Osakesijoittaminen

Ålandsbanken -ketju

Yllättvävän vähän Ålandsbankenia nostetaan ylipäätään missään Suomen mediassa esille. Dagens industri taas uutisoi ÅB:n osakepoiminnan näkemyksiä lähes viikoittain.

Itse seuraan tuota rahastoraportin rahastokohtaista kuukausittaista nettolisäystä, jotka paljastavat hyvin tuloskehitystä. Ålandsbankenilla nämä muutamat laaturahastot (Pohjoismaat, Pohjoismaiset pienyhtiöt, Eurooppa ja Maailma), joten rahastoihin sisääntulevan pääoman ja omistajamäärien seuraaminen käsipelillä helppoa — ei sitten tule osavuosikatsauksen tulos yllätyksenä :wink:
—> https://www.sijoitustutkimus.fi/wp-content/uploads/2021/09/Rahastoraportti_202108.pdf

7 tykkäystä

Ålandsbankenin sijoitusanalyytikkojen näkemykset ovat tasaisesti esillä Hufvudstadsbladetissa joka viikko. Ohessa tän päiväistä, jossa mm. pohditaan Sammon, Stora Enson ja Viralan osakkeiden jatkomenoa sekä yleensä pörssikehitystä.

Ovat todellista hyötylukemista, kun asiat oikeasti tunteva, mutta silti Suomea hieman ulkopuolelta seuraava analysoi.

5 tykkäystä

Niinpä näkyy. Olen nettihakujen varassa uutisseurannassa, sinne tulee käytännössä vain ruotsalaisia julkaisuja. Tätäkään en netistä löytänyt, ainakaan Sjödetfjellin tai ÅB:in haulla. Mutta hyvä että Höblä ainakin kirjoittaa :muscle:

Meillä on varmaankin hieman erilainen näkemys rahastoista. Perinteinen näkemys rahastoista on “osta ja unohda” - näkemys, jolloin suositellaan vähintään viiden vuoden omistusta. Tällöin harmillisten lasku- ja nousukausien vaikutus tasaantuu. Tässä viitekehyksessä voi myös sanoa, että “Hyvän nousuvuoden aika on liian lyhyt periodi vertailla rahastojen tuottoja.”

Rahastoja voi käyttää myös osakesalkun hajauttajana. Jos hevonen nilkuttaa, turha sitä on koko vuosi katsoa. Pitää vaihtaa parempaan hevoseen. Esimerkkinä yllä antamani pohjoismaiset mikroyritykset eivät enää nouse niin hyvin, kuin aiemmin, vaikka Ålandsbankenin rahasto vielä elokuussa nousi 5,0%. Voi pian olla jo aika vaihtaa parempaan.

Taloudellinen kehitys ja osakekurssit vielä suuremmassa määrin tapahtuvat eri tahtiin eri maantieteellisillä alueilla, eri toimintasektoreilla ja firmojen eri kokoluokissa. Aktiivinen osakepoimija tuskin malttaa olla yli viiden vuoden rahaston omistaja, kun on mahdollisuus päästä parempaan tuottoon aktiivisella rahastopoiminnalla.

Rahastoa pyörittävällä pankilla tai muulla varainhoitajalla voi olla syy olla huolissaan useamman vuoden menestyksestä, mutta aktiivista rahastopoimijaa kiinnostaa enemmän tulevien kuukausien kehitys.

1 tykkäys

Toukokuun lopussa julkaisi Finanssiala julkaisun nimeltä Pankkivuosi 2020. Kesällä oli parempaakin tekemistä, mutta nyt Juurikki sai sen selattua.

Vaikka muutakin mielenkiintoista sieltä löytyi, niin ROE-tarkastelu oli Ålandsbankenin kannalta erityisen herkullinen.

ROE eli Return On Equity ja suomeksi oman pääoman tuotto oli Euroopan pankeilla keskimäärin 2,5% ja Suomen pankeilla se oli keskimäärin 6,4% vuoden 2020 lopussa.

Tätä on kiva verrata Ålandsbankenin ROE:iin, joka oli vuoden 2020 lopussa 10,7%. H1 eli 1-6/2021 se oli jo 14,4%.

Ålandsbanken onneksi raporttien taulukoissa kertoo vielä erikseen eri toimintojen ROE:n.

Paljastui, että perinteinen pankkitoiminta eli ÅB-kielellä Premium Banking ei olekaan nollatuloksella hoidettua Oolannin yhteiskuntavastuuseen perustuvaa pankkitoimintaa (kuten tuli aiemmin kärjistettyä :relaxed:), vaan tuloksen tekoa.

Kun vuoden 2020 lopussa Suomen pankkien keskiarvo oli (peruspankkitoiminta + varainhoito mukaan lukien) 6,4%, oli se Ålandsbankenilla peruspankkitoiminnan osalta vuoden 2020 lopussa 5,2% ja H1 2021 jo 7,4%.

Eikä tässä vielä kaikki. Ålandsbankenin koko toiminnan ROE vuodelta 2020 siis oli 10,2%, kuten yllä tuotiin esille. Se piti sisällään myös varallisuudenhoidon, jota kutsutaan ÅB-kielessä nimellä Private Banking. Sen ROE oli vuoden 2020 lopussa 16,8% ja H1/21 jo huimat 29,9%. Varallisuudenhoidossa on nähty kovempiakin ROE-prosentteja, koska se ei niin paljon omaa pääomaa vaadi.

Aktian osalta ROE on 10,2% Q2/21 oltuaan pitkään alle 10%. Inderes nosti esiin vasta julkaistussa analyysissä, että mikäli se hinnoiteltaisiin varainhoitajana eikä pankkina, olisi osakkeen hinnassa nousupainetta. Aktia ja Ålandsbanken ovat samassa tilanteessa.

Voisihan näistä tehdä laskelmiakin, jos olisi aikaa. Huhuu, onko kellään? Aktian laajan analyysin tarkastelumetodit voisi hyödyntää myös Ålandsbankenin arvostuksen määrittämiseen. Lisäksi esimerkiksi osien summa -laskelma pankki- ja varainhoitaja-arvostuksilla olisi kiva nähdä. Fintechin voisi vaikka jättää laskelmasta pois yllätysbonukseksi.

Siltä osin oli Oolannin radiossa eilen mielenkiintoinen juttu:
“Doconomy tar in cirka 15 miljoner euro i en ny finansieringsrunda.
Bolaget skriver i ett pressmeddelande att man nu kan accelerera bolagets expansion och räknar med att kunna lansera sina tjänster i tio länder till under året. Doconomy tillhandahåller tjänsten Åland index till bland andra Ålandsbanken och Mastercard, tjänsten räknar ut hur stor klimatpåverkan kundernas kortköp har. Ålandsbanken, Wiklöf holding och Mastercard ökar sin investering i bolaget men rundan leddes av CommerzVentures, ett bolag specialiserat på digitala tjänster i finansbranschen.” Jos ei toinen kotimainen luonnista, kokeile Google translatea.

Mikähän osuus Doconomysta kuuluu Ålandsbankenille? On se Wiklöf aika veijari, kun omistaa Doconomya myös suoraan. :wink:

16 tykkäystä

Kiitos @Juurikki, hyviä huomioita.

Oolannin radion jutussa olikin jo pääasiat, tuossa vielä varsinaista tiedotetta.

Tällä kierroksella mukaan tuli fintech-sijoittaja CommerzVentures, mutta myös nykyiset omistajajat (Mastercard, Wiklöf Holding ja Ålandsbanken) lisäsivät sijoituksiaan Doconomyyn.

Doconomyn palveluita käyttävistä mainitaan tiedotteessa:
Bank of the West BNP Paribas, Emeco, Findomestic, Nordea, Standard Chartered, Proximus, Paybox, Flowe, OLB, Triwa ja Ålandsbanken


Kesän lopulla Åland Index -laskuri oli myös esillä elokuun 19. päivä julkaistussa EK:n Vastuullisuuden tekijät -juttusarjassa. Haastateltavana oli Finanssiala ry:n (FA) vastuullisuustoimikunnan puheenjohtaja, Ålandsbankenin Suomen liiketoiminta-alueen johtaja Anne-Maria Salonius.

Doconomyn kautta maailmalle leviävä hiilijalanjälkilaskuri tavoittaa kohta jo 360 miljoonaa pankkiasiakasta (mm. Nordea, BNP Paribas ja Klarna ja myös Mastercard)

5 tykkäystä

Olis kiinnostavaa kuulla @Sauli_Vilen kommebtti pankkiunionin yhteisvastuullisuudesta eri pankkien näkökulmasta.

Ålandsbankenhan muuten viittasi kintaalla EKP:n osinkosuosituksille (:fist:) josta tuli mieleen että voisiko ÅB kiertää pankkiunionia jotenkin esim Ahvenanmaan kautta?

1 tykkäys

Ei voi, ei kannata. Katso nyt brittien onnelaa.

Mä heräsin vasta tuohon pankkiunionin yhteisvastuun etenemiseen. Onko siitä jotain järkevää analyysiä/tietopakettia jossain? VM ja Finanssiala yms sivuilla aika ympäripyöreää

2 tykkäystä

Yhteisvastuun etenemisen osalta hiljaisuus huutaa. Onhan se surullista, jos paras tietolähde asiasta on Indresin Finanssisektoriketju, jossa kaiken maailman Juurikit esittävät epätieteellisiä mutuilujaan.

Muuten varsin luotettava ja tieteelliseen tietoon pohjaava Finanssiala ry:kin (FA) näyttää olevan ihan hukassa. Olemassa olevan tiedon pohjalta ei haluta tehdä yhteenvetoa, vaan mahdollisesti tarkoituksella vaietaan faktoista, jotta voidaan tehdä politiikkaa.

Mikäs tässä FA:n toimitusjohtaja, ex kokoomuspoliitikko Piia-Noora Kaupin ja Elinkeinotteluelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja, ex kokoomuspoliitikko Jyri Häkämiehen Hesarin ulostulossa on vikana?

No ensiksikin se, että sotketaan EU:n ja Suomen tasot siten, että vastuu väärinkäsityksistä siirretään lukijalle. Suhteessa olemassa oleviin vakavaraisuusvaatimuksiin Basel lIII lisää EU-tasolla vakavaraisuusvaatimuksia laskennalliset 400 miljardia euroa. Voi hyvinkin olla, mutta suurelta osin pankit täyttävät nämä vaatimukset jo nyt.

Tässä ei kerrota, paljonko vakavaraisuusvaatimukset lisääntyvät suomalaisten pankkien osalta. Vielä vähemmän kerrotaan, että kaikilla suomalaisilla pankeilla on jo nyt vakavaraisuus yli sekä nykyisen että tulevan Basel 3 - vakavaraisuusvaatimuksen.

Piia-Nooralta ja Jyriltä unohtui mainita, että ei Suomessa, vaan esimerkiksi Etelä-Euroopassa pankit joutuvat mahdollisesti vähentämään lainojen myöntämistä uuden vakavaraisuusvaatimuksen täyttääkseen. Ihan vahingossa unohtui mainita, että on toinenkin keino, nimittäin osinkojen alentaminen. Tallessahan se raha pankissa on, vaikkei sitä heti osinkoina omistajille pumpattaisikaan. Näinhän se vakavaraisuus kasvaa.

Jos joku ymmärsi, että Suomessa lainananto vähenisi, niin se on väärintulkinta. Eihän sitä edes väitetty, muttei myöskään kerrottu, että tämä tapahtuu EU-tasolla, ei meillä Suomessa. FA ja EK vie lukijaa kuin litran mittaa. Kaikki meidän pankit täyttävät jo uudet Basel 3 -vakavaraisuusvaatimukset.

Erityisen naurettavaa on, että tämä FA-EK-ingkaksikko pelottelee, että Basel 3 uhkaa vihreää siirtymää ja kaikkea kaunista ja hyvää. Entäs köyhän lesken mökin kaivolaina, miksei sitäkin mainittu?

7 tykkäystä

Ålandsbankenin omistajalista on päivitetty 4.10.2021.
https://www.alandsbanken.fi/uploads/pdf/cg/20_storstaaktieagarna_04102021_fi.pdf

Linkit aiempiin listoihin:


Listoilta huomataan, ettei vuoden aikana on tapahtunut hyvin vähän muutoksia.
Fennogens ja Chilla ovat lisänneet hieman ääniosuuttaan, mutta muuten ei muutoksia.

Osakkeenomistaja Ääniosuus
05.01.2021 30.06.2021 30.09.2021
Fennogens Investments S.A 8,33 % 8,33 % 9,02 %
Chilla Capital 3,32 % 3,32 % 4,00 %

Fennogens ostanut 47 500 A-sarjan osaketta ja Chilla myös 47 500 A-sarjan osaketta.
Samalla Anchor Oy, joka omisti 95 000 A-sarjan osaketta, on poistunut TOP20-listalta.

Tuuletus.net sivun osaketutkan mukaan A-sarjan vaihto oli 01.07.-04.10.2021 yhteensä 121 895 kpl.

Kolmen suurimman ääniosuus lähestyy 50 %:n rajaa → (29,72% + 11,11%+ 9,02%) = 49,85 %. Omistajalistan 10 äänivaltaltaan suurinta omistajaa, ääniosuus on yhteensä 66,7 %


Uutena syyskuun listalle

  • Citibank Europe PLC, joka ei ollut tammikuun eikä kesäkuun TOP20-listalla.
Omistaja A-osakkeita B-osakkeita Yhteensä Omistusosuus,% Ääniosuus,%
Citibank Europe PLC 2 687 135 810 138 497 0,89 0,14
5 tykkäystä

Huomenna on 8. päivä Q3:n päättymisestä. Taitaa Q3 tuloslaskelma valmistua juuri nyt, kun tasan 3 kk aiemmin saatiin posari.

Tällä kertaa ei posaria saada, koska viimeksi korjattiin tulosodotusta muotoilusta viimevuotisella tasolla muotoon huomattavasti viimevuotista parempi. Ei voi enää panna paremmaksi, jos ei ole syytä käyttää muotoilua ihan järkyttävän paljon parempi.

Olisi kannattanut antaa edellinen posari muodossa jonniin verran parempi, niin olisi aineksia uuteen posariin. :wink:

2 tykkäystä

Suomen Sijoitustutkimus julkaisi toissapäivänä syyskuun rahastoraportin.

Syyskuu näyttää sujuneen ihan kohtuullisesti, nettomerkinnät 13 milj. euroa.
Sekä Asuntorahasto että Pienyhtiöt-rahasto keräsivät uusia merkintöjä n. 4 milj. euroa.

Lisätään ketjuunkin myös taulukkoa tammi-syyskuun kehityksestä.

Rahasto Rahastopääoma Nettomerkinnät
9/2021 (M€)
Nettomerkinnät
vuoden alusta (M€)
ÅB Asuntorahasto 618,1 4,5 44,2
ÅB Pohjoismaiset Pienyhtiöt 139,3 3,9 46,5
ÅB Varainhoito 250,6 3,1 58,3
ÅB Euro High Yield 171,9 2,4 3,9
ÅB Euro Bond 341,1 1,8 16,1
ÅB Lyhyt Yrityskorko 197,7 1,7 69,5
ÅB Green Bond 84,4 0,9 10,4
ÅB Norden 209,4 0 -3,9
ÅB Eurooppa 86,9 -0,2 0,4
ÅB Maailma 1 404,0 -4,6 -34,8
ÅB Tomtfond 353,1 16,5
ÅB Tuulivoima 75,7 12,3
Yhteensä 3 932,2 13,5 239,4

Kuukausitasolla tammikuu on ollut tänä vuonna tähän mennessä ainoa miinusmerkkinen kuukausi.

kuukausi nettomerkinnät 1kk neljännes yht.
tammikuu 2021 -3,48 M€
helmikuu 2021 35,01 M€
maaliskuu 2021 16,59 M€
1. neljännes 48,12
huhtikuu 2021 9,17 M€
toukokuu 2021 63,24 M€
kesäkuu 2021 5,10 M€
2. neljännes 77,51
heinäkuu 2021 21,18 M€
elokuu 2021 10,62 M€
syyskuu 2021 13,58 M€
3. neljännes 45,38

Pienyhtiöt-rahasto kerännyt 9 kuukauteen 5 000 uutta osuudenomistajaa.

Rahasto Osuudenomis-
tajia 1/2021
Osuudenomis-
tajia 9/2021
Muutos
ÅB Pohjoismaiset Pienyhtiöt 1 921 7 471 5 550
ÅB Green Bond 1 773 1 948 175
ÅB Tuulivoima 501 640 139
ÅB Tomtfond 1 763 1 864 101
ÅB Eurooppa 4 047 4 140 93
ÅB Lyhyt Yrityskorko 2 545 2 628 83
ÅB Asuntorahasto 6 664 6 743 79
ÅB Euro High Yield 4 025 3 903 -122
ÅB Norden 22 482 22 297 -185
ÅB Euro Bond 27 218 26 715 -503
ÅB Maailma 62 770 61 222 -1 548
ÅB Premium 20 461
ÅB Varainhoito 21 431 970
Osuudenomistajien lkm 156 170 161 002 4 832
11 tykkäystä

Hyvää ja havainnollistavaa seurantaa, jatka samaan malliin, niin ei tarvitse itse käydä räknäämässä aina erikseen tuolta pienellä präntillä tehdystä jättitaulukkojen viidakosta. Rahastomerkintöjen kasvu on minusta selkeä indikaatio siitä, että asiakaskunta on varakasta, ja se pitää rahasto-omistuksista pitkäjänteisesti kiinni. Ja näissä tuulivoima- ja asuntorahastoissa ÅB myös hallitsee omin resurssein itse rahastotuotetta, mikä jättää suuremman osan palkkiotuottoja kuin monien pankkien rahastojen rahastot. Rahastoja myös jonkin verran yhdistelty viime vuosina, mikä jättänee paremman kannattavuuden viivan alle vertailukausiin nähden.

Edelleenkin jaksan ihmetellä, miten kasvavaa, rullaavasti yli 50 miljoonan euron liiketulosta tekevää pankkia, jolla valtaosa asiakkaista varakkaita yksityishenkilöitä & yrittäjiä, ja varainhoito/private banking muodostavat leijonanosan liiketuloksesta, voi saada noin 400 miljoonan euron markkina-arvolla. Ja onhan siellä vielä bonuksena skaalautuvassa fintech-bisneksessä oleva SaaS-yhtiö ja omistus Doconomyssä ja Ruotsissa starttaavassa hypopankissa.

15 tykkäystä

Hyvin menee, mutta menköön.

Lähde: Lehto: Potentiaalin hintalappu riskin arvoinen | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus

Ålandsbanken ei ole mukana Inderesin uusimman aamukatsauksen analyytikon kommentissa, mutta siitä löytyvästä taulukosta voi päätellä, että Ålandsbankenin syyskuun rahastojen nettokasvu 13 M€ oli kolmanneksi parasta. Edellä olivat vain eQ 91 M€ ja Evli 19 M€. Menestystä korostaa se, että keskimäärin Sijoitusrahastot tekivät syyskuussa negatiivista nettomuutosta (-182 M€).

Erityisesti suuret pankit eli Nordea, OP ja Danske, joilla on yhteensä 68,9% markkinasta, tekivät syyskuussa yhteensä noin -343 M€ nettovähennyksen.

Ålandsbanken näyttää menestyvän erityisen hyvin hankalassa markkinassa, sillä se on nyt 9:ksi suurin AUM:lla mitattuna (markkinaosuus 2,6%), 8:ksi eniten nettomerkintöjä lisännyt vuoden alusta YTD ja 3:ksi menestynein syyskuun laskumarkkinassa.

6 tykkäystä

Vertaat tässä AUMin muutosta nettomerkintöihin, mutta eivätkö ne ole eri asia, AUMin muutos lienee nettomerkinnät + arvonmuutokset? Tai ehkä vain ymmärsin viestisi väärin?

Kiitos, niinpä onkin. Ei pitäisi kiireessä kirjoitella. Korjaan.

2 tykkäystä

Kun tässä ketjussa on kovin hiljaista, niin lisätään tällainen uutinen,älkää saako slaagia, ei mitään kovin ihmeellistä näillä näkymin: Hbl: Ålandsbanken on joutunut kyberhyökkäyksen uhriksi – suuri määrä pankki- ja luottokortteja uusitaan | Kauppalehti

Lisäys: Tosin mikä minä olen arvioimaan tämän uutisen merkitystä, pankkiala, jos joku on luottamusbisnes.

4 tykkäystä

Jutussa kyllä kerrottiin, että vuotoa ei ole ollut. Saattaa siis lisätä luottamusta, kun vanhat, ilmeisesti simmittömät (?) kortit lopetetaan. Samaahan on myös S-pankki tehnyt, ensin porkkanalla ja nyt jo kepillä, eli kk-maksulla. Siis jos siitä on kyse.

Ei haittaisi, vaikka aamulla saisi osaketta 5% alennuksella. Juurikki perehtyy asioihin ja vetää johtopäätöksiä, mutta se on sittenkin eräs Juurikin ystävä, joka on paremmin älynnyt myös ostaa niitä osakkeita. Hiton hajautussäännöt.

Tänään muuten joku iso ostaja nosti hintaa. Mielenkiintoista. Joskus voi harmittaa, kun oma osakereppu alkaa pullottaa ihan liian aikaisin.

2 tykkäystä

Q3-tuloskausi on alkamassa. Finanssisektorin tuloksia saadaan jo ke 20.10. Evli ja to 21.10. Nordea. Ålandsbankenin tuloshan saadaan vasta ti 26.10.2021.

Ålandsbankenin juokseva EPS tulee todennäköisesti nousemaan nykyisestä 2,44€:sta, tai 2,45€:sta. Tieto vaihtelee lähteen mukaan. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että hurjin juoksevan EPS:n (4 edellisen Q:n summan) kasvu on jo takana. Miksi?

Vuoden 2019 osakkeenomistajien osuus voitosta oli 26,3 M€ ja vuonna 2020 31,5 M€. Kun vuoden 2020 Q3 oli 8,5 M€ ja Q4 9,8 M€, on vuoden 2020 H1 vain 13,2 M€ eli keskimäärin 6,6 M€/Q. Tarkat Q-luvut kyllä löytyisi, mutta Juurikille riittää karkea kuva.

Kuluvan vuoden 2021 Q1 oli 8,6 M€ ja Q2 11,2 M€. Onhan se upea nousu H1/20 13,2 M€:sta H1/21 19,8 M€:iin. Osa ilosta hyytyy, kun muistetaan millaista aikaa vuoden 2020 alkupuoli eli H1/20 oli. Kriisiajan tuloksen voittaminen on helppoa, mutta vuoden 2020 H2 eli Q3/20 ja Q4/20 olivat jo toipuneet koronahäiriöstä.

Kun vielä muistetaan, että Q2/21:n loistotulokseen liittyi 2M€:n satunnaiserä, joka ei toistu, voidaan laskea satunnaiseristä puhdistettu EPS. Voi sen tehdä tarkastikin, mutta Juurikille riittää karkea arvio.

Eri Q1-4 EPS:n suuruudessa on omat pitkälti ennakoitavat tekijänsä, kuten koko vuoden vakuusmaksun kohdistuminen Q1:lle. Ei mennä nyt niihin. Q2/21 EPS oli 0,72€ ja satunnaiseristä puhdistettuna 0,59€ (karkea arvio).

Q1/21 osakkeenomistajien voitto oli 8,6 M€ eli EPS 0,55€. Se on varsin lähellä vuoden 2020 Q3:sta 8,5 M€, joka nyt pitää päihittää, jotta juokseva EPS nousee tasosta 2,44€.

Kun ei ole parempaakaan arviota tarjolla, oletetaan Q3/21 EPS:n kasvaneen samalla tavalla, kuin EPS:n kasvu Q1/21:stä 0,55€ Q2/21:seen 0,59€. Siis Q3:n EPS on jo vakiintuneella kasvuvauhdilla 0,63€. Tällöin juokseva EPS olisi 2,52€. Ei paha ollenkaan. Kaikki yli 0,63€:n kertaeristä puhdistettua EPS:ä olisi iloinen uutinen.

Juurikki huomasi H1/21-rapsaa katsoessaan mielenkiintoisen asian, joka jäi heinäkuussa huomaamatta. Vuoden 2021 osinkoa varten oli H1 varattu 9,8 M€. Jos varaus pysyy saman suuruisena H2:lla, tullaan keväällä 2022 saamaan 1,25€:n osinko. Eikö kuitenkin olisi parempi nostaa osinkoa vain 0,05€ vuodessa, niin tie osinkoaateliseksi olisi helpompi?

11 tykkäystä