Bank of Åland Plc launches share savings programme for employees
The Board of Directors of the Bank of Åland (Ålandsbanken) has decided to launch a share savings programme for all Group employees. This programme will enable employees to save a portion of their monthly salary to invest in the Bank of Åland’s Series B shares. Participation in the programme will be voluntary.
Employees can save a maximum of five per cent of their monthly salary in order to subscribe for twice-yearly targeted issues of Series B shares. The programme will run for one year. Three years after each respective share issue, the Bank of Åland will distribute one free matching share for each share that has been acquired in the targeted share issues to those who have participated in the share issues and who are still employed by the Group and own the shares that were issued.
Employees will be offered the opportunity to subscribe for Series B shares at a price that is 10 per cent below the average price during the month before each respective share issue.
The estimated savings amount for all employees in the Bank of Åland Group will be about EUR 1.5 million, which is equivalent to about 51,000 Series B shares, based on the average share price in May 2023 including a 10 per cent discount. The number of matching Series B is estimated at about 44,000. The estimated number of shares that employees may receive as part of the share savings programme is about 95,000.
Ålandsbankenin osinkotuotto [1] on kehittynyt hienosti viime vuosina. Eilisellä (28.6.2023) päätöskurssilla (A: 33,5 €, B: 33,4 €) [2] laskettuna osinkotuottoprosentti oli 6,1%, ja yhtiön markkina-arvo oli 511 M€[3],[4].
Inderesin Ålandsbankenin yhtiösivulla on nyt 5099 seuraajaa [5]. Yhtiö ei kuitenkaan ole Inderesin seurannassa tällä hetkellä. Otin Ålandsbankenin omaan seurantaani, ja avasin eilen seitsemän osakkeen seurantaposition. Tarkoitus on lähitulevaisuudessa tutkia osakkeen vaihtoa, ja tehdä omaan käyttöön yksinkertainen analyysi arvostuksesta.
Olisi innostavaa kuulla näkemyksiänne, analyysejanne ja riskiarvioitanne Ålandsbankenista. Pääsääntöisesti suhtaudun pankkisektoriin suuren suurella varovaisuudella. Tämän kohteen tutkiminen kuitenkin inspiroi.
S&P Global Ratings changes outlook for Bank of Åland Plc
S&P Global Ratings is changing the outlook for the Bank of Åland Plc (Ålandsbanken Abp) from stable to negative. At the same time, the ratings agency is affirming the Bank of Åland’s long-term issuer credit rating of BBB+ and its short-term issuer credit rating of A-2.
The background to this change in outlook is S&P Global Ratings’ own model for calculating capital strength, the risk-adjusted capital (RAC) ratio, which diverges significantly from the official capital adequacy regulations that apply to European banks.
Ålandsbanken on ahvenanmaalaisten oma pankki. Ålandsbankenin osingot ovat monelle paikalliselle suuri tulonlähde muiden tulojen lisäksi. Tavallaan haluavat tällä tavalla turvata paikallisten asukkaiden tulonlähteen. Ahvenanmaa on pohjolan Monaco.
S&P käyttää omaa, poikkeavaa laskentamalliaan Ålandsbankenin vakavaraisuutta arvioidessaan. Taidan edelleenkin luottaa ennemmin nimimerkin @Juurikki ÅB-näkemykseen, jonka hän tällä kertaa tuo julki toisessa ketjussa ja kuin ohimennen viestinsä loppupuolella:
Verrattuna toiseen vuosineljännekseen 2022
• Liiketulos kasvoi 36 prosenttia 14,2 miljoonaan euroon (10,4).
• Ydintuotot, jotka koostuvat korkokatteesta, palkkiotuotoista (netto) ja IT-tuotoista, kasvoivat 16 prosenttia 50,1 miljoonaan euroon (43,2).
• Muut tuotot pysyivät samalla tasolla ollen 0,0 miljoonaa euroa (0,0).
• Kulut kasvoivat 10 prosenttia 34,9 miljoonaan euroon (31,7).
• Rahoitusvarojen arvonalentumiskirjaukset (netto mukaan lukien palautukset) olivat 1,0
miljoonaa euroa (1,2) vastaten 0,09 prosentin luottotappiotasoa (0,13).
• Oman pääoman tuotto verojen jälkeen (ROE) kasvoi 17,0 prosenttiin (11,9).
• Osakekohtainen tulos kasvoi 37 prosenttia 0,74 euroon (0,54).
Odotetun vahva tulos mielestäni. Ei yllätyksiä suuntaan eikä toiseen. Kasvua siellä missä pitääkin eli korkokatteessa ja IT tuloissa. Itse olin huolestunut kulujen vauhdikkaasta kasvusta viime vuonna, mutta nyt näyttäisi että nekin olisi saatu kuriin Q2:lla. Kauppalehti varmaan kirjoittaa iltapäivällä että tulos laski suhteessa edellisvuoden H1, koska eivät ymmärrä pintaa syvemmälle. Viime vuoden kertaerät on melkein kurottu kiinni ihan perustekemisellä.
Korjaus: Kyllä näköjään Kauppalehdeltäkin tuli ihan positiivinen uutinen
Aki Pyysing kirjoitti tällä kertaa Ålandsbankenista.
Citycon esittelee ja hehkuttaa aina ensimmäisenä parhaalta vaikuttavaa tunnuslukuaan, ja heikommat esitykset ovat löydettävissä korkeintaan liitetiedoissa. Näin toimimalla Ålandsbanken olisi voinut valita toiselta kvartaalilta esimerkiksi oman pääoman tuoton eli huikeat 17 prosenttia.
Muuttumattomissa näkymissäkään ei ole moittimista: Vuoden 2023 liiketuloksen odotetaan muodostuvan olennaisesti paremmaksi kuin vuonna 2022. Ja se vuosi 2022 oli myös varsin hyvä.
Akin juttuja lueskellessa ja luottaessa niihin sitä seisoo itsekin mielellään Ahvenanmaalaispankin omistajakaartissa
Ålandsbankenin näkymissäkään ei ole moittimista: Vuoden 2023 liiketuloksen odotetaan muodostuvan olennaisesti paremmaksi kuin vuonna 2022. Ja se vuosi 2022 oli myös varsin hyvä.
Jos Ålandsbanken tekisi samaa tulosta loppuvuodesta kuin kakkoskvartaalilla, tulisi tulokseksi per osake 1,15 + 2 x 0,74 =2,63 euroa. Tästä tulisi P/E:ksi perjantain päätöskurssilla 33,90 vähän alle 13, mikä ei pankkiosakkeelle tämän hetken markkinatilanteessa ole mikään supermatala. Toisaalta kun 2022 tulosta tuli 2,37 euroa, voitaneen karkeaa arvioitani EPSistä pitää mieluummin pohjana kuin kattona.
Osinkoa ÅAB jakoi keväällä 1,60 tavallista ja 0,45 ekstraa eli yhteensä 2,05 euroa. Kun edellisenä vuonna jaettiin 2,00, ennustankin ensi keväälle 2,10 euroa ja 6,2 prosentin osinkotuottoa. Enemmänkin olisi tilaa jakaa, Ålandsbanken ylittää kaikki vakavaraisuusvaatimukset hyvällä marginaalilla.
”Talous oli kymmenen vuoden ajan kuin tehohoidossa makaava sairas potilas. Nyt olemme palaamassa normaaliin tilanteeseen, jossa riskillä on hinta”, Wiklöf toteaa.
”Vaikka korot laskisivat nykytasoltaan yhdellä tai kahdella prosentilla, on makrotilanne pankeille paljon parempi kuin nollakorkojen aikaan. Tilanne on yhteiskunnallekin paljon terveempi, sillä korkeammat korot saavat ihmiset miettimään, ennen kuin he tekevät päätöksiä.”
Ålandsbankenilla kasvua kolmessa suunnassa
Yksi suunta on kasvava asiakasmäärä.
Toinen suunta on Ålandsbankenin tytäryhtiö Crosskeyn kasvu.
Asiakasmäärän kasvu ei varmaankaan viittaa Oolannin kasvavaan väkilukuun? Viitannet Suomen ja Ruotsin kasvukeskusten vakavaraisten asiakkaiden määrän lisäykseen? Ok. Erityisesti Ruotsin puolella osataan yhteistyökuviot.
Crosskeyn kehitys on päässyt pikkuhiljaa vauhtiin ilman tarvetta jatkuvasti säätää, mikä osuus on laskennallista maksua pankilta itseltään. Jos kasvua tarkastelet, eikö kannattaisi jo 3 - 5 vuoden perspektiivillä kääntää katse Borgoon, tuohon ruotsalaiseen kimppakivaan, siis neljän muun kanssa porukassa omistettuun asuntolainanettipankkiin?
Et kai vaan kolmannessa kohdassa tarkoita, että ÅB möisi vähittäispankkitoimintansa?
Tuloksen teon kannalta peruspankkitoiminta on tietysti kiviriippa (ROE jotain 5%, ei tavoite 15%, eikä 17%, kuten Q2/23 ROE koko firmaa koskien). Sitä ihmettä ei varmasti tulla näkemään, että siitä luovuttaisiin niin kauan kuin nykyjohto ja nykyiset pääomistajat ovat voimissaan.
Jakaantuminen pankkiin ja varainhoitoon on tietysti mahdollinen, kunhan tässä joka tapauksessa etenevässä pohjoismaisen varainhoitosektorin yhdentymisessä ei ÅB:lle ole tarjolla pelkkä syötävän rooli. Sellaiseen ei ole tarvetta eikä varsinkaan pakkoa.
Tässä alla kaikki kohdat avattuna miten ne ovat kirjoitettuna Arvopaperin artikkelissa:
Kasvua kolmessa suunnassa
Ålandsbanken ennustaa, että vuoden 2023 liiketulos on olennaisesti parempi kuin vuonna 2022. Tätä pidemmälle on Wiklöfin mukaan hankala antaa arvioita, sillä toimintaympäristö muuttuu nopeasti.
”Ukrainan sota jatkuu, Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasodalla on globaaleja vaikutuksia, emmekä tiedä, missä korot ovat muutaman vuoden päästä. Ilmassa on paljon epävarmuutta, mutta olemme hyvässä asemassa lupaustemme täyttämiseksi.”
Wiklöf kertoo, että Ålandsbanken kasvaa kolmessa suunnassa.
Yksi suunta on kasvava asiakasmäärä. Wiklöfin mukaan uusia asiakkaita houkuttaa pankin henkilökohtainen ote ja pankkitoiminnan ”perinteikäs” tyyli, jossa tarjotaan henkilökohtaista ohjausta ja ihmiskontaktia.
Toinen suunta on Ålandsbankenin tytäryhtiö Crosskeyn kasvu. It-palveluita tarjoava Crosskey on Wiklöfin mukaan ainoa suomalainen yhtiö, jonka kaikki tarjoamat pankkipalvelut on tuotettu täysin itse eikä ostettu ulkomailta.
Kolmas suunta on pankkipalveluiden myynti. Ålandsbanken hoitaa Borgon kaikki pankkipalvelut. Ålandsbanken on pieni, mutta back-office-palveluitaan tarjoamalla pankki pystyy Wiklöfin mukaan myymään tietotaitoaan.
Ehkä muotoilu “pankkipalvelujen myynti muille yhteistyöpankeille” ei olisi ollut niin kryptinen ilmaus.
Yksi niistä neljästä muusta borgolaisesta on paikallinen S-pankki ICA, jolla on suuri tulevaisuus. Vastaavasti meidän S-pankki on tänään julkistetun rahastoraportin suurimpia voittajia, mutta selkeisiin voittajiin kuuluu myös ÅB.
Tuohon asiakasmäärän oletettavaan kasvuun voisi kuvitella vaikuttavan jossain määrin myös Handelsbankenin pilkonta. Minun on kovin vaikea nähdä Handelsbankenin kiinnostavampien asiakkaiden siirtyvän S-Pankkiin, ja laadukkaaksi miellettyjä vaihtoehtoja on hyvin vähänlaisesti. ÅAB on tässä vahvoilla, ja olen lähipiirissäni tällaista siirtymää todistanutkin tämän vuoden aikana.
Määriä en tietysti osaa arvioida, mutta olettaisin kyllä Handelsbankenin laadukkaan asiakassegmentin olevan/olleen ihan merkittävä. Varsinkin ÅAB:n manner-Suomen mittakaavassa.
Edit: Ja vaikka itse olenkin ihmetellyt, että miten niin huononlaisesti vaikkapa sijoitusmahdollisuuksia tarjoava pankki kuin ÅAB voisi ketään kiinnostaa, niin ymmärrän kyllä, että on paljon suhteellisen varakkaita ihmisiä joita sijoitusten miettiminen edes vähäisellä tasolla ei juurikaan kiinnosta. Ja jos kiinnostaa, niin ehkä siihenkin sitten keinot löytyy asiakkaalle ja pankille sopivalla hinnalla.
Ennätyksellisen nopea rahapolitiikan kiristyminen on hemmotellut pankkisektorin liiketoimintaa kasvaneiden korkokatteiden muodossa.
Heinäkuussa ahvenanmaalaispankki raportoi korkokatteensa kasvaneen toisella vuosineljänneksellä 24,2 miljoonaan euroon vertailukauden 15,2 miljoonasta eurosta.
Korkotason laskiessa kuluttajien ostovoima usein alkaa palautua, joten palkkiotuotot toimivat pankeille osittain vastasyklisenä turvapuskurina.
Mikäli korot kääntyvät laskuun ja yhtiön korkokatteet maltillistuvat, pitäisi tulopuoli säilyä vakaana, sillä alle 50 prosenttia pankin tuotoista tulee korkokatteesta.
Tästä syystä ahvenanmaalaispankin tilanne on lupaava myös skenaariossa, jossa pankit joutuvat kilpailemaan talletuskoroillaan.
Merkittävä osa yhtiön 50 miljoonan euron ydintuotoista kertyivät asiakkailta veloitetuista palkkioista. Palkkiotuottoihin kuuluvat esimerkiksi säästämiseen, sijoittamiseen sekä kortti- ja maksuliikenteeseen liittyvistä palveluista kerätyt palkkiot.
Tämän lisäksi ydintuottoihin sisältyivät 7,7 miljoonan euron it-tuotot, jotka tulivat pankin it-palveluihin keskittyvän Crosskey-tytäryhtiön liiketoiminnasta.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF nosti taannoin Suomen rahoitusjärjestelmää koskevassa arviossaan esiin huolensa pankkisektorin riippuvuudesta markkinaehtoisesta varainhankinnasta.
Ålandsbankenin varainhankinnan markkinariippuvuudesta kertova luotot/talletukset -suhdeluku oli toisella kvartaalilla 116 prosenttia. Kotimaisen pankkisektorin keskiarvo oli joulukuussa 138 prosenttia.
Mitä korkeampi suhdeluku on, sitä riippuvaisempi pankki on markkinavarainhankinnasta.
Eilisellä (28.6.2023) päätöskurssilla (A: 33,5 €, B: 33,4 €) 
