Ei löydy, muttei tarvitakaan: Otin rahat ja juoksin - jo päiviä sitten 
Masse-setä, FA, kiero, kierompi, EKP 
2 tykkäystä
"
Omistajat ja lainoittajat vastaavat maksimissaan 8 %:lla pankin lainakannasta. Mihin tällä pyritään?
"
Voitot 100% omistajille ja lainoittajille. Mahdollisista tappioista vain 8% ja loput yhteiskunna piikkiin. Se on sitä markkinataloutta.
Kiitos Zizzler vastauksesta, mutta luulen että olet ymmärtänyt koko jutun hieman väärin. EU ei tässä casessa auta pankkeja eikä veronmaksajia, vaan valtioita.
Juurikin epätieteellinen mututulkinta on, että EU/EKP auttaa tällä kertaa muutenkin ylivelkaisia valtioita (Kreikka, Kypros, Italia jne.) selviämään seuraavasta, syksystä 2021 alkavasta ja keväällä 2022 päälle kaatuvasta pankkikriisistä.
Silloin covid-moratorioiden eli ko. maiden kaikkien pankkien kaikkien velkojen korkojen ja lyhennysten peritättä jättämisen alta paljastuu isoja taloudellisia ongelmia.
Miten moni firma jää pystyyn ja kuinka laajasti ylipäänsä on haluja velkoja maksaa, jos ne voidaan vaikka sovitella tai jotain. Asuntolainojen suhteen lienee myös syytä sovitella lainaa, kun asuntojen arvot ovat laskeneet ja maksukyky keskimäärin heikentynyt.
Tai ehkä velkaisessa Etelä-Euroopassa valmistaudutaankin Suomessa viime vuosituhannella toimineeseen lailliseen huijaukseen? Siis että ennen konkurssia myytiin irtain ja varasto pilkkahintaan puolison tai muun lähipiirin firmalle ja jatkettiin toimintaa. Asiakkaat tuskin huomasivat, kun myös nimi myytiin. Samalla mitätöityi kaikki ikävät pankki- ja verovelat. Helppoa. Ai niin valitettavasti ne velathan olisivat nyt kaatumassa myös suomalaisten pankkien harteille.
Koko EU-operaation perimmäisin tavoite näytti olevan ensin, että valtioiden ei tarvitsisi perustaa roskapankkeja, vaan koko Euroopan pankit yhteisvastuun hengessä, ellei peräti sisaruksellisen ylitsepulppuavan rakkauden nimissä auttaisivat toinen toisiaan.
Senhän mm. Suomen osakeyhtiölaki sallii, jos se johtaisi osakeyhtiön omistajien tuoton kasvamiseen - edes pitkällä perspektiivillä. Onkohan lain rikkominen oikeutettua, jos ohjaava viranomainen antaa siihen suosituksen? Vai olisiko peräti syytä epäillä ohjaavaa viranomaista virkavirheestä?
Kun vapaaehtoisuus ei auta, määrätään EU:n toimesta vapaaehtoisuutta turvaavia toimia, kuten pitäytymisohjetta voittojen jaosta osakkeenomistajille osinkoina. Lisäksi valtiollisten toimijoiden kautta järjestetään pakottavia toimia, kuten jo käytössä ovat vastuumaksut, jotka uhkaavat nyt jo Suomen päättäjien olevan tiedon mukaan yli tuplaantua 1,5 miljardista 3,5 miljardiin euroon ( 3.500.000.000 €).
Pikkuraha valtiolle, joka muutenkin ottaa jo vuonna 2020 ehkä noin 20 miljardia lisää velkaa, jota ei ole tarkoitus koskaan maksaa. 
Ongelma tässä on, että se ei ole pikkuraha pankeille. Miten pankkeihin voi luottaa, jos niistä tehdään EKP:n etäispäätteitä? Ja osakkeenomistajien tuotto voidaan suurelta osin sosialisoida huonosti asiansa hoitaneiden pankkien tukemiseen? Ei edes tiedetä vastuiden määrää.
Olisikohan jo Fivan syytä antaa taloudellinen arvio vaikutuksista suomalaisille pankeille ja niiden osakkeenomistajille? Tiedoksi, että ainakin eräs Juurikki on satunnaisten vilkaisujensa perusteella saanut käsityksen, että nyt epätietoisuuden aikana pörssikurssit eivät ole halventuneet, vaan ulkomaalaisten ostot ovat lisääntynyt. Ihan mutua, mutta selvitelkää jos osaatte. Olisi kiva kuulla faktoja.
Tiedoksi myös, että Kreikan pankeista löytyi viime viikolla yksi, jonka P/B oli 0,05! (Tämä ei tosiaankaan ole ostosuositus.) Siis hinta oli jo laskenut niin alas, että sen hinta on vain 5% sen substanssiarvosta. Olisiko rohkeaa arvailla, että sen kirjanpitoarvosta olisi jo 95% käytännössä tuhoutunut? 5% on sentään enemmän, kuin vedonlyönnissä joku päivä sitten 3% todennäköisyys Trumpin voitolle. Spekulaatiota myös, että pankilla olisi mitään arvoa?
Aika jännä, että meillä Suomessa, ihan niin kuin Luxemburgissa, Ruotsissa ja Virossa on NPL ihan ok. Siis vähintään 3 kk myöhässä olevien lainojen suhteellinen osuus on prosentin muutamia kymmenyksiä (0,1 - 0,4%). Jo ennen koronaa Kreikassa se oli yli 30%. Ja yli 5% tason oli 6 maata. Julkisuudessa esitettyjen uutisten vastaisesti Espanja ei olisi kuulunut tähän joukkoon. Huh-huh.
Meillä on Suomessa EKP:n ohjeiden tulkintaongelmia, sillä meillä on kaksi eri pankkisektoria. Nordea toimii Eurooppa-sarjassa, joten sen kurssiliikkeetkin noudattavat ko. viitekehystä. Luokan Top 3 omassa sarjassaan?
Sitten on Suomen pienet söpöt pankit touhuamassa ihan omassa pikku kuplassaan, paitsi niistä virkeimmät touhuaa myös muilla mailla. Kukin niistä varmaan miettii, voi miksi ma pankiksi synnyin, miksen syntynyt varainhoitofirmaksi. Nyt Fiva heittää EKP:n manaukset päälle, vaikka ei olisi tarvetta esim. vakavaraisuuden, tuoton tai osingonmaksukyvyn osalta.
EKP tuskin ihan sosialisoinnin tielle menee, koska sillä voisi olla vähäistä isompaa poliittista vastustusta. Siispä suomalaisilla pienillä söpöillä pankeilla menee jatkossakin hyvin. Siis vaikka Suomen hallitus, olipa siellä vastuussa pitkä vakava mies tai hymyilevä nuori nainen, tuskin tulevat jatkossakaan estämään Suomen pankkeja EU-raippaveroilta.
Sellainen tarkennus vielä Zizzlerille, että 8% vastuuta ei lasketa tappiosta, vaan lainakannasta. Pankeilla oma pääoma on 10-15 % lainakannasta, joten olisiko tässä haluttu suojella pankin asiakkaita eli niitä palkansaajia, joiden palkka tulee pankkiin? Hehän antavat lainaa pankeille. Saa sentään 920 €, jos pankki kaatuu ja piti saada 1000 €. Kerro @anon55587152 , kun todennäköisesti tiedät. Yksi bank runin estokeinoista?
Omistajien ja lainanantajien vastuun rajoitus 8 %:iin viitannee siihen, että kun ydinpääomavaatimus on jossain 9 - 11 %, niin jotenkin tämä siihen suhtautuu. Juurikkia ei niin kiinnosta opiskella edes perusjuttuja vieraalta alalta, joten on helpompi kysyä fiksummilta. Kertokaa, kiitos.
8 tykkäystä
Juurikki olen bullero, mutta annan oman mielipiteeni. 
tuo pankkiunioni on hyvin varhaisessa vaiheessa eikä sitä ole kohdannut ison pankin kaatuminen. kun se kohdataan niin silloin sopimuksien pitokin testataan. en usko, että italia sitä oikeasti noudattaa, eli jos italialainen iso pankki ajautuu oikeasti likivideettikriisiin uskon italian valtion tulevan pankkiunionin sääntöjä rikkoen hätiin. täällä luterilaisessa suomessa uskotaan, kaikkien noudattavan sääntöjä.
seuraava vaihe on NPL vähentäminen hulttiomaiden pankeissa. kaava noudattaa kansallisia roskapankkeja, mutta en tajua miten ne muka voidaan vuodessa saada tehtyä, ennenkuin pankkiunionin yhteysvastuuta lisätään. ps. inhoan kivijalkapankkeja sijoituksena, mutta aihe kiinnostaa.
1 tykkäys
“Heleniuksen mukaan Fiva ei ollut antanut yhdellekään pankille lupaa poiketa suosituksesta. Ålandsbankenille ei silti ole luvassa sanktioita, koska kyse on suosituksesta eikä sitovasta määräyksestä”
Tiedetään että Wiklöfillä on munaa tehdä ihan mitä vaan. Epäilen onko Aktiassa samaa. Tuossa Helenius vakuutteli myös että kyse on voitonjaon lykkäämisestä, ei perumisesta. Kiusantekoako se vaan siis onkin? Edelleenkään en ymmärrä tätä, mulle on melko samantekevää tuleeko osingot nyt vai ensi vuonna. Paitsi että mielellään ne sijoittaisi samantien poikimaan.
Ålandsbankenin ROE on yli 10 ja tulos ollut vakaassa kasvussa viisi vuotta. Juurikki olisi mieluummin jättänyt rahat pankille, koska Juurikki ei usko varovaisen arvosijoitusstrategiansa tuottavan paremmin, kuin nyt 12.1.2021 saatavat osingot, jotka osinkoveron jälkeen on joka tapauksessa sijoitettava uudelleen.
Ålandsbankenin 50-60 -jakosuhde osinkojen ja toiminnan kehittämisen välillä toimii hyvin. OmaSP:n tuloksesta vain 20%:n osinkoihin jakaminen olisi vielä parempi, mutta.
Ei kiirettä Aktialla osingonjakoon. Turha kaivaa verta nenästä. Lokakuussakin ehtii.
1 tykkäys
Eiköhän koko kupletin suurempi juoni ole tuo laajempi tulevaisuus, eikä vain nämä viivästetyt osingot. Mistä nyt voi enää tietää, saako mikään pankki maksaa osinkoja seuraavan 5 - 10 vuoden aikana, koska EKP haluaa jatkaa kreikkalais-roomalaisten pankkien tekohengitystä 
Jos laajemmasta näkökulmasta katsotaan, niin keskiöön nousee kolme sanaa: oikeudenmukaisuus, uskottavuus ja luottamus. Rahajärjestelmä perustuu luottamukseen. Rahajärjestelmän häiriössä ei voi vain taikoa lisää rahaa, koska se ei tuntuisi oikeudenmukaiselta.
EKP voi taikoa lisää rahaa, kuten tiedämme. EKP:n taseesta taitaa löytyä jo vino pino ongelmapankkien velkakirjoja. Tulevassa pankkikriisissä järjestetään valtioiden hyväksyntä niiden mitätöimiseen.
Valtioiden ja veronmaksajien hyväksyntä tulevan pankkikriisin ratkaisemiseksi ei voi perustua vain lisärahan taikomiseen, vaan se edellyttää myös syyllisten kurittamista ja se syyllinenhän on pankkisektori.
Oikeudenmukaisuusperiaatteen mukaisesti tulisi rankaista väärin toimineita pankkeja, mutta miten laittaa sakkoja maksettavaksi sellaiselle, joka ei muutenkaan tule toimeen, vaan jota nimenomaan pitää elvyttää. Siispä maksakoon muut pankit. Kun sakot laitetaan maksetavaksi tarpeeksi pitkälle ajalle, ehtivät pankit laittaa vahingon kiertämään asiakkailleen.
Jo vanhoista synneistä Suomen pankeilla on 1 500 000 000 eli 1,5 miljardin vastuut, josta on jo kerätty 0,8 miljardia. Nyt tulee Suomen hallitukselle kerrotun mukaan pahimmassa tapauksessa lisä vastuuta 2 miljardia. Halpaahan se on, mistä rahalla selviää.
Kukaan ei ole reagoinut aiempaan arviooni, että nykypäätöksillä suomalaiset pankit saavat maksettavakseen noin yhden vuoden tuoton verran. Kymmenelle vuodelle jaettuna se tarkoittaisi 10%:n EU-vero tuloksesta. Ei se Suomen pankkeja kaada varsinkin, kun kyseessä on läpivirtauserä. Asiakkaat sen lopulta maksavat, eikä pankkiosakkeiden omistajat.
3 tykkäystä
Aktian osalta osinkokeskustelussa loistaa poissaolollaan myös vaihtoehtoinen tapa käyttää viivan alle jäävää rahaa: investoida markkinointiin ja brändiin. Olen ollut haistavinani, että markkinointipanostukset olisivat olleet kesästä lähtien nousussa, mistä kielivät Aktia-brändin tunnettuutta kasvattavat ja vahvasti varainhoitomielikuvaa rakentavat monimediakampanjat. Sijoittajasivutkin on uudistettu. Selvää on, että panostukset ovat olleet miljoonaluokassa ja tunnettuus selkeästi kasvussa.
Markkinointi-investointien puolesta puhuu myös fakta, että varainhoitopelissä on käynnissä konsolidaatio ja taistelu markkinaosuuksista. Suomalaiset yritykset eivät ole tunnettuja päätöksistään panostaa markkinointiin, mutta tässä tilanteessa markkinointiin ja brändiin panostaminen olisi varmasti omistaja-arvon näkökulmasta järkevää. Etenkin nyt, kun Aktialle varainhoitobrändinä olisi faktojenkin puolesta loistavat lähtötelineet, sillä yhtiön rahastot ovat performoineet erinomaisen hyvin, mikä antaisi hyvät eväät erityisesti rahastojen kansainväliseen markkinointiin.
Ymmärrän kyllä sijoittajien kaipuun osinkoihin, mutta pitkän tähtäimen sijoittajana kiinnittäisin huomiota varainhoitoliiketoiminnan mahdollisuuksien lunastamiseen ja sen tuomaan merkittävään omistaja-arvoon. Jos en väärin muista, niin taisi olla Sauli Vilen, kun jossain puheenvuorossaan visioi pohjoismaista merkittävää varainhoitotaloa. Varainhoito kasvutoimialana ja pohjoismaisuuteen liitettävä korkea luottamuspääoma olisivat hyvä syy rakentaa tällainen “varainhoitomöykky” Suomeen. Aktia olisi sellaiselle mitä loistavin “house brand” -pohja, ja ruotsin kielestä tuskin on haittaa länteen päin laajentuessa.
Konsolidaatiopelissä on muuten monta mielenkiintoista tanssiparia, haluttiinpa sitten syventää asemia arvoketjussa tai kasvattaa markkinaosuutta varainhoitajana. Etenkin Ålandsbanken olisi itseäni ilahduttavin fuusiokumppani, sillä ovat rakentaneet vaivihkaa asemia Ruotsiin: harva tietää, että Ålansdbankenin ebit:stä yli 60% muodostuu pelkästä Ruotsin varainhoitoliiketoiminnan segmentistä.
14 tykkäystä
Konsolidaatiopelissä haasteena lienee omistajuus. Lähes kaikki varainhoitotalot on aika vahvohjen omistajien näpeissä ja Ålandsbanken Wiklöfeillä. Vaikea nähdä, että konsolidaatiopeli onnistuisi ilman valtataisteluja tai sukupolvenvaihdosta. Aktia on tässä sinänsä terve poikkeus, että vaikka omistajissa on paljon vanhaa suomenruotsalaista rahaa niin pääomistajaksi tuli eQ:n Larman vetämä sijoittajaporukka RG Partners Oy. Tämän jälkeen alkoivat tietysti eQ ja Aktia spekulaatiot, mutta Aktian pankkipuoli + tämä sääntelysekoilu tuskin edesauttaa fuusiota. Kuten mainitsit tarvetta fuusioille olisi, mutta todennäköisyys isoille järjestelyille on mielestäni pieni. Jotain konsolidaatiota kuitenkin alalle toivoisi ja Aktia on kyllä tuossa pelissä yksi kiinnostavimmista osapuolista.
Asiasta toiseen. Ei voi kuin ihmetellä Ålandsbankenin kurssireaktioita osingonmaksuun. Sieltä lähti 5% osinko ulos ja kurssireaktio reilusti positiivinen ja riski tottelemattomuudesta vielä päälle. Tämä tietysti lupaa hyvää Aktialle ja muille pankeille, joilla osinko on jumissa.
4 tykkäystä
Millä tavalla lupaa hyvää?
Itse tulkitsen tuon niin, että niin siellä on arvoloukku päällä, joka aukeaa, kun osingot joskus päästään maksamaan. Puhdasta mutua ja voin olla toki väärässäkin.
Osinkojen vaikutukset kursseihin jaksaa kyllä yhä hämmentää. Omaan arvonmääritykseen sillä ei ole käytännön tasolla mitään väliä maksetaanko osingot nyt, vuoden päästä vai käytetäänkö rahat vaikka omien osakkeiden ostoon ja mitätöimiseen. Rahan siirtelyä taskuista toisiin ja välissä verottaja ottaa omansa.
3 tykkäystä
Viimeinen lause antaa toivoa meille osingoista pitäville.
todella fiksu kaveri tuo ceo Ayub. Fivan kannattaisi alkaa miettimään tosiasioita eikä antaa helppoheikkien puhua ympäri itseään. Pankkien kannattaisi alkaa toimia lakien mukaan ja jakaa voitot niiden omistajille.
1 tykkäys
Olet mun mielestä ihan oikeassa, että omistus on keskeisiä esteitä konsolidaatiolle. Alalla on paljon vahvoja persoonia, joten asiat voivat näissä tilanteissa myös henkilöityä vahvasti. Samalla pitää todeta, että monet alan vaikuttajista ovat eläkeiän kynnyksellä lähivuosina, mikä saattaa hyvinkin vaikuttaa ajatteluun. Ålandsbankenin osalta yhtiön äänivaltainen sydän sykkii Ahvenanmaan elinvoiman puolesta, mikä näkyy avoimesti myös sijoittajaviestinnässä. Itse tosin ajattelen niin, että ahvenanmaalaisille olisi sekä talouden että identiteetin näkökulmasta kova juttu olla merkittävänä omistajana pohjoismaisessa varainhoitotalossa, joka panostaisi vielä korostuneesti vastuulliseen sijoittamiseen. Tämä pulla voisi mennä Ålandsbankenin omistajien suuhun esimerkiksi mahdollisessa Ålandsbanken-Aktia-Taaleritehdas -möykyn muodostamisessa.
Toinen haaste/hidaste konsolidaatiokehitykselle on tällä hetkellä se, että varainhoitobisneksille tulee rahaa ovista ja ikkunoista, jolloin pakko ei ole paras konsolidaatiokonsultti näinä aikoina.
1 tykkäys
Selailin viestiketjua viime vuoden osalta ja jos itse saisi arvuutella, niin Aktia-eQ-Ålandsbanken -akselillla olisi omat lottolaput vetämässä järjestelyjen suhteen. Mutta Saulikin on sitä mieltä, että nämä useamman yhtiön fuusiot ovat todella harvinaisia, mikä varmasti pitää paikkaansa, vaikka ne paperilla näyttäisivät miten hyvältä tahansa. OmaSp:ssä taas virtaa pohojalaane veri nii sakiana, notta sinne ei oo ruåttalaasilla mitään asiaa, uskoisin.
Taalerista en osaa sanoa. Muistaisin Saulin joskus naittaneen paperilla CapManin ja Taalerin, koska olisivat yhdessä ehdoton match made in heaven. Sekään ei taida kuitenkaan ihan äkkiä tapahtua.
Mutta hienoa, että riittää jotain jännitettävää kuitenkin.
1 tykkäys
Spekulointi on turhaa, mutta ihan hauskaa, joten heitetään omiakin veikkauksia sekaan.
Markkina-arvot taustaksi:
Aktia 680 M€
eQ 650 M€
Capman 372 M€
Ålandsbanken 350 M€
OmaSP 310 M€
Evli 290 M€
Taaleri 220 M€
Titanium 130 M€
EAB 46 M€
Investors House 36 M€
Omaan silmään ei kiinnostavat toimijat: Ålandbanken (omistajuus, paikallisuus), OmaSP (strategia), Titanium (yhden tempun ihme), Investors House (pienen piirin leikit).
Puhtaat varainhoitajat ei välttämättä ole nyt kovin innoissaan fuusioista pankkien kanssa, kun EKP hiekoittaa rattaitta ihan olan takaa. Toki pankit voisi kuitenkin ostaa varainhoitajia pois. Evlihän on varainhoitajista siitä erikoisuus, että heillä on myös pankkipuoli.
Aktia ja eQ liitto olisi se loogisin johtuen suurimmista omistajista. Aktia & Evli voisi toimia, mutta Evlissä taitaa olla aika vahva omistajuus. Entä jos Aktia olisikin aktiivinen ja poimisi esim. maltillisesti hinnoitellun Taalerin alleen? EAB voi koostaan johtuen olla suupala kelle tahansa.
Pörssin ulkopuolelta S-Pankki ollut myös aktiivinen yritysostaja ja LähiTapiola osti Seligsonin eli myös pörssin ulkopuolella voi tapahtua isompiakin liikkeitä.
Tylsää, mutta ehkä kuitenkin todennäköisintä, että suuret liikkeet jää toteutumatta.
2 tykkäystä
Miten tuo tuplaosinkojen maksu menee Aktian kohdalla, eli jos omistan osaketta ennen tämän kevään yhtiökokousta niin olenko oikeutettu yhteen osinkoon vai kuinka?
1 tykkäys