Aktia -konserni

Juurikki omistaa yllä mainituista Aktiaa, Ålandsbankenia ja Taaleria. OmaPS tuli vahingossa myytyä hyvällä voitolla. Näistä on siis tietoa, ei muista.

Mielestäni olet hyvin oivaltanut Oolannin pankin suuren vahvuuden, paikallisuuden ja historian. Silti Juurikki ei vetäisi liian nopeaa johtopäätöstä haluista fuusioihin.

101-vuotiaalle Oolannin pankille on elämän ja kuoleman kysymys, että pankin oven päällä lukee Ålandsbanken. Tämä on lähtökohta numero yksi.

Jos mietitään, miksi 25 tuhannen asukkaan saaristossa koetaan voimakkaammin yhteisöllisyyttä, kuin esim. pääkaupunkiseudulla, niin voitaisiin jakaa pääkaupunkiseutu noin 500 kappaleeseen noin +/- 25k asukkaan yhteisöjä, jotka saavat pitkälle keskenään päättää asioistaan. Näin saataisiin pääkaupunkiseutukin onnistumaan paitsi talouden, myös sosiaalisen osallisuuden, onnistumisen ja onnellisuuden mittareilla.

Nyt kun EKP kurittaa pankkeja ja tulee ilmeisesti tekemään sitä jatkossakin, lienee syytä harkita, miksi osa varallisuudenhoitoyhtiöitä vieläkin toimii pankkeina.

Eikö Aktialle ja Oolannin pankille olisi järkevämpää jakaa yhtiö erillisiin pankkitoiminta- ja varainhoitofirmoihin (noin 20 - 80 %)?

Peruspankkitoiminta jatkaisi kuten ennenkin. Vakiasiakas tuskin huomaisi, kun rahasto- yms. toiminta, jonka hän tutusta konttorista on aina saanut, onkin muuttunut Ålandsbanken Equities- tms. nimelle.

Paitsi Oolannin pankki, myös Aktia on enemmän varainvoitofirma, kuin pankki. OmaSP:n, Oolannin pankin ja Aktian konttoriverkko menee Suomessa osittain päällekkäin ja osin täydentää toisiaan. Silti Pohjois- ja Itä-Suomi on vielä kartoittamatonta aluetta.

Suomen osakeyhtiölaki mahdollistaa aputoiminimen käytön. Eri puolilla Suomea voi yksi ja sama firma toimia eri nimillä. Mitäs tästä tiedosta sanotte siellä Pohjanmaalla, että Oolannissa?

Juurikki näistä niin älyä, mutta jos Juurikki saisi päättää, niin eräät keskeiset pienet söpöt pankit irrottaisivat toiminnastaan kukin varallisuudenhoidon, rakentaisivat niistä yhteisyrityksen, jossa kukin toisi mukaan osaamisen, jota muilla ei ole.

Aktia on Euroopan paras korkopapereissa, Oolannin pankki taas huippu vastuullisuudessa, vihreydessä ja Ruotsin eläkemarkkinan valloittamisessa jne.

OK. Juurikki lupaa tulla pientä nimellistä korvausta vastaan hoitamaan pienten söpöjen pankien eriytymis- ja yhdentymisprosesseja - jos isänmaa kutsuu.

4 tykkäystä

Varmaan päättävät pankeissa sitten seuraavassa yhtiökokouksessa. Ennen sitä voi vain arvata. Itse kuitenkin vähän veikkaan, että valitaan vain yksi irtoamispäivä ja se sijoittuu tälle vuodelle. Eli kunhan sinulla on osakkeita ennen sitä yhtä päivämäärä, niin saat “kaikki” osingot.

1 tykkäys

Taitaa niitä irtoamispäiviä tulla kaksi - mutta molemmat tosiaan vielä edessäpäin - ensin tulee se muutamien senttien miniosinko ja toivotaan että loppuvuodesta sitten isompi paukku.

Valtuutus 2019 osingon osalta on voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen asti että siitä varmaan jotain kuullaan tässä ennen sitä. Tai pakka menee uusiksi mutta eiköpähän lopputulos ole sama.

1 tykkäys

Osakeyhtiölaki ei kerro lainkaan, minkä vuoden osinkoa ollaan jakamassa. Itse asiassa, kun firmoilla on yleensä aika monen vuoden jakokelpoiset voitot taseessa jakamatta, niin eikö olisi firmalle tosi hyvää mainosta kertoa, että jaetaan tässä nyt sitten vaan näitä viime vuosituhannen lopulla jakamatta jääneitä osinkoja? :wink:

1 tykkäys

Fifo vai Lifo on tässä aikuisten oikeasti mielipidekysymys. Mikään laki ei määrää, maksataanko osingot uusimmasta tuloksesta tai vanhimmasta, tai kenties jostain siitä väliltä.

Kirjanpidossa tätä ei muutenkaan huomioida, mutta toisaalta kirjanpidosta voidaan koska vaan päätellä, minkä vuoden osinkoa se aikaisimmillaan voisi olla ja minkä vuoden osinkoa se ei ainakaan ole.

Matemaatikko muistuttaisi, että homma olisi helppo hahmottaa olettamalla, että taseen jakokelpoisen määrän vähennys ei noudata fifo- eikä lifo-sääntöä, vaan hyvinvointiyhteiskunnallispoliittista tasahöyläysperiaatetta, jolloin kunkin vuoden kohdalta otetaan aina prosentuaalinen osuus ilman uhkaa, että yhettömiin viilattaisiin.

Paitsi sitten, kun eurosentin murto-osat päätetään EU-tason päätöksellä mitätöidä (vuonna 2037). Ei haittaa, kunhan kaikilla on kivaa sitä ennen. :+1::heart::roll_eyes:

Niin se pointti? Aktia maksaa kyllä osingot, kunhan rajoitteet helpottavat. Varaa on. Juurikki tietää, on käynyt tutkimassa paperit.

Silti Juurikki hölökohtaisesti toivoisi, ettei niitä osinkoja tyhjän takia jaettaisi, vaan laitettaisiin kasvun tukemiseen. Olisi sijoituksen kannalta parempi. Ei tavan Juurikki osaa tehdä tulosta niin kuin joku, mikä tahansa, näistä söpöistä pikku-pankeista.

1 tykkäys

Arvopaperi-lehti kesäkuu 2018. Minulle jäänyt mieleen tämä näkökulma, jossa Wiklöf aikanaan yritti rakentaa yhteyttä Aktian ja Ålandsbankenin välille, kun Aktia halusi vallata ÅB:n. Tämä jättää väistämättä ajatuksen siitä, että suurin henkilöomistaja olisi edelleen ajatukselle myönteinen.

4 tykkäystä

Vaikkei tuosta artikkelista ole kuin pari vuotta, on siinäkin ajassa ehtinyt tapahtua. 2019 lopussa ilmoitettu yritysosto, jossa Aktia osti osan Alandiaa (henkivakuutusliiketoiminnan) saatettiin kesällä päätökseen (Aktian ja Alandian henkivakuutuskannan yrityskauppa saatettu päätökseen)

Uskoisin, että koska nykyään noiden kolmen yrityksen (Ålandsbanken, Aktia ja Alandia) omistuspohjat (ks. https://www.rettig.fi/fi/sijoittajat-media/uutiset/2020/rettig-group-omistajaksi-aktia-pankkiin/) ovat osaltaan yhteneväiset (yhteiset intressit) ja avainhenkilöt (mm. Alandian hallituksen puheenjohtaja on Rettig Group CEO, Board of Directors | Alandia) ovat ihanasti keskenään ristissä, yritysjärjestelyjä tullaan tekemään ja näkemään siltä osin, kun ne ovat omistaja-arvoa luovia. Todennäköisesti kuitenkin nämä järjestelyt ovat enemmän tai vähemmän “inkrementaalisia”, yksittäisiä ja hiljalleen tai vähittäin tapahtuvia, eikä suuria fuusioita. Uskoisin tätä palapeliä rakennettavan rauhassa ja julkisuuden spekulaatioilta piilossa.

7 tykkäystä

Aktia maksaa osingon 0,53 euroa osakkelta

6 tykkäystä

Ja taitaa irrota jo tänään?

2 tykkäystä

Kyllä, täsmäytyspäivä on 13.1.2021.

7 tykkäystä

Loput tullee sitten syksyllä lisäosinkona, jos ei EKP tarvi rahoja muualle…

1 tykkäys

Hieno homma Aktian puolelta että otetaan sijoittajat myös huomioon eikä alennuta etelän päättäjien tahtoon.Suuret kiitokset.:+1:

3 tykkäystä

Sauli-Matiaksen tuore kommentti osinko-jytkystä :point_down:

2 tykkäystä

Tänään ostetut osakkeet…kuuluuko osinko vuodelta 2019?
Ihmettelen koska oli niin pieni nouse heti pörssin alussa.

Osinko irronnut jo ja kurssireaktio ylöspäin vahvasti :thinking:

1 tykkäys

Muistaakseni tuosta oli jossain podissa tai Inderesin videolla puhetta, että osingon irtoaminen päinvastoin parantaa korkean vakavaraisuuden pankkien tunnuslukuja. :man_shrugging:

2 tykkäystä

Sama tapahtui Ålandsbankenissa vielä tätäkin kovempana reaktiona. Jotenkin tuntuu, että markkina (piensijottajat) eivät ole hahmottaneet tätä osinkohässäkkää kovin hyvin.

@Eicca pitää paikkansa, että tunnusluvut paranee hieman, mutta silti yhtiön arvon pitäisi laskea noin osingon arvon verran, koska yhtiö jakaa sen verran rahaa kassasta pois. Yksinkertainen esimerkki:

Yhtiön X liiketoiminnan arvo 100 rahaa
Yhtiöllä kassassa 50 rahaa
Yhtiön arvo 150 rahaa

Yhtiö jakaa 10 rahaa osinkona. Liiketoiminnan arvo on yhä sama 100 rahaa, mutta koska kassa on pienempi käyttää yhtiö pääomaa tehokkaammin ja siksi tunnusluvut paranevat hieman. Yhtiön arvo pitäisi silti olla noin 140 rahaa, ei 150 tai 155. Tästä syystä yleensä kurssi laskee noin osingon verran osingon irrotessa.

Osinko on ilmaista rahaa ja monille sijoittajille ainoa tuotto jolla eletään ja maksetaan laskut. Yleensä muutamassa viikossa kurssi korjaantuu osinkoa edeltävälle tasolle ja ylikin, on vuosien kokemus tästä.

Osinko on siis sijoittajan ainoa ilmainen lounas, kiitos Aktia!

2 tykkäystä

Miten niin ilmaista? Saman rahavirran saa myymällä osakkeita.

No, teoriassa osinkoja saa maailman tappiin asti, kun taas osakemyynti on kertaluonteinen voitto.

4 tykkäystä