Itse en pidättäisi hengitystä odotellessa Alexandrian ja Finlandian yhdistymistä, tuntuu äkkiseltään äärimmäisen vaikealta ajatukselta nähdä nämä kaksi puhaltamassa yhteen hiileen saman katon alla. Jos näin kuitenkin kävisi, niin voisin ainakin kliseisesti todeta nähneeni virallisesti kaiken…
Tähän lisäyksenä, että en välttämättä lähtisi yksittäisen blogipostauksen perusteella (brutto vai nettotuotto) kontraamaan historiallista kritiikkiä, joka ainakin julkisuudessa on käsittääkseni kohdistunut myyntitapoihin. Nämähän ovat myös kohtalaisen sivistyneitä tuotteita, ovatko asiakkaat
Sauli ja Kasper ovat tehneet laajan raportin Alexandriasta.
Laajat raportit ovat kaikkien luettavissa, eli näissä ei ole mitään “muureja”.
Odotamme Alexandrialta reipasta tuloskasvua lähivuosilta kasvavan uusmyynnin ja asteittain parantuvan kulutehokkuuden vetämänä. Lyhyellä aikavälillä osakkeen arvostus on kuitenkin neutraali ja korkeat ennusteriskit pitävät meidät varovaisena.
Ja tässä olisi vielä aamarikommentti Alexandriasta.
Odotamme Alexandrialta reipasta tuloskasvua lähivuosilta kasvavan uusmyynnin ja asteittain parantuvan kulutehokkuuden vetämänä. Osakkeen arvostus ei ole erityisen haastava ja mikäli yhtiö onnistuisi kiihdyttämään kasvuaan odotuksiamme enemmän, olisi osakkeen tuotto-odotus erinomainen. Lyhyellä aikavälillä arvostus on kuitenkin neutraali ja korkeat ennusteriskit pitävät meidät varovaisena. Näemmekin, että lyhyellä aikavälillä osakkeenomistajien tuotto-odotus rajoittuu pitkälti osinkoon. Jäämmekin edelleen seuraamaan kehitystä sivusta ja etsimään merkkejä ripeämmästä tuloskasvusta. Tarkistamme tavoitehinnan 6,5 euroon (aik. 6,8e) pieniä ennusteleikkauksia mukaillen ja toistamme vähennä-suosituksen.
Itsellä oli äskettäin mahdollisuus päästä juttelemaan sekä toimari Janin että varatoimari Laurin kanssa. Janin kanssa keskustelu venyi jopa 3h 20min mittaiseksi
Saulin videolla mainitsema tuotetarjoama. Olisin yllättynyt jos tuotetarjoama ei laajentuisi selkeästi lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Minulla jäi sellainen mielikuva että uusien tuotteiden osalta pipeline on hyvinkin kattava.
Saulin mainitsemat yritysostot. Sama juttu kuin edellä, olisin yllättynyt jos tällä frontilla ei tapahtuisi jotain. Lauri on entinen eQ:n toimari ja käyttää paljon aikaansa strategian ohella yrityskauppojen etsimiseen. Toki kuten Sauli mainitsi ostokohteita on Suomessa rajallinen määrä. Toisaalta Laurilla/Janilla pitäisi ainakin olla laaja verkosto mikäli kohteita tulee tarjolle.
Firman fokus on ehdottomasti jatkuvien tuottojen kasvattamisessa. Struksit ovat edelleen hyvinkin merkittävässä roolissa mutta vuosien saatossa niiden osuus liikevaihdosta (ja tuloksesta) pienenee.
Tuotetarjonnan laajentamisessa orgaanisesti keskeinen haaste on, että monen rahaston myynti samanaikaisesti on tuotetalona varsin haastavaa. Varainhoito olisi (tässäkin) avain onneen, koska rahastojen ylösajo osana varainhoidon tarjoamaa olisi huomattavasti helpompaa (automaattisesti tulee rahaa sisää, jos rahasto on osa varainhoidon perusallokaatiota).
Katsottuani laajan raportin videon ja kuunneltuani varsin mielenkiintoisen podin struktiroiduista tuotteista (kiitos Saulille!), nousee mieleeni yksi todella suuri diskrepanssi. Aleksandrian asiakaskunta koostuu pääosin piensijoittajista, josta kertoo tuo 50,000 euron share of wallet, eli (finglishillä jatkaen) todennäköisesti mom-and-pop -sijoittajia on isohko osa asiakaskunnasta.
Struksipodissa Sauli toikin esiin tuon sijoitustuotteen monimutkaisuutta, rahoitusalan ammattilainenkaan ei aina ymmärrä tuotetta ainakaan kertalukemalla. Voisi kuvitella siis, että struksit sopisivat todella huonosti sijoitustoimintaan syvemmin perehtymättömille sijoittajille.
Struksit tuovat 50% Alexandrian liikevaihdosta.
Tässä voi toki posin kautta ajatella, että struksiasiakkaat ovat Alexandrialla lähinnä niitä, joiden muu sijoitusvarallisuus on muualla ja jotka ovat siis oikeasti tuota 50 tonnia suuremmalla kokonaissijoitussalkulla liikenteessä ja näin todennäköisesti tietävät mitä tekevät. Näin kokeneet sijoittajat saavat laadukkaita strukturoituja tuotteita ja Alexandria saa näistä hyvää liikevaihtoa.
Ikävämpi skenaario onkin sitten se, että strukseja Alexandrialle hyvin lukratiivisena tuotteena tuputetaan näille mom-and-pop sijoittajille, jotka eivät kehtaa/osaa/tajua kieltäytyä monimutkaisista sijoitusinstrumenteistä kunhan myyntipuhe on riittävän raflaava.
Oma mielpiteeni on, että strukturoidut tuotteet eivät kuulu sijoitussalkkuun, jonka kokonaisarvo on n. 50 tuhatta euroa. (ellei tätä toteuteta sitten kokonaisvarainhoidon kautta ammattilaisen toimesta) Tästä voi toki olla eri mieltä.
Huonojen tuotteiden myynti, tai vaikka hyvienkin tuotteiden myynti väärälle kohderyhmälle ei voi olla pitkällä aikavälillä voittava strategia.
Oikeassa olet. Varainhoito mahdollistaisi rahastojen AUMin kasvun osana perusallokaatiota.
Tällä hetkellä prosessi menee käsittääkseni niin että Alexandrialla on useampia tuotevaihtoehtoja mietinnässä mutta lopullinen valinta menee asiakkaiden mielipiteiden perusteella. Eli Alexandrian sijoitustiimi on vaikka miettinyt kolmea eri rahastoa, nämä vaihtoehdot lähetetään myyjille jotka ovat kosketuksissa asiakasrajapinnan kanssa. Myyjät kysyvät asiakkailta mikä näistä kolmesta tuotteesta kiinnostaisi eniten ja lopulta rahasto launchataan sen mukaan mikä tuote sai eniten kiinnostusta. Toisaalta jos miettii viimeisintä launchia vuoden 2022 lopulla. Alexandria ympäristön launchista on melkein vuosi ja AUM on edelleen vasta alle 7 miljoonassa. Olettaen että tämä oli se kaikista kiinnostavin vaihtoehto, on orgaanisesti tuotetarjooman kasvattaminen haastavaa kuten mainitsit. Tietysti ajankohta uuden rahaston launchille on myös ollut haastava.
Osinkoa tarjolla >10%. @Verneri_Pulkkinen
Osake kävi parhaillaan +19% mutta laski sitten +7% päivän lopuksi.
Inderesin raporttia odotellessa. Siinä on pojille purtavaa että oliko vakuutuksien myynti kertaluonteista vai jatkuuko kasvu yhtä vahvana ensi vuonna. P/E on nyt 9.5 eli tällä tuloskunnolla osake on halpa.
Mitäs ajatuksia täällä herättää Alexandrian 1kk nousu? Onko vain osinko kiimaa vai onko jokin muuttunut merkittävästi mikä selittäisi nousun? Itse en ole keksinyt mikä olisi muuttunut
Kauppalehden artikkeli nosti kurssia tänään.
Osaripäivänä osake avasi 19% nousuun 6.80 → 8.10 ja päivä päättyi +9% nousuun. Sitten Inderes lykkäsi 7€ tavoitehinnan.
Osarihan oli erinomainen kun firma tuplasi tuloksensa. Tuo nousu on nyt tullut pienessä jälkijunassa. 15.3 on deadline osingolle ja 25.3 maksupäivä.
Alexandrian “sijoitusneuvojat” eivät ole sijoitusneuvojia vaan myyjiä. Eikö mikään regulaatio puutu tähän, että gigantin myyntitykit ovat neuvomassa sijoittamista ja varainhoitoa.
Paras vaihtoehto noille passiivisille asiakkaille olisi päästä sijoitusalan ammattilaisten varanhoidon alle. Mutta hyvät myyjät poimivat ensin vapaana kulkevat.
Toivoisin Inderesin analyytikoilta enemmän haastamista, nyt keskitttyvät vain tunnuslukujen analyysiin ja kun ebit on kunnossa, niin kaikki kunnossa. Vastuullisuus ja esg kun on pop nykyään ja kaikkien yhtiöiden arvoissa, niin pohdintana mikä on myyntityössä vastuullisuutta.
Alexandrian tuotteet on rakennettu lähtökohdista miten he voisisvat tienata ja lopputulos on strukturoitu kuponki, jonka ymmärtäminen vie aikaa ja lopultakaan ei pääse selville kaikista ehdoista ja riskeistä mitä pitää sisällään.
Alexandian myyjät suosittelevat asiakkaille sitä, mitä Alexandrian ylemmän tason sijoitusammattilaiset suosittelevat. Eli rahastoja ja strukturoituihin tuotteisiin erikoistuneen Alexandrian sijoitusasiantuntijan rakentamia strukseja. Ammattilaisen rakentamaa tuotetta voi myydä onnistuneesti myös alemman tason myyjä, jokaisen yksittäisen asiakkaan ei tarvitse kuulla tuotteen tuotesisältöä sen ylimmän portaan asiantuntijan henk.koht. kertomana. Aika ei ko. henkilöllä riitä tavata tuhansia asiakkaita per kk.
Sama tilanne Nordeassa, Osuuspankissa, Danskessa ja muissa isoissa pankeissa. Jos menet konttoriin alle 100 000 euron sijoitusvarallisuudella, pääset rahastomyyjän puheille, sen pidemmäs sinua ei päästetä pankin käytävällä, vahtimestari pysäyttää jos yrität väkisin läpi. Turha kuvitella, että pääsisit rahastonhoitajan tai varainhoitajan puheille. Ja vaikka pääsisitkin, pienellä varallisuudellasi sitä samaa rahastoa sinulle myyvät.
Ns. aitoa varallisuudenhoitoa saat vain jos suostut maksamaan palkkioina vähintään 100 euroa per tunti, suoraan laskua vastaan tai muuten hallinnointipalkkioina. Hyvin harva haluaa maksaa, luultavasti saatu hyöty ei vastaa edes aiheutuvia kuluja (laskutettavia tunteja kertyy kuitenkin paljon vuosien aikana).
Piensijoittajalle on vaihtoehtoina Alexandrian tai Osuuspankin tai Nordean ym. sijoitusmyyjä. Lopputulos luultavasti parempi kuin osakepoiminta amatöörin tekemänä. Lue tätä palstaa ja huomaat, että moni tuhonnut varallisuutensa itse tekemällä. Järkevintä olisi luultavasti laittaa rahat lähes nollakuluisiin indeksirahastoihin, mutta kokemuksesta voin sanoa, että moni ei tähän suostu “koska mä haluun tehdä itse valinnat”. Lopputulos on sitten mitä on.
En fanita strukseja, monimutkaisia ovat, mutta niin on osakepoimintakin. Ammattilaisen tekemiä analyyseja firmoista ja tavoitehinnoista kun lukee viime vuosilta, moni mennyt täysin metsään.
Suomen Strukturoitujen Sijoitustuotteiden yhdistys julkaisi taas vuosiselvityksen struksimarkkinan kehityksestä kotimaassa. Alexandrian markkinaosuus oli kolmanneksi suurin (10,9 %) OP:n (57,8 %) ja Nordean (21,2 %) napatessa kärkipaikat. Alexandrian osuus kappalemääräisistä tuotteista oli puolestaan noin viidennes, mikä selittynee pankkien suuremmilla tuoteko’oilla.
Kokonaismarkkina kasvoi huimat 56 % edellisvuodesta, kun erityisesti korkosidonnaisten struksien kysyntä räjähti ylöspäin. Tuon markkinakasvun taustalla on pääosin korkotason nousu, joka mahdollistaa pääomaturvattujen tuotteiden rakentamisen järkevin ehdoin. Toki valtaosa myynnistä meni jakeluvoimaltaan ylivoimaisille pankeille, eli markkinakasvu ei suoraan valu Alexandrian kassaan. Tästä huolimatta markkinan kasvu on rohkaiseva asia myös Alexandrian näkökulmasta, sillä se kasvattanee tuotteiden näkyvyyttä ja kokonaismarkkinaa myös pidemmällä aikavälillä.
