lehtorin mainitsemiin asioihin liittyen.

Mennään ensin keveämmällä.

Maliranta & Apunen käyvät tässä mainion keskustelun hyvinvoinnista, sen mittaamisesta ja nostamisesta. Tarkastelualueena ensisijaisesti Suomi ja ensisijaisena tulokulmana tietenkin taloustiede.

Ensiluokkainen ja helposti nautittava keskustelu, jota voi suositella ihan kaikille. Jos pitäisi ulkomuistista jotenkin tiivistää, niin herrojen näkökulman noudattaa tunnetun taloustieteilijän Daron Acemoglun näkemystä, jossa ratkaiseva tekijä on valtion ja yhteiskunnan välinen suhde.

Daron Acemoglu määrittelee “Kapean käytävän” (Narrow Corridor) yhdessä James A. Robinsonin kanssa teoksessaan “The Narrow Corridor: States, Societies, and the Fate of Liberty”. Käsite “Kapea käytävä” viittaa tasapainoon valtion ja yhteiskunnan välillä, jossa on mahdollista saavuttaa vapaus ja hyvinvointi.

Acemoglu ja Robinson esittävät, että vapauden ja hyvinvoinnin saavuttaminen riippuu siitä, kuinka hyvin yhteiskunta ja valtio tasapainottavat toistensa voimaa. Kapea käytävä on metafora tilanteelle, jossa valtion ja yhteiskunnan välillä on sopiva tasapaino: tarpeeksi vahva valtio, joka voi toteuttaa ja ylläpitää järjestystä ja tarjota julkisia palveluja, mutta samalla tarpeeksi heikko, ettei se voi sortaa kansalaisiaan. Toisaalta tarvitaan myös riittävän vahva yhteiskunta, joka voi valvoa valtiota ja pitää sen kurissa, estäen siten autoritaarisuuden.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että vapaus ja hyvinvointi ovat mahdollisia vain, jos yhteiskunnalla on sekä kyky että valta vaatia vastuullisuutta valtiolta ja jos valtiolla on kyky ja halu palvella yhteiskunnan tarpeita. Acemoglu ja Robinson argumentoivat, että tämä tasapaino on hauras ja vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Esimerkiksi, jos valtio on liian vahva suhteessa yhteiskuntaan, se voi johtaa autoritaariseen hallintoon. Toisaalta, jos yhteiskunta on liian vahva suhteessa valtioon, se voi johtaa heikkoon valtioon, mikä voi johtaa epäjärjestykseen ja heikkoon hallintoon.

Menee jo aika kauas pörssin suunnasta, mutta etenkin Malirannan näkemys Suomen tulevasta (talous-/hyvinvointi)tilanteesta oli hyvin optimistinen, ja jos oikein ymmärsin, niin se johtui suurelta osin juuri siitä, että Maliranta näki Suomen olevan edelleen tukevasti tuolla “optimaalisella” kapealla käytävällä.

Luen itse parhaillaan tuota Acemoglun ja Robinsonin Kapea käytävä -kirjaa, jota voin jo alun perusteella suositella lämpimästi.

Sitten toinen (vai onko tämä jo kolmas) materiaalivinkki, eli Acemoglun ja Robinsonin kirja Valta ja edistys.

Luin kirjan juuri tuossa joululomalla ja se menee helposti parhaiden lukemieni teosten joukkoon. Käytännössä siinä tarkastellaan erityisesti teknologian ja tuottavuuden historiaa, teknologisen ja tuottavuuden kehityksen syitä sekä pohditaan nykyisen ja tulevan teknologian vaikutuksia talouteen ja tuottavuuteen sekä tulonjakoon.

Jos Maliranta oli Suomen osalta optimistinen, niin Acemoglu ja Robinson olivat ainakin minun tulkintani mukaan koko maailman teknologisen nykykehityksen osalta varsin pessimistisiä. Tiivistettynä voisi sanoa, että he näkivät melkoisena ongelmana sen, että teknologiset resurssit “keskitetään” esimerkiksi aineistonkeruuseen ja kansalaisten valvontaan (ja hallitsemiseen). Heidän näkemyksen mukaan nykytila ei ole mikään pakollinen tila, johon teknologia on meidät vienyt, vaan nykyinen kehitys on seurausta ihmisten itse tekemistä päätöksistä. Olisimme voineet ja voisimme edelleen valita myös toisin.

Kirjassa on vino lista erilaisia kehitysehdotuksia, mutta jätän ne ihan vain teaserina mainitsematta.

Ei tämä tainnut Pörssien suuntaan lopulta liittyäkään, mutta tulihan taas kirjoiteltua. :smiley:

38 tykkäystä

Sanoiko luennoitsija kausaliteetin olevan juuri noin päin? Olen ymmärtänyt konventionaalisemman selityksen olevan päinvastoin. Parantuneet ravitsemus ja hygienia ovat saaneet lapsikuolleisuuden (ja vähän varttuneempienkin) laskemaan, jolloin väestönkasvu kiihtyy. Jonkin ajan kuluttua myös syntyvyys laskee ja väestönkasvu taas rauhoittuu. Muistaakseni länsieuroopassa aikaväli em. kahden tapahtuman välillä oli n. 70 vuotta. Suomessa prosessi tapahtui myöhemmin ja olisiko kestänyt n 40vuotta suunnilleen 1870-1910? Valitettavasti en löytänyt lähdettä nopealla googlaamisella.

8 tykkäystä

Varmaankin näin. Toisaalta kasvu on kasvua ja sen luomiseksi seuraavan sukupolven tulisi olla aina edellistä tuottavampi.

Tää oli minulle uusi käsite. Tässähän ihan punastuu. Kiitos!

Luennotsija sanoi tuosta teollistumisen ensimmäisestä vaiheesta, että se ei näkynyt viellä selvästi BKT/hlössä. Vasta seuraava vaihe missä sähkö yms tuli mukaan kuvioon alkoi lyömään läpi vivulla.

Niin, omat aivoni menee jotenkin solmuun tuosta havainnosta, että yksilön tuottavuus kasvaa populaation kasvun myötä. Silloinhan kokonaiskasvu on eksponentiaalista. Voihan tässä kyse olla tosin parinsadan vuoden aivopierusta, jolloin tehtiin vain tällainen loikka jostain syystä.

Olen itsekin nyt kääntymässä tuon ässän kannalle. Ihan puhtaasti väestönkasvun hidastumisen myötä. Varmaan elonmuskeja ja stevejobseja löytyy, mutta pohdituttaa onko suurin osa kuitenkin taipuvainen käyttämään aikansa ja resurssinsa lastensa viihdyttämiseen sen sijaan, että käyttäisi ajan sellaisten teknologisten innovaatioiden luomiseen, joilla lapsille taattaisiin turvallinen ympäristö elää tulevaisuudessa.

Joo tää on mielenkiintoinen,. Väestö taitaa kasvaa nopeiten Afrikassa, siellä kuitenkaan BKT/hlö ei ole tainnut kasvaa samassa skaalassa.

Kiitos kommentista ja vinkeistä. Pitää laittaa kuunteluun. Olen joskus noita kuunneelut, mutta ei muistaakseni löydy käyttämältäni podcastalustalta, niin unohtuu aina käydä vilkaisemassa mitä tuonne on ilmestynyt.
Itsellä on tällä kuuntelussa tämä. Taisi tulla vastaan jostain käyttäjän @Timo_Huhtamaki kirjoittelusta. Henki on sen verran positiivinen, että ainakin itsellä pieni toivon kipinä herää kaiken suhteen.

Hyvä pointti! Huolimattomasti ilmaistu minulta. Luennoitsija ei tainnut pohtia kausaliteettejä.

Kiitos muillekin keskusteluun osallistumisesta! Voi kun joka päivä oppisi näin paljon kuin eilen ja tänään tuon luennon ja tämän keskustelun kautta.

24 tykkäystä