Q2 piti kertoa vasta 20.7.2021, joten kyseessä on posari!
Laki vaatii, että tälläinen merkittävä tieto on julkaistava välittömästi.
Kiitos tiedosta. Onhan tämä ollut tiedossa jo vuoden päivät ja kehitys jatkaa Q1:n tahtia. Q1 lupasi noin 2,20 EPS:ä. Nyt vaan jännitetään, jatkuuko lento ja saadaanko EPS:ksi 10 % pörssihinnasta ennen vuoden loppua.
Onneksi siivouspäivänä tulee pidettyä taukoja varsin usein, niin ehdin ostoksille. 
Toki kurssikin on yli 50% korkeammalla kuin vuosi sitten.
Ja on syytä ollakin. Ålandsbanken oli muutama vuosi sitten ihan eri asennossa voitonteon suhteen.
Onnistuminen Ruotsin varainhoitomarkkinoilla näkyy nyt hinnassa, mutta vielä on yksi ässä hihassa ja se on fintech. Kauanhan sitä on kypsytelty, mutta jos jonkun vuoden päästä alkaisi tulla kunnolla tulosta.
Ai niin ja löytyyhän vielä 5 vuoden sisällä toinenkin ässä hihasta, nimittäin asuntoluottopankki yhdessä ICA:n yms. ruotsalaisten toimijoiden kanssa. ICA vastaa meidän S-ketjua, jonka S-pankilla on asuntolainapuolella mennyt hyvin.
Nyt kun Ålandsbanken pilasi Q2-jännäyksen harmillisella positiivisella tulosvaroituksellaan, täytyy siirtää tuloksen arvailu sen johdannaiseen, kurssiarvailuun.
Muissa keskusteluketjuissa on peräänkuulutettu analyyttistä otetta, joka tuo selkeästi lisäarvoa. Juurikki ei lähes mistään tykkää niin paljon, kuin analyyttisestä fundatarkastelusta, kunhan saa tehdä sen KISS-metodilla.
Mikä on olennaisinta sijoittamisessa? Moni talouskouluja käynyt varmaan sanoo, että hillon tekeminen. Osta halvalla ja myy kalliimmalla jollekin, joka ostaa omasta mielestään halvalla ja uskoo, että löytyy joku vielä pöljempi, joka on valmis maksamaan enemmän.
Sijoittamisen kanssahan tällä ei ole mitään tekemistä. Haiskahtaa jotenkin huijaukselta.
Sijoittaminen on osuuden ostamista yhtiöstä. Osakeyhtiölain mukaan firman tavoite on tehdä voittoa omistajilleen, tietysti lain ja eettisten periaatteiden mukaisesti.
KISS ei viittaa 70-luvun heviyhtyeeseen, vaan “keep it simple, stupid” -periaatteeseen.
Siispä jätetään ensin tarkoituksellisesti pois tarkastelusta kaikki muut asiaan vaikuttavat seikat, kuten osoitus menneestä kasvusta, toimintaympäristön vaikutuksesta jne. Tarkastellaan vain ja ainoastaan, miten ostamasi yhtiön siivu tekee tulosta suhteessa ostohintaan.
Periaatteessa KISS-metodilla voi verrata keskenään mitä tahansa minkä tahansa kahden eri toimintasektorin kahta firmaa. Uskottavuutta kuitenkin lisää, kun verrataan saman tai lähes saman toimintasektorin firmoja keskenään.
Ålandsbanken on pankki, jonka pankkitoiminta on jäänyt sivurooliin ja ehkä jopa 75%:sti se onkin kehittynyt varainhoitajaksi.
Myös Nordea on pankki, joka toimii pieneltä osin myös varainhoitajana. Jos tarkastellaan KISS-metodin mukaisesti vain Nordean osakekurssia sen osakekohtaiseen vuositulokseen (EPS), voidaan tehdä se sama Ålandsbankenille, jolloin voidaan verrata, miten paljon pitää laittaa rahaa kiinni, että saadaan aikaiseksi sama tulos.
Mielenkiintoisemmaksi tarkastelu muuttuu, kun otetaan laskennan lähtökohdaksi rullaava EPS (4 viimeisen Q:n EPS) ja toisen firman pörssikurssi. Tällöin voidaan laskea, mikä jälkimmäisen firman kurssitason tulisi olla, että se tuottaisi suhteellisesti yhtä hyvin, kuin aiemmin mainittu.
Siis jos Nordean pörssikurssi on 9,45 € ja osakekohtainen tulos EPS 0,63 €, tarkoittaa se, että Ålandsbankenin tulevalla Q2 rullaavalla EPS:llä noin 2,35 € päästään laskelmaan:
9,45 € / 0,63 € = X € / 2,35 €
<=> 9,45 € x 2,35 € = 0,63 € x X €
<=> X = 35,25 €. Siis Nordean arvostustasolla Ålandsbankenin pörssikurssin pitäisi olla 35,25 €.
Ålandsbankenin vertaaminen yleispankkiin ei kuitenkaan tee sille oikeutta. Firma kertoo itsekin vuosikatsauksessa, että perinteinen pankkitoiminta on vähäkatteista (ROE olikohan jotain 6-7%), kun taas hyvätuottoisen varainhoidon ROE oli pitkälti yli 20%.
Siispä verrataankin Ålandsbankenia toiseen varainhoitajaan, vaikkapa Evliin. Tällöin KISS-laskelma kertoo, että
20,60 € / 0,87 € = X € / 2,35 €
<=> 20,60 € x 2,35 € = 0,87 x X
<=> X = 55,64 €.
Jos siis Ålandsbankenin pörssikurssin tulisi olla 35,25 € verrattuna yleispankkiin ja 55,64 € verrattuna sitä paremmin vastaavaan varainhoitajaan, on suuri riski, että pörssikurssilla 27,20 € ajautuu tilanteeseen, että osakepoiminnalla voittaa indeksin.
Onko kyse alihinnoittelusta vai verrokkien ylihinnoittelusta, on kysymys erikseen.
Sijoituspäätöksessä luonnollisesti tulee huomioida myös muita asioita (eli kyseessä ei ole sijoitussuositus tai - varoitus), mutta antaa KISS-metodi sentään vähän hajua, mitä firmoja kannattaa selvitellä.
Siitä vaan laskeskelemaan, kellä on joutavaa aikaa.
KISS 
Jopa alkoi tapahtumaan, kun Juurikki teki Evlistä KISS-laskelman. 
Vastaava jako Ålandsbankenissa voisi olla piensijoittajille mieleen, mutta ei tule tapahtumaan, koska pääomistajat tuskin voisivat edes harkita, että yli satavuotiaan maakuntapankin sielu myytäisiin.
Niin ja olihan Evlin jakautumisesta suunnitelmat valmiina jo keväällä ainakin periaatetasolla. Vähäkatteinen pankkitoiminta Oolannissa kuuluu Ålandsbankenin yhteiskuntavastuun piiriin.
Ålandsbanken on edelleen ainoa pörssin finayhtiö, jolla ei ole analyytikkoseurantaa. Olen edelleenkin sitä mieltä, että tämä olisi >40 euron lappu, jos sijoittajayleisölle pintautuisi liiketoiminnan tosiasiallinen luonne: varainhoidon vahva kasvu-track erityisesti Ruotsissa, Crosskeyn SaaS-tarjoaman ansaintalogiikka, antolainauksen matalat riskit (paljon private banking-asiakkaiden sijoituslainoja), Borgon mahdollisuudet (voisi toimia jopa alustana pankkitoiminnan irrottamiselle ytimestä, kuten Evlissä juuri tehtiin) ja mausteena fintech-sijoutukset.
Nordnet vahvistaa sanomisesi. Nokialla on 64 152 ja Sammolla 62 608 omistajaa Nordnetissa. Finanssipuolella Nordea on ainoa kansanosake 61 433 omistajalla, mutta ero esim. Aktian 7 818 omistajaan on valtava. Oma SP:llä on lyhyt historia ja omistajia Nordnetissä vain 2 990. Viimeisenä, muttei vähäisimpänä tulee pieni, mutta sisukas Ålandsbanken 1 323 omistajallaan Nordnetissa.
Silloin, kun Ålandsbanken näytti keskaria Fivalle, oli perusteluna, että Oolannin 5 400 omistajaa (toivottavasti Juurikki muistaa numeron oikein) tarvitsee osinkoja enemmän kuin pankki itse. Siitä voi suhteuttaa.
Ei ole kyseessä kansanosake, vaan maakuntaosake.
Mistä muuten saa yhteenvetoja eri pörssivälittäjien nettomyynneistä tai - ostoista kk- tai Q-tasolla?
Täältä näkee päivittäiset tiedot ja voi rajata myös tietylle aikavälille:
https://tuuletus.net/osaketutka/kymppipaikka.php?ticker=ALBBV
Tällä hetkellä kauppadataa ei Nasdaqista ole 14.07. klo 16:17 jälkeen ollut saatavilla. Vikatilanne jatkuu edelleen joten kaikki kaupat näkyy nyt Anonymous Brokerina.
Otin esimerkiksi B-osakkeen koko vuoden tilaston 1.1.-15.7.2021. Tämän mukaan Keplerin (+14 536), Instinetin (+6 855) ja Société Généralen (+4 691) kautta on vain osteltu B-osaketta. Carnegien kautta on vain myyty -15 500 osaketta.
Jos mennään kuukausitasolle, niin kesäkuun 2021 osalta samoja huomioita. Vaihto aika pientä. Kepler, Instinet, Société ostoissa. Carnegieta ei näy lainkaan kesäkuun tilastossa.
KL:n päivän jutun pohjalta voi miettiä esim. Ålandsbankin hallinnoituja varoja ja markkina-arvoa. 
Ålandsbankin asiakkaiden lukuun aktiivisesti hallinnoitu pääoma oli 2020 lopussa 7,4 miljardia €.
Ålandsbanken oli markkina-arvoltaan pörssin sijalla 65. Markkina-arvot 15.7.2021:
| Sija | Yhtiö | Markkina-arvo (MEUR) |
| 40 | eQ | 1 066,1 |
| 47 | Aktia | 803,3 |
| 63 | CapMan | 469,9 |
| 65 | Ålandsbanken | 436,2 |
| 67 | Oma Säästöpankki | 399,6 |
| 73 | Taaleri | 318,9 |
| 84 | Evli | 225,7 |
Toinen vuosineljännes erinomainen. Palkkiotuotot +21%! Uusia private banking -asiakkaita. Aktiivisesti hallinoituun pääomaan yli puoli miljardia nettovirtaa, nyt jo 8,5mrd hallinoitavaa varallisuutta, mikä tarkoittaa kasvavia palkkiotuottoja jatkossa. Hiljaista on keskustelu ÅB:n ympärillä…
Huhti-kesäkuun osalta muutamia lukuja:
| Konserni | Q2' 2021 |
Q1' 2021 |
% | Q2 2020 | % | Jan-Jun 2021 | Jan-Jun 2020 | % |
| miljoonaa euroa | ||||||||
| Korkokate | 15,2 | 15,2 | 0 | 14,8 | 3 | 30,5 | 29,3 | 4 |
| Palkkiotuotot, netto | 18,9 | 19,6 | -3 | 15,7 | 21 | 38,5 | 32,6 | 18 |
| Liiketulos | 13,6 | 10,8 | 26 | 9,8 | 39 | 24,4 | 16,7 | 46 |
| Aktiivisesti hallinnoitu pääoma | 8 541 | 7 808 | 9 | 6 107 | 40 | |||
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | 16,4 | 12,5 | 11,8 | 14,4 | 10,1 | |||
| Osakekohtainen tulos, EUR | 0,72 | 0,55 | 31 | 0,50 | 45 | 1,27 | 0,85 | 50 |
Revised future outlook: The Bank of Åland expects its net operating profit in 2021 to be substantially better than in the record-breaking year 2020: that is, substantially better than EUR 39.7 M.
Tulevaisuuden näkymien mukaan vuoden 2021 liikevoiton odotetaan olevan olennaisesti parempi kuin ennätysvuonna 2020, eli huomattavasti parempi kuin 39,7 miljoonaa euroa. Ålandsbankenin liikevoitto oli koko ensimmäisen vuosipuoliskon aikana yhteensä 24,4 miljoonaa euroa
Mielenkiintoinen yksityiskohta osarin segmenttiraportoinnissa: private banking -segmentti toi ensimmäisellä vuosipuoliskolla yli puolet koko ÅB:in korkokatteesta. Nämä ovat ymmärtääkseni pitkälti varainhoidon sijoituslainoja tai muuten erinomaisella maksuvalmiudella olevien high net worth -asiakkaiden lainoja, joten riskienhallintamielessä lainaportfolio vaikuttaa varsin turvalliselta.
Huh, onneksi Contrafun jo vastailikin. Alkoi tuntua Juurikista siltä, että on nolo jättää joku TH käymään yksin “synkkää yksinpuheluaan”.
Hyvä muuttu paremmaksi, parempi muuttuu hyvimmäksi ja kaikista hyvin loistavaksi. Sitten sanat loppuu.
Olihan se loistava tulos taas kerran. Jännä oli vaan kurssireaktio. Miinusta veti, muttei isosti. Nyt taitaa olla pörssissä iso romaus tulossa, kun tällaista tapahtuu.
Juurikki möi aiemmin Oma SP:n, kun ei saanut 30 min selauksella selville lainasalkun sisältöjä. Ålandsbankenia voi kiittää avoimilla korteilla pelaamisesta tässä suhteessa.
Suurin syy pankkisektorin aliarvostukseen on varmaankin monen mielestä ihan järkevää riskiarviointia.
Suomessa pankkiosakkeiden kurssit ovat nousseet, mutta sittenkin aika laimeasti suhteessa verrokkeisiin.
Pelon ytimessä on luottotappiot. Etelä-Euroopassa lainanmaksuvapautukset ja konkurssikiellot loppuvat syksyllä ja sitten rytisee.
Meillä luottamusyhteiskunnasa on niin paljon helpompaa, kun pankit eivät lisää luottotappiovarauksia, vaan merkitsevät niitä takaisin voitoksi kirjanpitoon.
Tai eihän tasan käy nallekarkit. Isot toimijat, kuten Nordea, luulisi ottavan siipeen yritysten konkurssesta. Tähän asti konkursseja on ollut vähemmän, kuin aiemmin, mutta kun valtiontuet loppuvat, alkaa tapahtumaan, luulee Juurikki.
Juurikki nyt voi luulla mitä haluaa. Selvää kuitenkin on, että luottotappioriskit ovat isompi uhka pankeille, kuin EU:n nykyiset ja pian nousevat vakausmaksut. Tuskin ne edes tuplaa valtionveroa. 
Juurikki möi Oma SP:t kolmesta syystä. Ensiksikin painottuminen perus-pankkitoimintaan ja toisekseen heikko asema varainhoitajana. Vertailun vuoksi voi kertoa, että ÅB:n ROE on privaattipuolella 29,9% (21,4%) ja perinteisessä pankkitoiminnassa ROE 7,4% (2,7%).
Kolmas syy OmaSP:stä luopumiseen oli läpinäkyvyyden puute. Juurikki on useampaan kertaan moittinut ÅB:n kirjanpitoa hämäräksi rakenteensa puolesta. Se on loppujen lopuksi pieni ongelma siihen verrattuna, jos ei edes löydä tietoa 30 min perehtymisen tuloksena.
ÅB:n luottosalkku on hiton hyvä ja paranee koko ajan. Näyttää numeroiden perusteella siltä, että yrityslainaus on loppunut. Silti niiden yrittäjien tai muiden vakavaraisten asiakkaiden lainat ilmeisesti vaihdetaan ÅB:lle samalla, kun asikas tekee merkittävät sijoitukset. Vakuudet lienee ok.
Jos jollakulla olisi aikaa, voisi tehdä vertailun eri suomalaisten pankkien luotonannon rakenteesta.
Q2:ssa valotetaan asiaa normikaavan mukaan, mutta se on silti aivan upea analyysi. Ensiksikin lainaa on annettu yksilöille 75% ja firmoille vain 25%. Yrityslainat 105 M€:sta 96 M€:oon ja samaan aikaan kotitalouksien lainat +13% (2.310 - > 2.599 M€). Jokin numeroissa ei täsmää, mutta selvitä itse.
Henkilöille/perheille annetusta osuudesta on taas annettu 76% asuntolainoihin ja seuraavaksi suurin osuus onkin sijoituslainoihin.
Purjehdusreissulla tuli kuultua, että pöljähän se on, joka ei velalla sijoita. Juurikki on eri mieltä, mutta pitää sijoituslainoja pankin kannalta turvallisena lainausmuotona, kun pankki itse kertomansa mukaan ottaa yhteyttä, jos alkaa pieleen mennä.
Tarkemmat lainauksen määrät voi kukin käydä katsomassa raportista. Laitan linkin erikseen.
Här kan du läsa lite mer:
Och här på engelska:
Aika lähteä taas Ruotsiin ostoksille? 130 000 uutta asiakasta tarjolla? Vai joko eläkeasiakkuudet jaettiin 2019?
Tiedoksi juttu Anders Wiklöfistä. Artikkeli ei suoranaisesti koske Ålandsbankenia, mutta luo kuvan pääomistajasta ja auttaa ymmärtämään, miksi Ålandsbanken ei ole mukana finassisektorin konsolidaat… , eikun kuka syö kenet -spekuloinneissa.
Nyt viimein saatiin tietopaketti Borgosta eli Ruotsin uudesta nettiasuntolainapankista, jossa Ålandsbanken on vahvasti mukana sekä osakkaana että digialustan tarjoajana.
Sama ruotsiksi.
Tänään A-osakkeella tehtiin 95.000 kpl:n Nordean sisäinen kauppa a’-hintaan 29,30 €. Muuten vaihtui vain 479 kpl eli normaalimäärä. Onko hajua, mistä kaupasta oli kyse?
Åladsbanken tekee isoimman tuloksensa varainhoidossa ja siinäkin ensisijaisesti Ruotsissa. Olisiko jo aika keskustella, millaisia rahastoja Ålandsbankenilla on asiakkaille tarjota.
Vuoden pari ajan on pohjoismaiset mikroyritykset nostaneet parhaiten pörssikurssejaan. Suomen Osakesäästäjien Viisas raha -lehti julkaisee ilmeisesti joka lehdessä (?) listauksen parhaista rahastoista.
Oli melkoinen yllätys, kun Ålandsbankenin parhaita rahastoja ei 10.8. listauksesta löytynyt. Selitys onneksi löytyi samalta sivulta: “listauksessa näkyvät rahastot ovat kunkin omaisuusluokan viisi parhaiten pärjännyttä rahastoa kolmen vuoden vuotuisen tuoton mukaan.” Siis alle kolmivuotiaat rahastot jätetään listauksesta tylysti pois. Outoa.
Viisas raha -lehti kyllä kertoo, että listauksessa on mukana Finanssialan (FA) jäsenyritysten rahastot. Linkkiä ei lehti anna, mutta Juurikki antaa: Loppukesä hillitsi rahastosijoituksia – uutta pääomaa elokuussa 435 miljoonaa euroa - Finanssiala
Kaikki kouluja käyneet tietävät, että tulee hakeutua alkuperäisen lähteen pariin. Silloin ei lehden toimituksen mielivaltainen 3 vuoden sääntö piilota faktoja.
Pohjoismaisten osakerahastojen vertailuindeksi on MCSI Nordic. Se on tuottanut vuoden (1 v) aikana 36,1%. Suomalaiset rahastot ovat keskimäärin päihittäneet indeksin osakepoiminnalla, tuotto 47,1%. Kuka sanoikaan, ettei osakepoiminnalla voi voittaa indeksiä?
Vuoden tarkastelussa ykkönen on eQ Pohjoismaat Pienyhtiö 1 K tuloksella 92%. Sijalle 2 ja 3 tuleekin Ålandsbankenin rahastot euromääräisenä 77,9% ja kruunumääräisenä 78,1%. Viisas raha -lehti tämän tiedon pimitti.
Finanssialan Rahastoraportti tarjoaa tiedon myös 6 kk ja 1 kk tuloksista. Niissä molemmissa tässä kategoriassa Pohjoismaiset osakerahastot on Ålandsbanken YKKÖNEN!
Ålandsbankenin menestystä selittää varmaankin pitkälti se, että on huippuluokan rahastoja tarjolla, no kyllä heikompiakin. Toinen vahvuus on pääsy Ruotsin eläkevakuutusmarkkinoille. Myös asiakasvalinta (yrittäjät ja varakkaat perheet) tuo tulosta sekä rahastojen kautta, että lainakannan laadun eli vähäisten luottotappioiden kautta.
Onko kenelläkään tarkempaa tietoa tuosta Ruotsin tilanteesta?
Hyvän nousuvuoden aika on liian lyhyt periodi vertailla rahastojen tuottoja.
