https://x.com/LiveSquawk/status/1796519879375532243
34 tykkäystä
Luottoluokitusyhtiö Standard & Poor’s alensi Ranskan luottoluokitusta AA → A-.
Maan talouden meno on laajasti heikentynyt ja talouskasvu on odotettua heikompaa.
The S&P’s first downgrade of France since 2013 puts the EU’s second-largest economy on par with the Czech Republic and Estonia but above Spain and Italy.
Pariisissa viime viikolla järjestetyssä Viva Technology -konferenssissa puhuttiin siitä, kuinka pitkälle Ranska on päässyt tekoälyn johtajana(?).
Paljon on puhututtanut ranskalainen tekoälyyritys H, joka keräsi 220 miljoonaa dollaria alkupääomaa sijoittajilta ja sijoittajien joukossa oli mm. Amazon.
Yhdysvaltain teknologiayritykset, kuten Microsoft ja Amazon ovat antaneet merkittävän “tuen” maan tekoälykentälle investoimalla miljardeja maahan.
France “can be part of the five biggest countries on AI in the world,” after the U.S., China, Israel, and the U.K., Levy said in a TV interview last week. He referred to H’s mammoth funding round as an example of the momentum surrounding French AI right now.
EDIT:
Yllä oli Ranskasta juttua ja tässä olisi Salkunrakentajan juttu Euroopan osakemarkkinoiden alhaisista arvostuksista sekä vähän muustakin. Jutussa on lainattu Hannu Angervuota.
Euroopan Stoxx 600-osakeindeksin yhtiöistä vasta noin puolet on raportoinut kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen numerot. Tämän hetken ennusteiden mukaan liikevaihdot laskivat ensimmäisellä neljänneksellä 4,1 prosenttia ja tuloksien ennustetaan laskeneen ensimmäisellä neljänneksellä 2,3 prosenttia vuoden takaisesta, kertoo varainhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo sijoittajakirjeessään.
Angervuo laskee, että jo raportoineista Stoxx 600-yhtiöistä 60,3 prosenttia ylitti analyytikoiden tulosennusteen. Tämä on keskimääräistä korkeampi lukema, sillä tyypillisesti pitkällä aikavälillä tulosylittäjien osuus on ollut 54 prosenttia.
11 tykkäystä
Kiinan epävirallinen teollisuuden ostopäällikköindeksi, mitä S&P Global keräilee, indikoi talouden kiihtymistä. Samalla kuitenkin virallisempi versio mörnii edelleen alle 50 lukemissa. Tuo S&P:n otos painottuu enemmän pieniin ja vientivetoisiin firmoihin.
20 tykkäystä
Huomenta ketjuun!
Välillä oikein huvittaa, kuinka englanninkielisissä uutisotsikoissa vuorottelevat sanat hard landing, soft landing ja no landing. TS Lombardin kuvioon on hyvin koottu yhteen, mitä näiden osalta on viimeisen parin vuoden aikana tapahtunut.
Sitten Suomeen. Täkäläisittäin taloudessa on edelleen meneillään takatalvi, ainakin mikäli VTV:n suhdannelämpökartan sinertävään väriin on uskominen. Q1:n talouskasvulukujakin muuten jo ehdittiin tarkistamaan alaspäin (aik. 0,5 %, tuorein 0,2 %). Mutta ei vaivuta synkkyyteen, on jotain positiivistakin vireillä, kuten makrokommentissa tänään kirjoitin.
35 tykkäystä
Tähän perään muutama nosto päivän Vartista.
Koronlaskua odottaville ja asuntovelallisille viime viikon inflaatiodata Euroopassa oli pettymys, ja ylipäätään koko vuoden teema on toistaiseksi ollut vahvempi talous ja sitkeämpi inflaatio. Kun vuoden alussa odotettiin EKP:n ohjauskoron (ja sitä löyhästi seuraa euriborit) laskevan parissa vuodessa 2 %:iin, nyt odotus on 2,5 %. Vihreä viiva on siis odotus nyt ja keltainen 1.1.2024.
Globaali pörssiralli on ollut laaja-alaista, mutta ei tasa-arvoista. 
SP500 -indeksissä keksiverto-osake on jäänyt jälkeen rallissa, missä eniten ovat ralletelleet tekoälyfirmat kärjessä NVIDIA. Vielä pahemmin ilmiö näkyy kun vertaillaan SP500:sta pienyhtiöiden asuttamaan Russell2000 indeksiin. Russellin suhteellinen tuotto on romahtanut. Näin kävi myös ennen teknokuplan poksahdusta…
Hesuli, jossa kylläkin maailman mittakaavassa meidän “suuryhtiöt” kuten 10 miljardin Wärtsilä tai 20 miljardin UPM ovat parhaimmillaankin large cappien pikkukaartia tai henkistä mid cäppiä, toisaa samaa tarinaa. Suurempien firmojen OMXH25 on laskenut paljon vähemmän, kuin OMXH Small Cap -hulivili-indeksi. Näin kävi viimeksikin talouden ollessa heikko 2009–2014. Pienet firmat ovat herkempiä Suomen talouden heikkoudelle, kuin kansainväliset suuremmat kaverinsa. Ja, ne ovat velkaisempia kuin meidän pääsääntöisesti vahvat taseet omaavat suurfirmat.
Pienyhtiöihin sijoittavalle hyvä uutinen on, että pienissä pitäisi olla tilaa romurallille jahka aurinko paistaa enemmän risukasaan. 
45 tykkäystä
Intian tiukka vaali näkyy näin, toki kolmessa vuodessa noustu niin paljon että joku breather tulee joka tapauksessa joskus.
1 tykkäys
Yhdysvalloissa avoimien työpaikkojen määrä laski huhtikuussa 8,06 miljoonaan. Tämä on alhaisin lukema sitten vuoden 2021, ja se on myös vähemmän kuin aiemmin maaliskuulle raportoitu 8,4 miljoonaa.
Työmarkkinatilanne on viilenemässä; avoimien työpaikkojen määrä oli huipuissaan 12,2 miljoonaa vielä maaliskuussa 2022. Tulee kuitenkin muistaa, että avoimia työpaikkoja on edelleen noin 8 miljoonaa, mikä ei ole vähän.
Tämänkaltaista nopeaa laskua on nähty vain kolme kertaa vuoden 2000 jälkeen, ja kaikki kolme kertaa sitä on seurannut jyrkkä talouden laskusuhdanne.
33 tykkäystä
Tuohon päälle vielä tämä. Viime vuoden työpaikkojen kasvu yliarvioitiin 730,000:lla. 
9 tykkäystä
OP:n Hännikäisen pohdintoja liittyen huomiseen EKP:n korkopaltsuun. 
https://x.com/JariHnnikinen1/status/1798280477184520657
Tässä on vielä Handelsbankenin kaverin tviitti globaalin teollisuuden ostopäällikköindekseistä.
https://x.com/HirvonenTimo/status/1798249051261120874
20 tykkäystä
Katsaus markinaan ennen Q2 tuloskautta ja vieraana Jarmo Friman!! 
17 tykkäystä
Bank Of Canada liittyi koronlaskijoiden joukkoon, - 0.25 korkopistettä.
Toivottavasti huomenna Euroopan vuoro.
41 tykkäystä
Iltaa ketjuun! Tässä uunituore ennakko huomiseen korkopäätökseen liittyen. Huvittavaa on, että vaikka kriitikoitakin EKP:n touhuille löytyy kysyen “Miksi vasta nyt?”, keskuspankki on oman tutkimuksensa mukaan selvinnyt suht hyvin rahapolitiikan viime vuosista. Tästäkin makrokommentissa. Huomenna iltapäivästä sitten palaillaan
60 tykkäystä
Tässä vielä mutusteltavaksi korko-odotuksia joulukuulle 2025 asti Bloombergin kerääminä. 2,5 % olisi talletuskoron taso tuolloin nykyoletuksin, eli 1,5 %-yksikköä alempana kuin nykyään. Mutta paljon on epävarmuutta ilmoilla, kuten hajonnasta näkyy. Ja harvoinpa näin pitkän aikavälin odotukset ovat oikeaan osuneet.
34 tykkäystä
Käsittelin päivän Vartissa pörssilistautumisia, tai niiden puutetta.
Videolta löytyy lisää kuvaajia, nostan tähän niistä muutaman. Videolla on mm. listaa potentiaalisista listautujista, mutta firmojen nimet eivät pörssien suuntaan vaikuta.
Tässä on hauska käppyrä Topdown Chartsilta: listautuvien firmojen osuus koko SP500:sta. Tällaiset kuivakaudet tuppaavat ajoittumaan pörssipohjiin. Toisaalta IPO-piikit voivat kertoa huipuista, kuten 2021 ja teknokuplassa. 80-luvun listautumisbuumi tapahtui kuitenkin nousumarkkinan keskellä, jos unohdetaan vuoden 1987 eeppinen parin päivän 30 % romahdus.
Keräsin blummalta dataa, miten noin 85 listautumista Helsingin pörssiin ovat tuottaneet ensimmäisen vuoden aikana. Mediaanituotto on olematon 0,3 %. Jos seuraavan kerran sijoittajaa fomottaa listautumiset, kannattaa katsoa tätä kuvaajaa. Tosin ajoituksella on väliä: 2013–2020 kituliaassa nousumarkkinassa listautuneiden mediaanituotto oli ensimmäisen vuoden aikana +16 %, kun taas kuplassa listautuneiden 2021–22 -14 %.
Ensimmäinen vuosi ei tietysti vielä kerro kaikkea. Ainakin itselleni oli yllätys, että nyt käytännössä konkurssimaisessa olotilassa pyörivä Lehto on ollut tuottoisimpia listautumisten joukossa yli +100 % kurssinousulla ensimmäisen listavuoden aikana!
33 tykkäystä
Muutama mielenkiintoinen kirjoitus.
Nro 1. Mika Heikkilä & takuuvarmaa fiksua kirjoittamista.
Tuloskauden aikana Helsingin pörssin portfolioindeksi kiipesi yli 6 % (31.3.-31.5.) peitoten selvästi S&P 500:n ja Stoxx 600:n kehitykset. Olivatko tulokset sitten noin positiiviset? Eivät lukutasolla, mutta kun odotukset ovat hyvin varovaiset (lue pessimistiset), jo se, että päästään kutakuinkin odotuksiin riitti kurssinousuun pitkän epävarman ajan jälkeen.
Nro 2. Yksityissijoittaja Luxembourghista. Enemmän yhteiskunnallinen kirjoitus, mutta käsittelee myös yksittäisiä osakkeita ja jne.
Suomi on yksi Länsi-Euroopan huonoimmista talouksista viime 15 vuoden ajalta. Sanoin jo 2010-luvun alussa, että parasta mitä Suomelle voisi tapahtua, on ajaa täysillä päin seinää.
Uskon, että ainakin taktisesti on oston paikka sillä varauksella, että jenkit eivät mene soft landingiin tai taantumaan, vaan no-landing on toteutuva skenaario ainakin seuraaviksi 12-18 kuukaudeksi.
26 tykkäystä
Tässä vähän noisea ennen korkopäätöstä. Nämä heiluvat kuukausitasolla miten sattuu, mutta lähtökohtaisesti olisi kiva nähdä vähittäismyynnissä kasvua koska se indikoisi yksityisen kulutuksen elpymistä Euroopassa.
13 tykkäystä
No niin, vartin päästä saadaan päätös ilmoille. Viestintä tämän osalta on hyvin vaikeaa, sillä esim. edellisessä kokouksessa olisi ollut helpompaa perustella ohjauskoron laskua. Sen jälkeen tietoon on tullut huhtikuun odotettua korkeammat inflaatiolukemat, suhteellisen hyvät bkt-luvut ja palkkadata Q1:ltä ja ostopäällikköindekseissä piristymistä. Pääjohtaja Lagarde on tyypillisesti vähäinformatiivisempi puheissaan J. Powelliin verrattuna, mutta luulenpa, että tänään puheista on vieläkin vaikeampi saada irti vihjeitä tulevasta korkourasta. Mutta saas nähä, talousennusteetkin kertovat paljon.
43 tykkäystä
Sitten niihin tuikitärkeisiin ennusteisiin. Näistä ei kyllä saa yhtäkään perustelua lisäodotuksille koronlaskuista, sillä etenkin tämän vuoden ennusteita nostettiin sekä kokonaisinflaatioon että pohjainflaatioon liittyen. Muistaakseni Bloombergilla odotettiin 0,1 %-yksikön hienosäätöä ennusteisiin, eli se kyllä ylittyi. Toisaalta talouskasvukin on odotettua vahvempaa. Mutta alle kahden ei inflaatio tippuisi vielä ensi vuonnakaan.
50 tykkäystä
“EKP:n neuvosto määrittää rajoittavuuden tason ja keston jatkossakin kokouskohtaisesti tuoreimpien tietojen perusteella. Sen korkopäätökset perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. EKP:n neuvosto ei sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.” Kuten arvattua, datariippuvuutta korostettiin.
38 tykkäystä