Ok. Kiitoksia. Olen kattonut jotenkin väärin, mutta niin on vissiin muutkin sekoilleet, etenkin irtoamisen suhteen.
Mutta kiitoksia infosta.
4 tykkäystä
Q1/2023
-Liiketulos tuplaantui, kun ei huomio asunolainasalkun myyntiä.
-Ydintuotot kasvoi 10% ja kulut 3%
- ROE 8,9 %
- ydinvakavaraisuus nousi 12,4 % (12 % 31.12.2022}
8 tykkäystä
Hyvä Q1/23, kun huomioi että 3,1 M€ vakuusmaksu maksetaan Q1:llä koko vuodesta.
EPS 0,41 hieman pehmeä, jos vertaa vuotta taaksepäin, mutta silloin merkittiinkin 10 M€ satunnainen voitto Ruotsin lainakannan myynnistä Borgolle. Saattaa aiheuttaa myyntipainetta asiaa paremmin tuntemattomille. Taitaa tulla ostopäivä.
Satunnaiseristä puhdistettu liikevoitto oli korkeampi kuin neljänä edellisenä Q:na. Tänä vuonna Q3:seen tulee arviolta 5M€ satunnaiserä, kun Borgolle siirretään lisää Ruotsin asuntolainoja.
Luottotappiot näyttävät vähentyneen ihan mitättömälle tasolle, kun noin yleisesti ne näyttävät pidetyn tässä inflaatioajassa toiseksi suurimpana riskinä pankkisektorilla heti bank runin jälkeen. Hyvä luottokanta, helppo hymyillä.
Tärkeintä on tulevaisuuden näkymien pysyminen ennallaan: vuoden 2023 liiketulos on merkittävästi parempi, kuin vuonna 2022.
15 tykkäystä
Ålandsbankenin raportti oli vähän kaksijakoinen.
Positiivista oli se, että Peter Wiklöf totesi Q1-raportissa näkevänsä edelleen uusien pääomien virtaavan hallinnoitavaksi pankin sijoituspalveluihin. Vaikka markkinatilanne on aiheuttanut varmasti painetta Q1:llä pankin hallinnoitavaan varallisuuteen, aktiivisesti hallinnoitu pääoma kasvoi 3 % 8 895 miljoonaan euroon (8 637).
Raportin lukujen perusteella Private Bankingin pääoma kasvoi 3 % 8 177 miljoonaan ja Premium Bankingin yli 3 % 709 miljoonaan euroon. Jos katsotaan vuoden takaiseen tilanteeseen, on Private Bankingin pääoma on laskenut 3 % vuoden takaisesta 8 419 miljoonasta. Premium Bankingin pääoma on kasvanut 8 % vuoden takaisesta 654 miljoonasta eurosta.
Asuntorahastot ovat kärsineet asuntomarkkinoiden heikentymisestä kuten myös Ålandsbankenin asuntorahasto. Suhteellisen hyvin hallinnoitava varallisuus on säilyttänyt tasonsa.
Pohjoismaisten pankkien osalta tilanne on hieman kaksijakoinen. Korkokate kasvaa mukavasti, mutta taustalla leijuu myös kysymysmerkkejä. Pari viikkoa sitten Peter Seligson totesi Talouselämän haastattelussa Euroopan systeemisiin pankkeihin tulevan rahaa tulvimalla, kuten esimerkiksi hollantilaiseen ING pankkiin. Tämä raha on poissa pohjoismaisista suurpankeista kuten SEB:sta tai Handelsbankenista ja hieman myös boutique-tyyppisestä ahvenanmaalaispankista.
Pienentyykö pohjoismaalaisten pankkien toiminta, kun rahaa virtaa systeemisiin pankkeihin Ainakin Ålandsbankenin osalta ensimmäisen neljänneksen aikana ottolainaus yleisöltä aleni 374 miljoonaa eli 9 prosenttia vuodenvaihteesta. Ottolainaus oli 3 808 miljoonaa euroa (4 182). Näin Ålandsbankenin antolainaus/ottolainaus suhde nousi 114 prosenttiin (103).
Suomalaisten verrokien välillä on selviä eroja rahoitusrakenteessa. Esimerkiksi Aktian LDR-luku oli vuoden 2022 tilinpäätöksen mukaan 149 %, kun taas S-Pankilla se oli 2022 tilinpäätöksen (s. 13) mukaan 84 %.
Ålandsbankenin rahoituksesta aiempaa suuremman osan muodostaa ottolainaus yleisöltä, kun pankilla ei ole enää Ruotsin katettuja joukkolainoja. Vuoden 2022 tilinpäätöksen mukaan ottolainaus yleisöltä muodosti 77 prosenttia (66) pankin varainhankinnasta. Samaan aikaan kilpailijat ovat aiempaa aktiivisempia talletusten hankinnassa.
Kilpailijoista Aktia-pankki totesi omassa tilinpäätöstiedotteessaan 2022 (s.21) vähittäistalletusten olevan nykyisessä korkotilanteessa yhä edullisempi varainhankinnan muoto tukkuvarainhankinnan rinnalle. Tämän johdosta Aktia on aiempaa aktiivisempi talletusten hankinnassa.
Pankkien riippuvaisuus tukkuvarainhankinnasta vaihtelee. Ruotsalaisista pankeista Handelsbankenilla LDR-suhde oli vuoden 2022 lopussa 175 % ja pankki on erittäin riippuvainen tukkurahoituksesta. Luottoluokittaja DBRS Morningstar kirjoitti maaliskuun lopussa raportissaan Handelsbankenin riippuvuuden tukkurahoituksesta olevan erittäin suuri verrattuna muihin eurooppalaisiin pankkeihin sekä korkein pohjoismaisten maiden joukossa, mikä voi olla mahdollinen haavoittuvuus nykyisessä ympäristössä. DBRS Morningstar Confirms Handelsbanken’s LT Issuer Rating at AA (low), Stable Trend | DBRS Morningstar
Lisää näkyvyyttä aihe sai huhtikuun alussa, kun S&P:n julkaisi jutun eurooppalaisten pankkien anto-ottolainauksesta. Kolmen kärjessä komeilivat Handelsbanken, Danske ja Nordea. Monet varmasti pitävät anto-ottolainaussuhdetta vanhanaikaisena mittarina pankin rahoitustilanteesta. Toisaalta monet pankkien rahoitusyksiköiden käyttämät hienot likviditeetin hallintamittarit ovat kovin työläitä ja liian monimutkaisia nopeasti etenevissä kriisitilanteissa.
Ålandsbankenin ydinvakavaraisuus on ollut laskussa. Eurooppalaisten pankkien ydinvakavaraisuus oli vuoden 2022 lopussa keskimäärin 15 prosentin tasolla. Ålandsbankenin osalta vuoden 2020 lopussa oltiin vielä hyvällä 14,3 prosentin tasolla, mutta vuoden 2022 lopussa ydinvakavaraisuus oli enää 12,0 prosenttia. Nyt ensimmäisen neljänneksen aikana ydinvakavaraisuus kasvoi 12,4 prosenttiin, joten oikeaan suuntaan mennään jälleen.
Korkojen nousu sataa nyt pankin kassaan. Ålandsbankenin osalta korkokate kasvoi 38 prosenttia 19,8 miljoonaan euroon, kun se vuosi sitten oli 14,3 miljoonaa. Korkokatteen kasvu oli samaa tasoa parin muun tuloksensa julkistaneen pankin kanssa. Handelsbanken Suomi kertoi tiistaina korkokatteen kasvaneen lähes 40 prosenttia vuoden takaisesta. Eilen Nordea kertoi korkokatteen kasvaneen 35 prosenttia yltäen lähes 1,8 miljardiin euroon. Aktia julkaisee osavuosikatsauksensa vasta 11. toukokuuta, joten parin viikkoa joudutaan odottelemaan kilpailijan lukuja.
Eilen myös Borgo julkaisi tänään vuosikatsauksensa.
Tilinpäätöstiedoteessaan 1.2.2023 Ålandsbanken kertoi omistavansa Borgosta tällä hetkellä 19 prosenttia, joten pankki kuuluu edelleen Borgon 4 suurimman omistajan joukkoon. Vuosi 2022 oli Borgolle tappiollinen, mutta vuosikatsauksen mukaan rakennusvaihe etenee.
-
Toimitusjohtaja Gustav Berggren toteaa katsauksessaan (s. 3) Borgon olevan kehittymässä täysimittaiseksi asuntolainayhtiöksi.
-
Borgo toteutti vuoden 2022 alussa investointikierroksen rahoittamaan Ålandsbankenin asuntolainasalkun hankintaa. Pääomaa kerättiin yhteensä noin 1,3 miljardia kruunua, mukana olivat muun muassa sijoitusyhtiöt Persson Invest, Proventus Real Alliance ja Neptunia.
Berggrenin mukaan (s. 3) toinen tärkeä merkkipaalu oli Borgon ensimmäinen miljardin kruunun katettu joukkovelkakirjalaina. -
Yhdessä jakelukumppanien kanssa Borgo tavoittelee volyymien kasvattamista. Uutena asuntojakelijana mukaan on tullut Sparbanken Syd. Berggrenin mukaan (s. 3) suunnitelmissa on saavuttaa tavoiteltu kannattavuustaso syksyn aikana.
“Vår plan är också att nå lönsamhet under hösten. Lever vi upp till det har vi goda möjligheter att under året bli den främsta utmanaren på bolånemarknaden.”
- Borgon tilikauden 2022 tulos oli -111,8 miljoonaa kruunua, kun vuotta aiemmin se oli -45,7 miljoonaa.
- Korkokate oli -5,8 miljoonaa. Negatiivinen korkokate aiheutui etenkin tehtyjen ja tulevien hankintojen ennakkorahoituksesta.
- Kulut kasvoivat 126,1 miljoonaan kruunuun (55,9) etenkin yrityksen rakentamisvaiheen investointien takia, joiden Borgo odottaa tukevan yhtiön tulevaisuuden ansaintakykyä.
- Borgon antolainaus yleisölle kasvoi Ålandsbankenin lainakannan hankinnan myötä 14 526,9 miljoonaan kruunuun (17,0).
- Ottolainaus yleisöltä kasvoi 4 342 miljoonaan kruunuun (2 021)
(raportin sivut 25 ja 28)
Borgon omistajat
Vuosikatsauksen sivun 4 mukaan Borgon suurimpia omistajia ovat ICA Banken, Ikano Bank, Söderberg&Partners ja Ålandsbanken. Muita omistajia ovat mm. Sparbanken Syd ja sijoitusyhtiöt Persson Invest, Proventus Real Alliance ja Neptunia. Sekä Persson Invest, Proventus Real Alliance ja Neptunia osallistuivat vuonna 2022 toteutettuun rahoituskierrokseen.
Borgolla on monta merkittävää omistajaa, joten hallitus on myös aika suuri. Hallituksessa on tällä hetkellä kaikkiaan 10 jäsentä. → Ledning & styrelse | Borgo
- Hallituksen puheenjohtaja on Eva Cederbalk, joka on aiemmin toiminut mm. SBAB-pankin toimitusjohtajana. Hallitukseen kuuluu myös Ålandsbankenin talousjohtaja Jan-Gunnar Eurell.
- Sekä Eurell että Cederbalk ovat myös Plusius AB:n hallituksen jäseniä. Yritysrekisterin mukaan Cederbalk valittiin Plusiuksen hallitukseen lokakuussa 2022 ja Eurell maaliskuussa 2023. Plusiukseen Ålandsbanken sijoitti viime vuonna. Styrelser - Plusius AB
23 tykkäystä
Ålandsbankenin sisäinen valvonta pettänyt johdannaisopimusten ilmoitusten osalta.
6 tykkäystä
Ruotsissakaan ei ole helppoa. Tosin nämä tämän tason epäonnistuneet sijoitusneuvot eivät ole mikään Ålandsbankenin erikoisuus, johon muut pankit eivät syyllisty. Maksumuurin takana, mutta otsikossa ja alkutekstissä on jo kaikki oleellinen. Sitten vielä jatkoksi muutakin uutista, kun pankkitililtä on petoksen vuoksi hävinnyt rahaa.
Pitäisi aina muistaa, että kun pankkiin astut kuuntelemaan sijoitusneuvoja, on vastuu kuuntelijalla.
EDIT: Itse löysin nämä uutiset Acumenin twitter-tililtä.
4 tykkäystä
Siinä mielessä mielenkiintoinen artikkeli tuulivoiman tulevaisuudennäkymistä, että Ålandsbankenillakin on tuulivoimarahasto.
3 tykkäystä
Saarelaisilla (Ålandsbankenilla siis) on yhteisiä hankkeita käynnissä juurikin myös tuon Myrsky Energian kanssa.
5 tykkäystä