Ålandsbanken aikoo lunastaa takaisin omia B-osakkeita.
Päätös yhtiökokouksessa.
Max 10% on esitys.
Onhan näitä takaisinostoja ollut ennenkin (pieniä vain) mutta silloin nimenomaan avainhenkilöiden palkitsemiseen.
2 tykkäystä
Mielenkiintoista. Missä tällainen tieto oli? Minulta mennyt ihan ohi.
1 tykkäys
Poistin itse turhana postauksena.
5.2. julkaistussa Bokslutskommunike för januari - december 2020, sivu 7, kappaleen Långsiktiga finansiella mål lopussa.
Olisin vastannut jo aiemmin, muttei ollut kirjoitusoikeuksia bännin takia. Lähettämättä jäi samasta syystä 4.2. eli ennen julkistusta seuraava tulosennustus:
"Taustiedot ovat liiketuloksen osalta:
2016: 25,1 M€
2017: 26,0 M€
2018: 29,0 M€
2019: 33,2 M€
Jos foliohatun ottaa päähän, huomaa heti lukusarjassa mielenkiintoisen matemaattisen kaavan. Liiketuloksen kasvu on:
16 → 17 = 1 M€
17 → 18 = 3 M€
18 → 19 = 4 M€
18 → 19 = 16 → 18
Siispä 19 → 20 = 17 → 19 = 7
Vuoden 2020 liiketulos on täten foliohattu päässä matemaattisesti todistettu olevan 33 + 7 = 40 M€.
Ei kyllä petytä, jos ei ihan tuohon olisi yllettykään. 
Anteeksi annetaan myös, jos menee arviosta yli. 
"
On siellä raportissa paljon mielenkiintoista. Palaan asiaan illalla.
4 tykkäystä
Sielläkö se oli! (Tuo 10% takaisin ostot b-osakkeissa). Kiitos.
Sinullahan meni hyvin a-osakkeiden kanssa…jotka minulta jäi ostamatta.
Yritin ymmärtää sinun kaavaa muttei mennyt tähän hattuun 
Ei ole lainkaan varmaa, että oikeutta ostaa omia osakkeita käytettäisiin. Usein hallitukselle annetaan valtuudet ja vasta myöhemmin katsotaan, onko tarvetta. Pitäisi tutkia vuosikokoukset aiemmilta vuosilta. Itse en muista, että siellä olisi vastaavaa valtuutusta, mutta en väitä mitään. Ehtisikö joku vilkaisemaan?
Ålandsbankenin olisi kannattanut ostaa omia osakkeita silloin, kun P/B oli vielä alle 1, kun nythän se on jo 1,3. Ei huono osingonjakokeino vieläkään. Ongelmaksi taitaa nousta suurimman osakkaan äänivalta 29,7%. Eikös siinä laukea joku lunastusvelvoite tms. jos nousee tasoon 30%?
1 tykkäys
Kyllä tietääkseni se on niin että kun 30% niin tulee lunastusvelvoite ja Anders Wllä hitusen alle 30. Mutta voihan tuon kiertää.
Tietoni mukaan niin takaisin ostoja on tehty aikaisemmin, pienissä määrissä kuitenkin.
Uskon että Peter W on keskustellut setänsä kanssa tästä 10% ennen kuin asia tuotiin protokollaan. Vaikuttaisi kummalliselta jos noin ei olisi käynyt.
1 tykkäys
Arvopaperimarkkinalaki 756/2012 IV OSA Luku11 21§:
“Jos tarjousvelvollisuusrajan ylittyminen johtuu yksinomaan kohdeyhtiön tai toisen osakkeenomistajan toimenpiteestä, ei velvollisuutta tehdä pakollista ostotarjousta synny ennen kuin tarjousvelvollisuusrajan ylittänyt osakkeenomistaja hankkii tai merkitsee lisää kohdeyhtiön osakkeita tai muutoin kasvattaa ääniosuuttaan kohdeyhtiössä.”
3 tykkäystä
Tarjousvelvollisuus
19 §
Pakollinen ostotarjous
Osakkeenomistajan, jonka ääniosuus kasvaa yli 30 prosentin tai yli 50 prosentin kohdeyhtiön osakkeiden äänimäärästä ( tarjousvelvollisuusraja ) sen jälkeen, kun kohdeyhtiön osake on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellylle markkinalle ( tarjousvelvollinen ), on tehtävä julkinen ostotarjous kaikista muista kohdeyhtiön liikkeeseen laskemista osakkeista ja niihin oikeuttavista kohdeyhtiön liikkeeseen laskemista arvopapereista
1 tykkäys
Olin kylläkin päättänyt, etten enää osta kun hinta menee yli 20€. Mutta ainahan voi itseään narrata, että vain keskihinta merkitsee. Itsepetos on petoksista parhain.
Vahingossa lähes oikein mennyt tulos oli laskettu siten, että vuoden tulos kasvaa yhtä paljon, kuin kahden edellisen vuoden tuloksen kasvu yhteensä. Hieno kaava, jolla pian ohitettaisiin Teslan arvo - ja pitkän ajan kuluttua myös hinta. 
Ei siis laiteta tj:lle enemmän paineita, kuin itse lupaavat eli 2021EPS 2,02€.
2 tykkäystä
Onko Ålandsbanken pankki? No onhan se myös sitä. Varainhoito on silti jo nyt suurempi toiminto kuin pankkitoiminta ja IT menee ohi laajuudessa näinä vuosina.
Ålandsbanken raportoi tuloksestaan oudosti. Mutkat suoristaen voisi sanoa, että kokonaisvaltainen yrittäjien sekä varakkaiden henkilöiden ja perheiden palvelu tapahtuu Private banking -palvelupaketin nimellä.
Jos Private banking on varallisuudenhoitoa pankkilisukkeella, niin Premium banking on taas pankkitoimintaa (varsinkin Ahvenanmaalla) varallisuudenhoitolisukkeella. IT taas on menestyvää fintekkiä.
Aki Pyysing hehkutti mediassa Ålandsbankenin oman pääoman tuoton verojen jälkeen eli ROE:n olevan 13,6%. Niin on, mutta vain Q4 osalta. Vuonna 2019 Q4:n ROE oli 12,3%, mutta koko vuodelta 10,7%. Vuoden 2020 ROE oli 11,6%. Ei mikään kehno pankille.
Jos tarkastellaan Ålandsbankenin ROE:ta tarkemmin, saadaan huomata mistä ne voitot tulevat ja mistä eivät. Private bankening ROE oli vuonna 2020 peräti 24,2%, kun taas Premium bankingin vain 5,0%.
Varainhoitajana Private bankingin ROE:ta 24,2% voi verrata esim. Evliin, ROE 19,8%, joka on luopumassa pankkitoiminnastaan.
Pankkina Premium banking ROE 5,0% taas vertautuu esim. Aktiaan, ROE 6,8%.
Ålandsbanken vaikuttaa olevan enemmän varainhoitaja, kuin pankki ja lähes yhtä paljon IT-talo, kuin pankki. Näiden tulot olivat 2020: 76,4M€ - 42,1M€ - 38,2 M€.
IT:n osalta Ålandsbanken vyöryttää muille toiminnoille 16,7 M€ kuluja. Vaikka uuden muiden ruotsalaisten pikkupankkien kanssa valmistettava asuntolainajärjestelmä meneekin projekteina ulkoiseen laskutukseen, on ihan perusteltua laittaa esim. Ruotsissa kuusinumeroisen asiakaskunnan saavuttaneen apin kulut asiakashankintakuluihin.
Viime aikoina on pankkiosakkeisiin suhtauduttu kovin varauksellisesti kahdesta syystä. En tässä lähde avaamaan Ålandsbankenin luottotappioriskiä. Se on vähäinen. Tutki itse raportit jos kiinnostaa.
Suurempi syy pankkisektorin karttamiseen on poliittinen riski, EKP. Ålandsbanken maksoi vakautusrahastoon vuonna 2020 2,6 M€. Kun se suhteutetaan valtioille maksettuihin veroihin 8,2 M€, voidaan puhua pelkästä veronkorotuksesta, ei sosialisoinnista.
Nykyisestä vakautusrahastosta on ulkomuistista maksettu usean vuoden aikana jo 2/3-osaa. Tuleva pankkikriisi varmaankin syö sen eikä riitäkään. Kun Suomelta pyydettiin suostumusta uuteen järjestelyyn, joutui Valtioneuvosto julkaisemaan dokumentteja, joista paljastui että siinä tapauksessa maksetaan pysyvästä vakaumusinstrumentista ja perittäisiin pankeilta jälkikäteen.
Kokonaismaksimisummakin oli kerrottu, mutta kukaan ei vastannut, kun Juurikki talouskouluja käymättömänä karkeaan laskelmaan perustuen kyseli, josko se vastaisi yhteensä yhden vuoden voittoa jaettuna monelle vuodelle. Kertokaa asiaa paremmin tietävät. Juurikki on hyvä kuuntelemaan.
4 tykkäystä
Mikä ero on 30% ääniosuudella ja 50% äänimäärällä? Huonosti laadittu laki.
Entä jos muotoilen näin, tässä on vain otettu alkuperäisen tekstin päälausetta halkova sivulauseketju ja laitettu se päälause kokonaiseksi kahden sivulauseen väliin:
Kun kohdeyhtiön osake on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellylle markkinalle, on tehtävä julkinen ostotarjous osakkeenomistajan, jonka ääniosuus kasvaa:
- yli 30 prosentin
- tai yli 50 prosentin
kohdeyhtiön osakkeiden äänimäärästä ( tarjousvelvollisuusraja )
Ääniosuus, sikäli kun tuota ymmärrän on siis vain jokin osuus (kohdeyhtiön osakkeiden) äänimäärästä.
Määrä on absoluuttinen määrä, esim 10 ääntä ja osuus on suhteellinen osuus, esim. 10%
Tuo Neptunuksen linkkaama arvopaperimarkkinalain 19 §:n pakollinen ostotarjousehto ei selvästi sovellu tässä, kun saman lain 21 § on erikseen säädetty DarkRoastin nostama juuri tämä poikkeus.
Onko täällä ketään, joka tietäisi tästä Allra-kuviosta enemmän? Esim. Expressenin artikkeleista? Ålandsbankenin mahdollisesta myöhäisestä joululahjasta 28.4.2022?
1 tykkäys
Pitää jatkaa synkkää yksinpuhelua.
Väärä hälytys. Nya Åland kirjoitteli kesällä 2018, että Ålandsbankenille olisi diili aina 28.4.2022 asti Allran hoitopalkkioiden jaosta. Sen jälkeen olisi ollut luvassa lihavammat osuudet, mutta ei kun ei. Expressen oli kirjoittellut alkutalvesta 2019, että diili onkin muuttunut jossain vekslauksessa FIM:n (?) kanssa.
Ruotsin viranomaiset kyllä seurasivat niin tarkasti Allran touhuja, että mitään väärää siellä tuskin on ollut. Ei sitten myöskään tule viivästynyttä joululahjaa 28.4.2022, kuten Nya Ålandin jutusta kesältä 2018 olisi voinut hätäisesti päätellä.
Voisi tietysti toivoa sen verta lisää avoimuutta Ålandsbankenin viestintään, ettei yksittäisen talouskoulua käymättömän Juurikin tarvitsisi vuosien päästä ulkomaiden mediasta asiaa penkoa.
Olisi tässä muutakin tekemistä, kun ei vielä ole ehtinyt edes miettiä, minne tammikuussa tulleet osingot tuhlaisi, kun puskevat jo uusia. On se niin vaikeaa tämä osakkeenomistajan elämä.
5 tykkäystä
Kiinnostavaa googlata Timeframilla vanhoja artikkeleita…nimenomaan analyytikkojen. Niin usein menevät täysin mönkään - kun on myöhemmät faktat pöydällä.
Onneksi kaupat on mennyt tähän asti niin hyvin ÅABssa että miinukset toisissa osakkeissa (kiinaautot häviöllä ) ettei mene takapakkia allt som allt.
Mutta oletko vaihtanut mieltä siitä että pankki maksaakin osingon ulos nyt jo keväällä eikä syksyllä? (Jos muistain oikein niin uskoit pankin pidettävän syksyyn osingonmaksun)
1 tykkäys
Paino sanalla ‘puskevat’ niitä osinkoja, kun eihän niitä Korona-aikana mihinkään kivaan voi käyttää. Vaikka molempaan salkkuun tuli jo nelinumeroinen summa ja uhkana on saman toistuminen, niin viesti oli, ettei niitä niin paljon tule, että raha ranteita pakottaisi tai välittäjiltä nollat loppuisi.
A-osakkeen hinnan erkaneminen B:stä oli tänään mielenkiintoinen Ilmiö. Näytti olevan ostojen takana ihkauusia välittäjiä, Tanskan Dansken privaatti ja Germaanian nettipankki. Mutta eipä noita ole niin säännöllisesti tullut seurattua.
Ihan kiva kun aliarvostus purkautuu. Maaliskuun 2020 koronadipissä Å:n hinta palasi vuotta edeltäneelle tasolle. Tulevassa isossa dipissä joku Tesla laskenee 90%, mutta P/E-turvasatamat saattavat jopa kallistua. Ihmettelen jos Å:n hinta alkaisi ykkösellä. Tai eipä haittaisi alennusmyynti hilpeää ostajaa.
3 tykkäystä
A-osakkeella uusi 9,5 vuoden hintaennätys 26,2€ heti aamun huutokaupassa! Ja pian 27,0€.
Mistähän saisi päiväkohtaisia noteerauksia noin 10 vuoden takaa? 1-3/2011 näyttää 3 kk keskiarvo olleen 24,7€. Sille jaksolle kuuluu myös yksittäisen kaupan ennätyshinta 27,7€. Siinäpä seuraava haaste.
Olisiko Ålandsbankenia pitänyt ostaa jo vuosina 2013 - 2015, kun hinta oli reilut 10€? Juurikki oli silloin muutenkin pois pelistä, muttei olisi ostanut ilman kristallipalloa. Osinko oli silloin 0,15€, joka viittaisi ainakin nykyisen osingonjakopolitiikan mukaan EPS 0,30€-tasoon. Kymppi olisi ollut silloin ylihinta. Nyt kun EPS on 2€ ja kasvava, luulisi hinnan olevan jossain 35€ tietämissä. Ainahan sitä luulla saa.
1 tykkäys
Onnittelut A-osakkeesta.
B vetää myös ennätyksiä.
Yksi juttu on B:llä hihassa…todennäköinen ÅABn takaisin osto …ei kuulemma koske A,ta.
Joku yhtiölakijuttu joka estää äänivoimakkaan (20:1) takaisinoston ?
En yllättyisi jos tällainen on koska se olisi ehkä “demokratiavastaista” jos OY ostaisi itselleen äänienemmistön. Mutu.
2 tykkäystä
Eipä kestä. Salkuista taitaa vielä toistaiseksi löytyä jonkin verran enemmän B-osaketta.
Täytyy tarkentaa yllä olevaa viestiä. Olisi pitänyt kertoa, millä perusteilla osakekohtainen tulos eli EPS on kasvava.
Ålandsbanken itse ohjeistaa vuotta 2021, että tulos vastaa vuoden 2020 tulosta. Sauli Vilen kertoi vasta videolla, ettei finanssialalla kannata liikaa kiinnittää huomiota ohjeistukseen, koska alaa leimaa äärimmäinen varovaisuus.
Tuloksen kasvun tuominen esille perustui täysin Juurikin epätieteelliseen, subjektiiviseen mutuun. Se mutu perustuu historialliseen faktaan EPS:n (ja osingon) kehityksestä.
Vuonna 2016 EPS oli 1,29€ ja osinko 0,60€. Sen jälkeen luvut ovat olleet 2017 1,35€ ja 0,65€, 2018 1,48€ ja 0,70€, 2019 1,69€ ja 0,80€ + 0,20€ ja vuonna 2020 2,02€ ja 1,00€. Sekä EPS että osinko ovat siis kasvaneet vuosittain.
2 tykkäystä