Asiakasmäärän kasvu ei varmaankaan viittaa Oolannin kasvavaan väkilukuun? Viitannet Suomen ja Ruotsin kasvukeskusten vakavaraisten asiakkaiden määrän lisäykseen? Ok. Erityisesti Ruotsin puolella osataan yhteistyökuviot.
Crosskeyn kehitys on päässyt pikkuhiljaa vauhtiin ilman tarvetta jatkuvasti säätää, mikä osuus on laskennallista maksua pankilta itseltään. Jos kasvua tarkastelet, eikö kannattaisi jo 3 - 5 vuoden perspektiivillä kääntää katse Borgoon, tuohon ruotsalaiseen kimppakivaan, siis neljän muun kanssa porukassa omistettuun asuntolainanettipankkiin?
Et kai vaan kolmannessa kohdassa tarkoita, että ÅB möisi vähittäispankkitoimintansa?
Tuloksen teon kannalta peruspankkitoiminta on tietysti kiviriippa (ROE jotain 5%, ei tavoite 15%, eikä 17%, kuten Q2/23 ROE koko firmaa koskien). Sitä ihmettä ei varmasti tulla näkemään, että siitä luovuttaisiin niin kauan kuin nykyjohto ja nykyiset pääomistajat ovat voimissaan.
Jakaantuminen pankkiin ja varainhoitoon on tietysti mahdollinen, kunhan tässä joka tapauksessa etenevässä pohjoismaisen varainhoitosektorin yhdentymisessä ei ÅB:lle ole tarjolla pelkkä syötävän rooli. Sellaiseen ei ole tarvetta eikä varsinkaan pakkoa.
Tässä alla kaikki kohdat avattuna miten ne ovat kirjoitettuna Arvopaperin artikkelissa:
Kasvua kolmessa suunnassa
Ålandsbanken ennustaa, että vuoden 2023 liiketulos on olennaisesti parempi kuin vuonna 2022. Tätä pidemmälle on Wiklöfin mukaan hankala antaa arvioita, sillä toimintaympäristö muuttuu nopeasti.
”Ukrainan sota jatkuu, Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasodalla on globaaleja vaikutuksia, emmekä tiedä, missä korot ovat muutaman vuoden päästä. Ilmassa on paljon epävarmuutta, mutta olemme hyvässä asemassa lupaustemme täyttämiseksi.”
Wiklöf kertoo, että Ålandsbanken kasvaa kolmessa suunnassa.
Yksi suunta on kasvava asiakasmäärä. Wiklöfin mukaan uusia asiakkaita houkuttaa pankin henkilökohtainen ote ja pankkitoiminnan ”perinteikäs” tyyli, jossa tarjotaan henkilökohtaista ohjausta ja ihmiskontaktia.
Toinen suunta on Ålandsbankenin tytäryhtiö Crosskeyn kasvu. It-palveluita tarjoava Crosskey on Wiklöfin mukaan ainoa suomalainen yhtiö, jonka kaikki tarjoamat pankkipalvelut on tuotettu täysin itse eikä ostettu ulkomailta.
Kolmas suunta on pankkipalveluiden myynti. Ålandsbanken hoitaa Borgon kaikki pankkipalvelut. Ålandsbanken on pieni, mutta back-office-palveluitaan tarjoamalla pankki pystyy Wiklöfin mukaan myymään tietotaitoaan.
Ehkä muotoilu “pankkipalvelujen myynti muille yhteistyöpankeille” ei olisi ollut niin kryptinen ilmaus.
Yksi niistä neljästä muusta borgolaisesta on paikallinen S-pankki ICA, jolla on suuri tulevaisuus. Vastaavasti meidän S-pankki on tänään julkistetun rahastoraportin suurimpia voittajia, mutta selkeisiin voittajiin kuuluu myös ÅB.
Tuohon asiakasmäärän oletettavaan kasvuun voisi kuvitella vaikuttavan jossain määrin myös Handelsbankenin pilkonta. Minun on kovin vaikea nähdä Handelsbankenin kiinnostavampien asiakkaiden siirtyvän S-Pankkiin, ja laadukkaaksi miellettyjä vaihtoehtoja on hyvin vähänlaisesti. ÅAB on tässä vahvoilla, ja olen lähipiirissäni tällaista siirtymää todistanutkin tämän vuoden aikana.
Määriä en tietysti osaa arvioida, mutta olettaisin kyllä Handelsbankenin laadukkaan asiakassegmentin olevan/olleen ihan merkittävä. Varsinkin ÅAB:n manner-Suomen mittakaavassa.
Edit: Ja vaikka itse olenkin ihmetellyt, että miten niin huononlaisesti vaikkapa sijoitusmahdollisuuksia tarjoava pankki kuin ÅAB voisi ketään kiinnostaa, niin ymmärrän kyllä, että on paljon suhteellisen varakkaita ihmisiä joita sijoitusten miettiminen edes vähäisellä tasolla ei juurikaan kiinnosta. Ja jos kiinnostaa, niin ehkä siihenkin sitten keinot löytyy asiakkaalle ja pankille sopivalla hinnalla.
Ennätyksellisen nopea rahapolitiikan kiristyminen on hemmotellut pankkisektorin liiketoimintaa kasvaneiden korkokatteiden muodossa.
Heinäkuussa ahvenanmaalaispankki raportoi korkokatteensa kasvaneen toisella vuosineljänneksellä 24,2 miljoonaan euroon vertailukauden 15,2 miljoonasta eurosta.
Korkotason laskiessa kuluttajien ostovoima usein alkaa palautua, joten palkkiotuotot toimivat pankeille osittain vastasyklisenä turvapuskurina.
Mikäli korot kääntyvät laskuun ja yhtiön korkokatteet maltillistuvat, pitäisi tulopuoli säilyä vakaana, sillä alle 50 prosenttia pankin tuotoista tulee korkokatteesta.
Tästä syystä ahvenanmaalaispankin tilanne on lupaava myös skenaariossa, jossa pankit joutuvat kilpailemaan talletuskoroillaan.
Merkittävä osa yhtiön 50 miljoonan euron ydintuotoista kertyivät asiakkailta veloitetuista palkkioista. Palkkiotuottoihin kuuluvat esimerkiksi säästämiseen, sijoittamiseen sekä kortti- ja maksuliikenteeseen liittyvistä palveluista kerätyt palkkiot.
Tämän lisäksi ydintuottoihin sisältyivät 7,7 miljoonan euron it-tuotot, jotka tulivat pankin it-palveluihin keskittyvän Crosskey-tytäryhtiön liiketoiminnasta.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF nosti taannoin Suomen rahoitusjärjestelmää koskevassa arviossaan esiin huolensa pankkisektorin riippuvuudesta markkinaehtoisesta varainhankinnasta.
Ålandsbankenin varainhankinnan markkinariippuvuudesta kertova luotot/talletukset -suhdeluku oli toisella kvartaalilla 116 prosenttia. Kotimaisen pankkisektorin keskiarvo oli joulukuussa 138 prosenttia.
Mitä korkeampi suhdeluku on, sitä riippuvaisempi pankki on markkinavarainhankinnasta.
“Ålandsbankenin asiakkaat ovat kaikkein halukkaampia suosittelemaan pankkia muille. Hyvät asiakassuhteet ovat pankin toiminnan keskiössä. Pitkät asiakassuhteet mahdollistavatkin kokonaisvaltaisen näkemyksen ja asiakkaan tilanteen syvän ymmärryksen ja näin ollen varallisuuden hoitamisen parhaalla mahdollisella tavalla.”
Ja aiemmin kuun alussa ilmoittivat, että jatkossa asiakkaan pitää ilmoittaa lunastukset jopa 6 kk etukäteen. Tästä taisi seurata aikamoinen joukkopako. Mietin tässä itsekin, että pitäisikö lyödä omakin osuus tuosta rahastosta luiskaan. Ei vaikuta hyvältä tämä sekoilu.
“Rahastosta tehtiin lokakuussa maksettavia lunastuspyyntöjä noin 80 miljoonaan euron edestä. Se on paljon verrattuna siihen, että sitä ennen alkuvuoden aikana rahasto maksoi lunastuksia nettona noin 70 miljoona euroa.”
”Lunastusten määrä, joka on tullut kolmannen neljännen lunastusikkunaan, on niin suuri, että rahaston likvidit varat eivät riitä kattamaan sitä”
Eli yhden kuukauden aikana vähintään noin 16 prosenttia koko rahaston arvosta pyydettiin lunastukseen. Lunastusaikaahan on vielä siis perjantaihin asti jäljellä ja nämä uutiset tuskin ainakaan hillitsevät kenenkään lunastushalua.
Näin jälkikäteen katsottuna tuo rahaston sääntöjen muutos oli tosiaankin iso virhe. Taidan laittaa omanikin lunastukseen. Vaikealta näyttää rahaston tulevaisuus.
Lunastusaallon tullessa asuntorahastolla on karkeasti seuraavat vaihtoehdot:
Lainata rahaa lunastusten maksamiseen (normaaleina aikoina toimii oikein hyvin)
Maksaa lunastukset sisään tulevilla merkintämaksuilla (normaaleina aikona toimii oikein hyvin)
Myydä kiinteistöjä tai asuntoja ja maksaa myyntituloilla lunastukset. Tämä on jo selvästi huonompi vaihtoehto. Likviditeetin kuivuessa kiinteistöille ei löydy ostajia, ainakaan siihen hintaan kuin ne rahaston arvonmäärityksessä on kirjattu.
Myynti tappiolla tasearvoon nähden pienentää rahaston arvoa, joka on omiaan kiihdyttämään lisää lunastuksia ja niin syöksykierre on valmis.
Tämän lisäksi kiinteistöjen myynnillä alle tasearvojen aiheutetaan tappioita kaikille osuudenomistajille, jotta voidaan maksaa niille, jotka haluavat rahansa pois. Tämä on tavallaan ongelmallista kaikkien osuudenomistajien tasapuolisuuden näkökulmasta.
Keskeyttää lunastukset toistaiseksi.
Jos kohdat 1 ja 2 eivät enää toimi, kohtaan 3 liittyvien ongelmien vuoksi päädytään usein kohtaan 4 (toistaiseksi määrittelemättömäksi ajaksi).
Paradoksaalista tässä on se, että mitä useampi haluaa rahansa ulos, sitä pienemmällä todennäköisyydellä kukaan saa yhtään mitään.
Miten itse toimisit siis sijoittajana tällaisessa tilanteessa? Jos tästä pidempi syöksykierre alkaa, niin on varmasti parempi olla kuitenkin ensimmäisten joukossa lunastajien keskuudessa.
Finanssialan Rahastoraportti 8/2023 kertoo, että muutkin asuntorahastot ovat vaikeuksissa.
Jos ÅB:n kutsuttiin yllä Suomen toiseksi suurimmaksi, niin suurin lienee OP Vuokratuotto B -76,4 M€ lunastuksillaan, ja samassa linjassa on myös S-pankki Asunto C -43,4 M€ lunastuksilla.
Ålandsbanken Asuntorahasto A:ssa näyttää olevan -60,8 M€ lunastukset. Se on kaiken kansan rahasto, jossa on minimi 500 €. Lunastuksia ei ole lainkaan C-sarjassa, jossa minimimerkintä on 500 000 €.
Yhteenveto: tuulipukujen panikointia. Voi tulla pian uutisia muidenkin asuntorahastojen jäädytyksistä.
Kyseessä nyt ei ole kuitenkaan mikään Bitcoin. Rahastolla on ihan oikeaa kiinteistövarallisuutta, minkä realisointi ei ole kovin nopeaa. Lunastusten keskeyttämisellä suojattaisiin osuudenomistajien rahoja, koska kaikkia kiinteistöjä ei vain voi myydä muutamassa päivässä.
Monihan on lähtenyt näihin mukaan sillä periaatteella, että koska sijoitusasunto on tarvittaessa niin vaikeasti muutettavissa rahaksi, niin on koettu, että tällaiset rahastot ovat oiva vaihtoehto. Kuinkas sitten kävikään.
Jos ja kun tällainen myyntiaalto on nyt lähdössä liikkeelle, se todennäköisesti vaikuttaa koko asuntomarkkinaan hintoja laskevasti. Ja sitten taas 4kk päästä rahastojen lunastajia on jonossa puolet enemmän.
“Lunastusten siirtäminen on paras vaihtoehto rahaston osuudenomistajien edun kannalta tässä markkinaympäristössä.”
”Koska lunastukset ovat jatkuneet voimakkaana pidemmän aikaan, rahasto ei ole pystynyt reagoimaan lunastuksiin täysimääräisesti omaisuutta myymällä johtuen asuntomarkkinoiden pidentyneistä myyntiajoista”, Huhtakangas sanoo.
“Suomen sijoitustutkimuksen laatiman rahastoraportin mukaan Ålandsbankenin asuntorahaston pääoma oli elokuun lopussa yli puoli miljardia euroa. Suomen isoin asuntorahasto on OP:n Vuokratuotto, jonka pääoma kohoaa noin 1,4 miljardiin euroon.”
