Henri Huovinen on tehnyt mielenkiintoisen tviitin osakesijoittamisen suosiosta ja siitä, mitä se voi tarkoittaa. 
https://x.com/HenriHuovinen2/status/1795350243141120223
EDIT:
Von Gerichin ja Euroalueen inflaatio odotukset:
https://x.com/JanVonGerich/status/1795366669965054428
Itse näen tuon niin, että sijoittajien määrä alkaa olla maksimi tasolla, sieltä ei siis enää ole tulossa vetoapuja kurssinousulle. Toki jos osakkeet tuottaa hyvin, työllisyys säilyy ja palkkakehitys jatkuu nousu-uralla niin sijoitettavat summat suurenee.
Onhan se jännä, että foorumin keskustelu näyttää menevän pääosin jo osakkeita omistavien näkökulmasta. Ei niitä ostavien näkökulmasta. Nyt on vielä varmaankin syksyyn asti ale tunnusluvuilla mitattuna.
Totta kai harmittaa, jos omien sijoitus edelleenmyyntihinta on halvempi, kuin niistä maksettu ostohinta. Pakkoko niitä on myydä silloin kun pörssihinnat ovat kautta linjan alennuksessa? Eikö silloin ole oston paikka? “Osta halvalla ja myy kalliilla” on taas unohtunut ja tilalle on tullut epätoivo ja leikkausmentaliteetti. Mistähän lie tämä epätoivo yleiseen mielipiteeseen lietsottu? 
Pitäisi siis ostaa halvalla ja myydä kalliilla. Mistä sitten tietää, milloin kannattaa ostaa ja milloin myydä? Ehkä pörssihinnan muutosten sijaan kannattaakin tarkastella, miten hyvin firma on tehnyt nettotulosta, miten hyvin tekee nyt ja miten hyvin uskallat arvioida, että tekee myös jatkossa. Sille on lahjomaton mittari, tulostuotto E/P. Se suhteuttaa tuloksenteon pörssihintaan.
Tulostuottomittarilla ei luulisi Suomen eläkevakuutusfirmoilla olevan mitään hätää. Jos tuottotavoite on joku 6%, niin meillähän on pari tusinaa firmoja, joiden tuloskunto on nyt ja on ollut jo pitkän aikaa paljon parempi.
Nykyisin tuotto lasketaan pääoman palautusten (osinkojen + omien osakkeiden ostojen) sekä kurssimuutoksen mukaan. Se tarkoittaa, että sitä tärkeintä eli firman kykyä tehdä tulosta ei mitata muuten kuin välillisesti. Back to basics.
Jos firma tekee hyvin tulosta, se näkyy yleensä myös pääoman palautuksina ja ennen pitkää myös pörssikurssissa. Muutenhan joku saisi ilmaisen lounaan, kun ostaisi alihinnoiteltua osaketta. Juuri sitä Hesuli eli Helsingin pörssi nyt tarjoaa.
Eläkevakuutusyhtiöiden lakisääteinen tehtävä on sijoittaa tuottavasti, mutta myös turvallisesti. Miten ihmeen turvallisuutta se on, että ostetaan jotain jenkkien 1-2% tulostuottoa tekevää isosti tunnuslukujen arvostuksen mukaan venynyttä firmaa, kun olisi paljon turvallisempia Helsingin pörssin firmojakin tarjolla?
Jos tulostuotto on jenkkifirmalla vaikkapa 2%, on siinä tarjolla 75% pörssikurssin romahdusriski verrattuna Suomifirmaan sillä tavoitellulla 6% tulostuotolla. Ja kuinka ollakaan, ei tarvitse kauankaan etsiskellä, että löytyy jopa tuplasti eli 12% tulostuottoa tekeviä firmoja. Esim. pankeista parhaat, joiden tulostuotto voi tietysti EU-korkotason romahduttua pahimmillaan jopa puolittua sinne tavoiteltuun 6% tasoon. Hoh-hoijaa ja joo.
Mikä noita eläkefirmojen sijoituksista päättäviä oikein vaivaa? Jopa Juurikki tekee parempaa tulosta omilla sijoitusrepuillaan. Onko Suomen firmat unohtaneet, miten päättäjiä saunotetaan, jotta saadaan viesti perille? Ei saa pelkästää moittia, joten myönnettäköön, että osaavat kyllä korkosijoitukset paljon paremmin kuin Juurikki, joka niistä viis veisaa.
Ps. Vanhassa sekä antiikin kiinalaisessa että antiikin kreikkalaisessa ajattelussa yksi perusperiaate vaikuttaa olevan, että se mikä menee ylös, tulee myös alas. Pörssimaailmaan sovellettuna se tarkoittaa, että jos ajattelet, että pörssipeli ei ole spekulaatiota pörssikurssilla, vaan pörssistä ostetaan siivuja ihan reaalimaailmassa toimivista firmoista, niin tulostuotto on paras mittari mitata riskiä. Jos sen vaikka 6-12% tuoton saa jo nyt, niin miksi pirussa ostaa 1-2% tulostuoton jenkkifirmaa? Kummalla on isompi riski tulla alas?
PS. ja OHO. Unohtui kertoa Juurikin epätieteellinen ja -luotettava johtopäätös tulevaan pörssikehitykseen. Hesulin osalta aika selvää pitäisi olla, että mitä syvemmälle korkkia painetaan pinnan alle, sitä kovemmalla voimalla se sieltä pinnalle ponnistaa. Ei osto- eikä myyntisuositus.
PS 2. Pitäisi ihan piruuttaan käydä ne kaksi virallista etäkurssia, että voisi virallisesti kertoa, että kyseessä on vain tänään, vain sinulle maksuton Juurikin osto- tai myyntisuositus, mutta jatkossa vinkit maksavat. 
En oikein mitenkään voi ymmärtää miksi jenkit hinnoittelevat jotain koronlaskuja tälle vuodelle. Joka tuutista tulee että suhdanne paranee. Kiina on elvyttänyt, pahin ehkä ohi. Euroalue kääntynyt varovaisesti plussalle.
Esimerkkejä tärkeiden indikaattorien osalta
-öljy vuoden alusta noin +10%
-kupari vuoden alusta noin +20%
-pörssit nakuttaa (USAssa) ATHta koska yritysten tulokset kasvavat kohisten (kuluttajaluottamus säilyy kun eläkesäästöt paisuvat) Tuloskasvu on mielestäni osaltaan myös kilpailun puutetta, osa yhtiöistä voi surutta nostella hintojaan reippaastikin
-työttömyysaste jenkeissä ennätysalhainen
-merirahdit nousseet vuoden alusta noin 50%, myös viime aikoina lujaa
Mikä siis hillitsisi inflaatiota? (koronnostot tulee mieleen, muuten aika vähän ajureita alaspäin tällä hetkellä)
En sano että tämä on osakkeille huonompi asia kuin miinuskorot ja syöksyvä talous, mutta kannattaa vähän miettiä millä arvostuskertoimilla esim. kasvuyhtiöitä nyt USAsta ostaa.
Tässä alkaa olla taksikuski-ilmiötä, jenkkiteknojen kehitystä rummutetaan jopa iltapäivälehdissä ja sitten niitä ostetaan entistä kiivaammin.
Jossain vaiheessa joku pettyy, ehkä se olen sitten minä kuitenkin jenkkiteknokarhuna, mutta onhan se mukava sitten olla ainoana “oikeassa”
On siinäkin valtava ero miten rahat käytetään:
USAssa imvestoidaan ja suorastaan ostetaan (100% imvestointi tuki yms) yrityksiä USAn mantereelle.
Suomessa rahat käytetään hyvinvointiin jota ei voi investoinniksi laskea. Tämän takia Suomen velka rahalla elintason korottaminen on aivan eriasia kuin USAn velkarahalla talouden kasvattaminen. Toinen on kestävää ja toinen ei.
Kun viimeinenkin on käännytetty.
Ja tämän haukan näkemys näköjään osuu aikalailla markkinahinnoitteluun.
Samaa mieltä. FED joko sallii inflaation pyörivän 3-4% paikkeilla tai vaihtoehtoisesti jopa nostaa korkoja. Veikkaan kuitenkin ensimmäistä skenaariota.
Euroopan suurin talous Saksa on tunnetusti ollut heikommassa hapessa Ukrainan sodan myötä: halpa venäläinen energia hävisi, inflaatio kuritti ostovoimaa ja samalla teollisuus ajoi taantumaan.
Nyt näyttää kuitenkin kajastavan valoa tunnelin päässä, ja tämä on näkynyt myös esim. luottamusindekseissä.
Jos aurinko voi paistaa Saksan risukasaan, voisiko paistaa Suomeenkin?
https://x.com/andreassteno/status/1795888129934581967?s=46&t=2ioRmPR9E06CY7pIWMMRqA
69 % amerikkalaisista uskoo taantuman iskevän seuraavan 12 kuukauden aikana, huoli tästä on kasvanut kahtena peräkkäisenä kuukautena.
Talousnäkymät ovat parantuneet kuitenkin hieman toukokuussa, mutta ovat silti lähellä 10 vuoden alhaisinta tasoa ja perheiden taloudellinen tilanne on heikentynyt.
https://x.com/KobeissiLetter/status/1795889487819497498
Muutama nosto päivän Vartista. Pääaihe (puolet 20 min videosta) on Kiinan mahdollisen Taiwanin hyökkäyksen vaikutukset maailmantalouteen. Nostin aiheesta kuvajaan ketjuun jo pari päivää sitten enkä heitä sitä tähän toistamiseen. Vartissa lisää pohdiskelua siitä.
Hetki sitten New Yorkin Fed päivitti kvartaaleittain julkaistavaa kotitalouksien velkaraporttia Q1:sen osalta.
Absoluuttisesti kotitalouksilla on velkaa vajaa 18 biljoonaa dollaria, mikä on eniten koskaan. Mutta on tärkeää tiedostaa, että velan kasvu on talouden kasvua hitaampaa viimeiset 15 vuotta minkä takia kotitalouksien velka suhteessa BKT:hen on laskenut 75 %:iin (huom. velkasuhteessa huomioitu myös voittoa tavoittelemattomien järjestöjen velat, jotka on joku pienet pari biljoonaa dollaria).
Videolla on lisää käppyröitä ja enemmän detskua. Tähän kommenttiin voisin nostaa vielä velkarästiin siirtyneiden lainojen osuuden. Se on auto- ja luottokorttivelassa kovassa nousussa, asuntolainoissa ei niinkään. Ei vielä hälyttävää, mutta ehdottomasti seurannan arvoinen seikka.
On vaikea sanoa, mikä tässä on “normalisoitumista” suhteessa pandemia-ajan ennätysalhaisiin velkarästeihin ja mikä on toisaalta mahdollisesti taantumasta kertovaa kehitystä.
Tie kriisiin käy normalisoitumisen kautta.
Aktiivi vartisteille ja Pörssien suunta -ketjun lukijoille tämä ei ole uusi aihe, mutta mielestäni tässä on hyvin visualisoitu miten ohjauskorkojen taso-odotukset ovat nousseet. Kuten minä ja moni muu tässä ketjussa ovat toistuvasti nostaneet esille, paljonko korkoja voi edes laskea kun talous humisee maailmalla ja inflaatio on edelleen paikoitellen sitkeää?
Tässä on markkinaodotus ohjauskoron tasolle eri maissa joulukuussa 2024. Melkoisia muutoksia. Fedin leikkuut on melkein hävinneet. EKP:n rymylasku 4 % → 2,25 % on muuttunut 3,25 %:iin.
Moni meistä asuntovelallisista seuraa varmasti euriboreja välillä, ja 12kk euribor on samalla tavalla jämähtänyt 3,7 % maastoon. Markkinakaan ei siis ainakaan toistaiseksi odota merkittäviä ohjauskoronlaskuja tästäkään vinkkelistä katsottuna.
Korkeammat korot maistuvat esimerkiksi pankeille, mikäli vain luottotappiot eivät nouse ja samalla talletuskilpailu on rajallista. Samoin korkotuotteita myyville varainhoitajille. Korkeissa koroissa häviäjiä ovat lähtökohtaisesti velkaiset firmat ja pääomaintensiiviset alat, kuten rakentaminen.
Toisaalta korkeammat korot eivät selkeästi arvostustasoja haittaa, jos vastapainona kasvunäkymä on hyvä. Siten esim. NVIDIA porhaltaa omissa sfääreissään, vaikka Yhdysvalloissa tarjotaan yli 5 % korkoa riskittömästi. Tai kotimaassa Qt:n osaketta, joka on toki edelleen alle kuplahuippujensa, ei näytä liiemmin vaivaavan korkeampi korkoympäristö.
Yhdysvaltain Q1-talouskasvua korjattiin odotetusti alaspäin 1,3 %:iin.
Ihan vaan heittona velka-asiaan, niin eikö talouskasvu käytännössä vaadi jatkuvaa velkaantumista? Jotta rahan absoluuttinen määrä kierrossa kasvaa, on velan kasvettava. Eikö? Keskuspankit eivät tietääkseni vielä tähän päivään mennessä ole antaneet vastikkeetta rahaa, vaan se on velkaa. Toki yritysten ja ihmisten tileillä makaa rahaa, joka kiertää jollain prosentilla taloudessa ja sitä voidaan houkutella eri keinoilla kulutukseen tai investointeihin, mutta isossa kuvassa jos velka ei lisäänny, niin talouskasvu loppuu?
Ts. Jos/kun velkaantumista lähdetään laskemaan isojen keskuspankkien toimesta (Kiina, USA, EKP, joku muu), niin sen on pakko heijastua globaalisti talouteen ja pörssiin?
Periaatteessa. Onhan systeemitasolla kaikki raha käytännössä aina velkaa. Minun pankkitili on pankin velkaa minulle, olen velkaa pankille asuntolainan muodossa jne.
Asia ei kuitenkaan ole käytännössä noin yksinkertainen. Tässä näkyy Yhdysvaltain M2 raha-aggregaatti. Kuten nähdä saattaa, se on laskenut sitten 2022. Mutta samallahan talous on jatkanut voimakasta kasvuaan!
Samassa kuvaajassa on mukana rahan kiertonopeus. Se on elpynyt pohjista merkittävästi. Periaatteessa talous pärjäisi vaikka muutamalla dollarilla, jos ne kiertää taskusta toiseen valonnopeutta. Myös kiertonopeudella on siis väliä.
OP:n Jari Hännikäinen ja Euroalueen inflaatiokuviot
Luottoluokitusyhtiö Standard & Poor’s alensi Ranskan luottoluokitusta AA → A-.
Maan talouden meno on laajasti heikentynyt ja talouskasvu on odotettua heikompaa.
The S&P’s first downgrade of France since 2013 puts the EU’s second-largest economy on par with the Czech Republic and Estonia but above Spain and Italy.
Pariisissa viime viikolla järjestetyssä Viva Technology -konferenssissa puhuttiin siitä, kuinka pitkälle Ranska on päässyt tekoälyn johtajana(?).
Paljon on puhututtanut ranskalainen tekoälyyritys H, joka keräsi 220 miljoonaa dollaria alkupääomaa sijoittajilta ja sijoittajien joukossa oli mm. Amazon.
Yhdysvaltain teknologiayritykset, kuten Microsoft ja Amazon ovat antaneet merkittävän “tuen” maan tekoälykentälle investoimalla miljardeja maahan.
France “can be part of the five biggest countries on AI in the world,” after the U.S., China, Israel, and the U.K., Levy said in a TV interview last week. He referred to H’s mammoth funding round as an example of the momentum surrounding French AI right now.
EDIT:
Yllä oli Ranskasta juttua ja tässä olisi Salkunrakentajan juttu Euroopan osakemarkkinoiden alhaisista arvostuksista sekä vähän muustakin. Jutussa on lainattu Hannu Angervuota.
Euroopan Stoxx 600-osakeindeksin yhtiöistä vasta noin puolet on raportoinut kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen numerot. Tämän hetken ennusteiden mukaan liikevaihdot laskivat ensimmäisellä neljänneksellä 4,1 prosenttia ja tuloksien ennustetaan laskeneen ensimmäisellä neljänneksellä 2,3 prosenttia vuoden takaisesta, kertoo varainhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo sijoittajakirjeessään.
Angervuo laskee, että jo raportoineista Stoxx 600-yhtiöistä 60,3 prosenttia ylitti analyytikoiden tulosennusteen. Tämä on keskimääräistä korkeampi lukema, sillä tyypillisesti pitkällä aikavälillä tulosylittäjien osuus on ollut 54 prosenttia.
Kiinan epävirallinen teollisuuden ostopäällikköindeksi, mitä S&P Global keräilee, indikoi talouden kiihtymistä. Samalla kuitenkin virallisempi versio mörnii edelleen alle 50 lukemissa. Tuo S&P:n otos painottuu enemmän pieniin ja vientivetoisiin firmoihin.
Huomenta ketjuun!
Välillä oikein huvittaa, kuinka englanninkielisissä uutisotsikoissa vuorottelevat sanat hard landing, soft landing ja no landing. TS Lombardin kuvioon on hyvin koottu yhteen, mitä näiden osalta on viimeisen parin vuoden aikana tapahtunut.
Sitten Suomeen. Täkäläisittäin taloudessa on edelleen meneillään takatalvi, ainakin mikäli VTV:n suhdannelämpökartan sinertävään väriin on uskominen. Q1:n talouskasvulukujakin muuten jo ehdittiin tarkistamaan alaspäin (aik. 0,5 %, tuorein 0,2 %). Mutta ei vaivuta synkkyyteen, on jotain positiivistakin vireillä, kuten makrokommentissa tänään kirjoitin.
