Ålandsbanken -ketju

Osakkeet
,
541

Päättelen Huhtakankaan jutuista, että lunastuksia maksetaan seuraavan kerran, kun rahaa on kassassa niin paljon, että kaikille lunastaneille voidaan maksaa kerrallaan. Ei siis niin, että rahaa kerätään asuntoja myymällä ja sitten maksettaisiin jotenkin järjestyksessä sen mukaan koska on lunastuspyynnön tehnyt.

Jos ja kun näin, niin ei kannata alkaa pidättelemään henkeä asuntojen hintojen nousua odotellessa. Nimittäin tämä savotta tulee kestämään ja kauan isojen rahastojen myydessä asuntoja 0-kysyntä markkinoilla. Ei kyllä käy katteeksi asuntovivuttajiakaan, joilla kassavirta on hiipunut negatiiviseksi.

4 tykkäystä
542

OP-vuokratuotto ei saa myytyä markkinoille asuntomäärää joka on 5% sen koko asuntokannasta?

Laskeskelin hieman, mitä nämä esitetyt euromääräiset lunastukset suunnilleen tarkoittavat asunnoiksi muutettuna. Ålandsbankenin osalta käytetty lunastuksissa HS:n esittämää 80 Meur:a, joka siis pitäisi maksaa omistajille lokakuussa. OP:n ja S-Pankin lunastukset otettu @juurikki viestistä yltä, eli luvut pohjautuvat näiden rahastojen nettomerkintöihin (nettolunastuksiin) tammi-elokuun aikana. Muut luvut kaivettu rahastokatsauksista ja -esitteistä rahastojen nettisivuilta.

Ålandsbanken
Lunastukset: 80 Meur
Velkaa rahaston pääomasta: 41,8 %
Myytävien asuntojen arvo, jos velkasuhde pidetään samana: 137 Meur
Rahaston pääoma: 934 Meur
Asuntojen lukumäärä rahastossa: 3634 kpl
Myytävien asuntojen lkm, jotta lunastukset saadaan maksettua: 534 kpl

OP
Lunastukset: 67 Meur
Velkaa rahaston pääomasta: 28,2 %
Myytävien asuntojen arvo, jos velkasuhde pidetään samana: 93 Meur
Asuntokannan arvo: 1319 Meur (24 % kiinteistöistä toimitiloja. Oletetaan, että näitä ei myydä.)
Asuntojen lukumäärä rahastossa: 5760 kpl
Myytävien asuntojen lkm, jotta lunastukset saadaan maksettua: 408 kpl

S-Pankki
Lunastukset: 43 Meur
Velkaa rahaston pääomasta: 33,9 %
Myytävien asuntojen arvo, jos velkasuhde pidetään samana: 66 Meur
Rahaston pääoma: 572,6 Meur
Asuntojen lukumäärä rahastossa: 1320 kpl
Myytävien asuntojen lkm, jotta lunastukset saadaan maksettua: 151 kpl

Rahastojen käteispuskurien määrää ei ole otettu huomioon, mutta lienee järkevää olettaa, että käteisen määrä halutaan nykytilanteessa pitää vähintään nykyisellä tasolla rahastoissa ja lunastukset maksetaan asuntoja myymällä. Käytännössä asuntokannan arvo siis Ålandsbankenilla ja S-Pankilla (rahastojen käteispuskurit huomioiden) hieman yllä esitettyä pienempi, mikä tarkoittaa, että asuntoja on myytävä kappalemääräisesti hieman enemmän.

Lisäksi on oletettu, että asunnot on arvostettu kesäkuun lopussa rahastojen katsauksissa käypään markkinahintaan ja että kauppaa käydään tasaisesti eri kokoisilla ja arvoisilla asunnoilla (rahastojen “keskivertoasunnoilla”). Jos asuntojen arvot ovat todellisuudessa nykymarkkina huomioiden rahastojen esittämää arvoa alempia, täytyy asuntoja tietysti taas myydä hieman enemmän lunastusten kattamiseksi.

Vertailun vuoksi: HS:n mukaan elokuussa myytiin koko maassa noin 2000 kerrostaloasuntoa, millä tahdilla kvartaalissa myytäisiin 6000 kerrostaloasuntoa. Ålandsbankenin 534 myytävää asuntoa olisi siis suuruusluokaltaan noin 9 % kaikista kvartaalin kerrostaloasuntokaupoista koko Suomessa, jos myynnit toteutettaisiin 3kk kuluessa (ja rahastoon ei virtaisi uutta pääomaa, millä lunastukset voitaisiin maksaa).

OP:n rahaston vuosikertomuksen mukaan rahasto myi vuoden 2022 aikana yhteensä 41 asuntoa. Nyt olisi siis pitänyt 8 kuukauden sisään myydä 10-kertainen määrä asuntoja, jotta rahat olisi saatu maksettua asiakkaille kasvattamatta velkavipua. Muista rahastoista ei äkkiseltään osunut silmiin vastaavaa tietoa viime vuoden myyntimääristä.

EDIT: tuossa HS:n kertomassa kauppamäärässä mukana vain kiinteistövälittäjien ja rakennusliikkeiden ilmoittamat kaupat. Todellinen kokonaiskauppamäärä siis varmaankin suurempi.

EDIT 2:
Jatketaan vielä hieman pohdintaa Ålandsbankenin asuntorahaston osalta.

Rahaston pääomaksi on Ålandsbankenin sivuilla esitetty siis 934 Meur, mistä osuudenomistajien pääomaa on 544 Meur ja velkaa 390 Meur. Tuo 934 Meur lienee siis arvioitu asuntojen markkina-arvo (plus käteiskassa).

JOS asuntojen arvot olisi arvioitu yläkanttiin ja todellisuudessa ne menisivät kaupaksi Asuntojen arvostustaso -ketjussa esitettyjen huutokauppakohteiden tapaan -20 % “alennuksella” parin vuoden takaisista hinnoista, mitä tapahtuisi?

Tällöin rahaston arvo olisi enää 0,8 x 934 Meur, eli 747 Meur. Velkaa olisi rahastolla edelleen samat 390 Meur, eli osuudenomistajien pääoma olisikin enää 357 Meur, eli noin 66 % esitetystä. Silloin nuo 80 Meur nostot muuttuisivatkin enää 52,5 Meur nostoiksi. Tästä revittyjen uutisten seuraukset voi kukin arvailla itse. (Kertokaa joku kiltti, että laskuissani/ajattelussani on virhe! Ja ei, itselläni ei ole rahaa kiinni asuntorahastoissa.)

Rahaston vuoden kehitykseksi on esitetty rahaston sivulla -1,21 % ja 3 kk kehitykseksi -1,13 %. Kolmen vuoden arvonkehityksen puolestaan on esitetty olevan +11,55 %. Toki vuokratuotot jotain plussaa tuovat, mutta mutta…

29 tykkäystä
543

Jos jollain on mielenkiintoa seurata miten Ålandsbankenin asuntorahaston asuntojen myynti etenee, niin jatketaan tähän liittyen nyt vielä hieman, kun tuli mielenkiinnosta kaiveltua noita myynnissä olevia kohteita.

En tiedä miten hyvin tämä keskustelu sopii tähän ketjuun Ålandsbankenista sijoituskohteena, mutta onhan tässä nyt ainakin jonkinasteinen potentiaalinen brändiriski nähtävissä. Ylläpito siirtäköön viestin parempaan paikkaan, jos näkee tämän kuuluvan ennemmin johonkin muualle.

Alla listattu helposti rahaston vuosikertomuksesta ja Oikotieltä yhdistettävät kohteet, eli nämä ovat kaikki asunto-osakeyhtiöistä, joista rahasto omistaa vuosikertomuksen mukaan vain yhden asunnon. Kaikissa Huoneistokeskus välittäjänä ja asunnot joko tyhjillään tai vuokrattuna. Näillä perustein suurella todennäköisyydellä rahaston omistuksessa.

Asunto Oy Helsingin Werner
Sijainti: Vallila
Pinta-ala: 79,5
Pyyntihinta: 529 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 579 525 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: -50 525 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen

Asunto Oy Helsingin Vihervarpunen
Sijainti: Tapanila
Pinta-ala: 84,5
Pyyntihinta: 406 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 414 050 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: -8 050 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen

Asunto Oy Helsingin Emmy
Sijainti: Etu-Töölö
Pinta-ala: 47
Pyyntihinta: 391 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 390 100 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: +900 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen

Asunto Oy Espoon Valssikallio
Sijainti: Leppävaara
Pinta-ala: 71,5
Pyyntihinta: 338 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 394 775 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: -56 775 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen

Asunto Oy Espoon Puro
Sijainti: Finnoo
Pinta-ala: 66
Pyyntihinta: 357 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 356 400 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: +600 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen

Asunto Oy Vantaan Virna
Sijainti: Pakkala
Pinta-ala: 66,5
Pyyntihinta: 300 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 299 250 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: +750 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen

Asunto Oy Sipoon Nikkilänportti
Sijainti: Nikkilä
Pinta-ala: 81,5
Pyyntihinta: 233 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 236 350 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: -3 350 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen

Asunto Oy Kangasalan Freesia
Sijainti: Kangasala
Pinta-ala: 77,5
Pyyntihinta: 248 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 251 875 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: -3 875 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen

Asunto Oy Vuoreksen Huippu
Sijainti: Vuores
Pinta-ala: 29
Pyyntihinta: 131 000 eur
Arvostustaso rahaston vuosiraportissa (31.12.2022): 136 300 eur
Pyyntihinnan perusteella laskettu arvonmuutos vuoden 2023 aikana: -5 300 eur
Linkki Oikotien myynti-ilmoitukseen

Nämä kohteet (9 kpl) ovat kappalemäärällisesti noin 1,7 % siitä asuntomäärästä, mitä yllä laskeskelin, että rahaston tulisi myydä, jos asiakkaiden lokakuulle haluamat lunastukset (80 Meur) katettaisiin asuntomyynneillä rahaston velkavipua kasvattamatta.

Näiden kohteiden pyyntihintojen perusteella laskettuna rahaston asuntosalkun arvo olisi laskenut tämän vuoden aikana 4,1 %. Eri asia tietysti sitten, että millä nämä oikeasti menevät kaupaksi nykytilanteessa. Ja ehkä kannattaa myös huomata, että alle 50 m2 asuntoja on tässä otoksessa vain 22 %, kun rahastossa niitä on kokonaisuudessaan 51 % asunnoista.

16 tykkäystä
544

Tuosta näyttäisi puuttuvan ainakin monta Helsingin lauttasaaressa olevaa kohdetta jotka huoneistokeskuksen välityksessä ja ilmoituksen perusteella vaikuttaisi olevan jonkun rahaston kohteita (tyhjillään tai vuokrattuna ja tuoreita kohteita samalla välittäjällä).
As. Oy Helsingin Cordelia
Asunto Oy Helsingin Treffi
Asunto Oy Helsingin Koskikara
Tuossa nopeasti katsottuna yhtiöitä

545

Joo, Ålandsbankenin rahastolla on omistuksia kaikissa mainitsemissasi asunto-osakeyhtiöissä. Otin tuohon omaan listaukseeni vain sellaiset kohteet, jotka pystyin varmasti linkittämään Ålandsbankenin rahastoon vuosikertomuksen tietojen perusteella. Ja näistä listatuista kohteista näkyy vuosikertomuksessa siis myös kyseisen asunnon arvostustaso 31.12.2022. Noista yhtiöistä joissa rahastolla on useampia asuntoja, yksittäisen asunnon arvostus ei käy ilmi vuosikertomuksesta ja sitä kautta niistä on vaikeampi vetää johtopäätöksiä rahaston nykyarvoon.

Näitä eri asuntorahastojen asuntoja voisi tosiaan uutisoinnin ja eilen tekemieni laskelmien perusteella olettaa olevan myynnissä tällä hetkellä nelinumeroinen määrä. Jos siis muista rahastoista halutaan rahoja pois yhtään samaa tahtia kuin Ålandsbankenilta.

P.S. Nopeasti laskettuna Ålandsbankenin asuntorahastolla oli viime vuodenvaihteessa 69 asuntoa Lauttasaaressa. Kaikki näistä ei toki varmastikaan tällä hetkellä myynnissä. Mutta vertailun vuoksi: Oikotieltä löytyy Lauttasaaresta tällä hetkellä myynnissä olevia asuntoja kaikkiaan 287 kpl, jos laskuista jätetään pois 2024 tai myöhemmin valmistuvat kohteet. Eli jos rahaston pitäisi myydä noin 15 % kaikista kohteistaan lokakuun lunastusten kattamiseksi, kuten eilen laskin, niin tasaisesti kaikkialta myytynä Lauttasaaren osuus tästä olisi 10 asuntoa. Tämä on noin 3,5 % tämänhetkisestä Oikotien Lauttasaari-tarjonnasta.

2 tykkäystä
546

Niin ja onhan tuo rahasto tuottanut vuosiittain yli kymmenen miljoonan palkkiotuotot mikä on noin 10% pankin kaikista palkkiotuotoista. Joten ihan konsernitasollakin merkittävä…

7 tykkäystä
547

Monilla muilla rahastoilla on se etu, että voivat myydä instituutioille kokonaisia taloja vs tämä ÅAB puuhastelu missä omistetaan yksittäisiä asuntoja. Samat riskit, vähemmän hyötyjä kuin kokonaisen taloyhtiön omistamisessa. Likviditeetti on parempi/litterakoot suurempia instituutioiden välisissä kaupoissa (20-50m€ per transaktio) verrattuna siihen että ÅAB joutuu myymään yksitellen näitä asuntoja kotitalouksille.

4 tykkäystä
548

Joo, aika tuskaista voi olla reilut 500 asuntoa myydä yksitellen tähän markkinaan. Mutta toki tälläkin rahastolla ymmärtääkseni joitain kohteita, joista voi suurempia määriä myydä kerralla.

Jäin viestisi jälkeen miettimään, että miten rahaston arvonmääritys hoituisi tuollaisen tukkumyynnin jälkeen. Kukaan suurempi toimija tuskin ostaa siihen hintaan, mihin nuo asunnot on rahaston taseessa arvostettu (“käypä markkinahinta”). Viimeiset vuodethan kaikki ovat hehkuttaneet, miten ostetaan tukkualennuksella suuria määriä ja sitten arvostetaan asunnot “käypään tasoon”, jolloin heti saadaan näytettyä suurta kirjanpidollista voittoa. Mahdolliset pienet lunastukset rahastosta on saatu maksettua sisään virtaavalla rahalla, kuin pyramidihuijauksessa konsanaan. (Joo, ei pitäisi käyttää tällaista vertausta, kun kyse ei ole samasta asiasta, mutta en voinut vastustaa kiusausta…) Mutta mitä tapahtuu, kun suunta kääntyy?

Yksinkertaistettu esimerkki, jotta ymmärrätte mitä haen takaa:
Rahastolla 2 talonyhtiötä ja 2 osuudenomistajaa.
Velkavipu 50 %
Yhden taloyhtiön “käypä” arvo 100 M€
Rahaston koko arvo 200 M€
Oma pääoma 100 M€
Osuuden arvo 50 M€

Nyt jos toinen osuudenomistaja haluaa rahansa pois ja toinen taloyhtiö myydään “käypään arvoon”, ongelmaa ei ole, vaan toinen omistajista saa 50 M€ pois ja rahaston yhden osuuden arvo pysyy samana.

Mutta. Jos myydään toiselle suurelle toimijalle vaikka 10 % alennuksella, on tämä alennus tietysti pois omasta pääomasta, jolloin rahaa myynnistä saadaankin vain 40 M€. Paljonko osuutensa lunastava osuudenomistaja saa tällöin osuudestaan rahaa ja mihin arvoon rahasto arvostetaan tämän jälkeen, jos oletetaan, että “käyvässä arvossa”, eli markkinahinnoissa ei ole tapahtunut muutosta?

Ulos maksetut summathan kai perustuvat siihen, mikä rahaston arvo kvartaalin päättyessä on. Mutta mikä on rahaston arvo?

Arvostetaanko jäljelle jäänyt yhtiö:

  1. “Käypään arvoon”, kuten aiemminkin, jolloin ulos maksetaan 45 M€, joka on puolet myynnin jälkeisestä omasta pääomasta (50 M€:n taloyhtiö + 40 M€ käteistä), mikäli asuntojen arvostusperiaate pysyy samana kuin aiemmin? Tällöin myynnistä saatu käteinen ei riitä ulosmaksuun. Ja jos sama toistettaisiin seuraavalla kvartaalilla, tulisivatko osuudenomistajat kohdelluiksi tasavertaisina, kun jälkimmäinen saisikin vain 40 M€, tai ehkäpä vain 35 M€, jos ensimmäisen omistajan ulosmaksuun olisi otettu 5M€ lisää lainarahaa? Edit: itse asiassa tässäkin rahaston arvostus muuttuisi, eikä ulos tulisi maksettua sitä summaa, millaiseksi yhden osuuden arvo tämän jälkeen määritettäisiin (50M€).
  2. Myytyyn arvoon, jolloin ulos maksetaan 40 M€, joka myynnistä saatiinkin, mutta samalla rahaston asuntojen arvostusperiaate muuttuu kertaheitolla radikaalisti ja onkin yhtäkkiä alle markkinahintojen?
  3. Johonkin muuhun arvoon, jos niin mihin? (Jolloin asuntojen arvostusperiaatteet jälleen muuttuvat.)

Jos myynnit olisivat vain “pisara meressä” rahaston kokoon nähden, ei tämä varmaan olisi ongelma, vaan hukkuisi suuriin lukuihin. Mutta nyt jos puhutaan, että 15% omistajista on lunastamassa rahojaan pois yhden kvartaalin aikana, alkaa tällä kaiketi olemaan jo jotain vaikutusta.

Edit: Oikeastaan koko viesti tiivistyy kysymykseen: jos rahasto myy asuntoja “tukkualennuksena” suurelle toimijalle, millä periaatteella määräytyy osuutensa lunastaville maksettava rahamäärä, jos muut asunnot edelleen halutaan arvostaa aiemmin käytettyjen periaatteiden mukaan “markkinahintaan”, mutta käytännössä osa rahastosta on muutettu rahaksi tätä alhaisempaan “kurssiin”, jolloin markkinahinta ei kuvaa rahaston todellista arvoa asuntomyyntien jälkeen, ennen rahojen ulosmaksuja?

1 tykkäys
549

Tähän arvoon seuraavassa kiinteistöjen arvostushetkessä seuraava kvartaali tai säännöissä määritetty arvostushetki. Juuri se riski, että jos myy yksittäisiä asuntoja markkinoille alihintaan tulee arvostamaan alas muuta omistusta / ainakin omistusten läheisien osamarkkinoiden osalta.

550

Kuinkahan korkeaa korkoa nämä asuntorahastot maksaa lainoistaan? Siitäkin tulee merkittävä luluerä tällä korkotasolla. Johtaako jopa “pakkomyynteihin” vaikkei lunastuksia tulisikaan ongelmiksi asti?

551

Yksittäisten asuntojen kohdalla tämä on selvä. Silloin tuo “alehinta” on markkinahinta, jonka mukaan muutkin asunnot arvostetaan.

Sen sijaan esimerkiksi kokonainen kerrostalo “tukkualennuksella” toiselle suurelle asuntosijoittajalle myytäessä, ei tilanne ole nähdäkseni ihan niin selvä, koska rahaston säännöissä todetaan seuraavaa:

Koskien osakemuotoisia asuntoja, varastoja, pysäköinti- paikkoja tai muita omistuksia asunto-osakeyhtiöissä tai kiinteistöosakeyhtiöissä, markkina-arvolla tarkoitetaan sitä arvoa, joksi omistus arvostettaisiin erillisenä kohteena.

Mutta ehkä nyt joudutaan realisoimaan sen verran suuri osuus rahaston asunnoista, että niistä saatu hinta kuvaa riittävällä tasolla kaikkien asuntojen markkina-arvoa, vaikka osa menisi reilummallakin “tukkualennuksella”.

42% lainoitusasteella oman pääoman ja sitä kautta rahasto-osuuden arvon kehitys voi sitten tosiaan olla varsin rumaa luettavaa, jos asuntoja myydään edes -10% tukkualennuksella “erillisen kohteen” hintaan verrattuna.

2 tykkäystä
552

Kuinkahan korkeaa korkoa nämä asuntorahastot maksaa lainoistaan? Siitäkin tulee merkittävä luluerä tällä korkotasolla. Johtaako jopa “pakkomyynteihin” vaikkei lunastuksia tulisikaan ongelmiksi asti?

Rahaston osalta lainat muodostuvat ymmärtääkseni lähinnä normaaleista taloyhtiöiden yhtiölainoista. Näitä oli vuodenvaihteen taseen mukaan 400 M€. Eli yhden prosenttiyksikön nousu koroissa vastaisi 4 M€:n nousua menoissa. Tätä voi verrata rahaston viime tilikauden 16,26 M€:n tulokseen.

2 tykkäystä
553

Ålandsbanken mainostaa nykyään Private Banking palveluitaan myös Arlanda Expressin näytöillä.

5 tykkäystä
554

Loistotulos Q3

8 tykkäystä
555
3 tykkäystä
556

Sama engelskaksi.

3 tykkäystä
557

Laitetaan nyt viel suomeksi

Muutama poiminta

  • Ydintuotot, jotka koostuvat korkokatteesta, palkkiotuotoista (netto) ja IT-tuotoista, kasvoivat
    23 prosenttia 52,1 miljoonaan euroon (42,5).
  • Kulut kasvoivat 3 prosenttia 31,5 miljoonaan euroon (30,5).
  • Aktiivisesti hallinnoitu pääoma Q3/23 8 982 - Q3/22 8 212 - Q2/23 9 010
  • Riskin määrä Q3/23 1741 - Q3/22 1967 - Q2/23 1882
3 tykkäystä
558

Verrataanpas Nordean ja Ålandsbankenin Q3/2023 suorittamista. Kumpi suoriutui paremmin :money_mouth_face:

Nordea_Alandsbanken_vertaus
Nordea_Alandsbanken_vertaus1889×777 201 KB

6 tykkäystä
559

Q3/2023 osalta (vs. Q3/2022) kannattaa huomata nämä:

  • Liikevoitto kasvoi 72 % 19,1 miljoonaan euroon (11,1).

  • Rahoitusvarojen arvonalentumiset (netto mukaan lukien palautukset) olivat 0,7 miljoonaa euroa (1,1), mikä vastaa 0,06 prosentin luottotappiotasoa (0,11).

  • Oman pääoman tuotto verojen jälkeen eli ROE nousi 21,6 %-yksikköön (12,4).

  • Osakekohtainen tulos eli EPS kasvoi 73 % 0,99 euroon (0,57).

Q1-Q3/2023 osalta olennaista taas on:

  • Liikevoitto kasvoi 17 % 41,5 M€ (35,5). Ilman satunnaiserän eli edellisen vuoden myyntivoiton huomioimista vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 62 % 41,5 M€ (25,7).

  • Oman pääoman tuotto verojen jälkeen eli ROE nousi 15,7 %-yksikköön (13,1, ilman myyntivoittoa 9,8).

  • Osakekohtainen tulos EPS nousi 17% 2,13 euroon (1,82).

  • Ensisijaisten omien varojen suhde nousi 14,0 %-yksikköön (12,0 31.12.2022).

  • Näkymät ennallaan: Vuoden 2023 liiketuloksen odotetaan olevan merkittävästi parempi kuin vuonna 2022.

9 tykkäystä
560

Todella kova tulos ja ottaen huomioon vielä ÅB:n suuren ottolainauksen omilta asiakkailtaan, korkokate tulee hienosti “”läpi” tulokseen.

Segmenttiraportoinnissa kuitenkin ihmetystä herättävä ja jokseenkin epäjohdonmukainen yksityiskohta, joka liittyy liiketoiminnan ytimessä olevan Private banking -segmentin palkkiotuotoihin.

Viime vuonna 1-9/2022 Private banking -segmentin hallinnoitavat varat olivat 7,5 miljardia euroa ja palkkiotuottoja kertyi 43,1 miljoonaa euroa (0,56% aktiivisesti hallinnoitavasta pääomasta). Tänä vuonna samassa segmentissä on hallinnoitavia varoja 8,2 miljardia ja palkkiotuottoja ainoastaan 37,7 miljoonaa euroa (0,45% aktiivisesti hallinnoitavasta pääomasta). Eli hallinnoitu pääoma on noussut 700 miljoonalla eurolla, mutta palkkiotuotot laskeneet 5 miljoonalla eurolla.

Käytännössä tarkoittanee, että varainhoidon hinnat ovat jostain syystä laskeneet. Liekö kilpailu varainhoidossa koventunut, ja tarttuuko kehitys myös muihin varainhoitajiin ja varainhoitajapankkeihin? Ainakin itse asiakkaana huomaan, että kovenevia tarjouksia varainhoidosta tulee ja prosentit laskevat.

Tätä bisneksen ytimessä olevaa segmenttiä koskeva palkkiotuottojen kehitys on joka tapauksessa asia, jota sijoittajaviestinnässä olisi mielestäni syytä selittää kommentaarissa.

5 tykkäystä