Hyväksytyt lainahakemukset vs nostetut lainat kertoo myös siitä, että lopulta iso osa lainaajia on saanut turvattua rahoituksen jotain muuta asiakkaalle kilpailukykyisempää kanavaa pitkin jo ennen mahdollista 10% korkokattoa.
Pankit ja heidän luottokorttiohjelmat toimivat käytännössä ilman mainontaa, ja siltikin riittää asiakkaita. FF ei ole ollut tarpeeksi kilpailukykyinen ennen korkokattoa, ja ei ole varsinkaan sitä sen jälkeen. Business caselta on kadonnut premissi aivan tyystin, koska se ei ole enää hyvänä päivänäkään kilpailukykyinen. Yhtälö tulee olemaan yksinkertaisesti rikki, sillä alusta tarvitsee volyymia toimiakseen.
Näkisin että FF:n kaltainen palvelu voisi toimia riittävällä volyymilla, jos se pääsisi osaksi toimivaa jakelukanavaa. Esim. pankki ostaisi palvelun osaksi omaa alustaansa. Pankki törkkäisi FF:n alustaan kaikki sellaiset kuluttajaluottoasiakkaat, joita ei halua itse rahoittaa. Tämä taaseen on epäeettistä ja en usko sen tapahtuvan, sillä se on perinteiselle toimijalle liian suuri maineriski. Saavutettava hyöty on siis marginaalinen vs. potentiaalinen haitta.
En usko että FF pystyy nykyisenlaisessa markkinassa uusimaan rahoitustaan yhtä suotuisin ehdoin kuin 5/2019 liikkeeseenlaskettu hybridibondi. Se on seuraava puukko haavassa.
Ajatus siitä, että joku sijoittaja ostaisi alustan käyttöönsä tuntuu utopistiselta, sillä pikavippimarkkinoiden trendi kulutusluottojen osalta on EU-tasolla selvässä vastatuulessa. Alustalla on potentiaalia yritysluottokeisseissä, mutta siinäkin on jo parempia toimijoita olemassa. Nämä tahot eivät ole nähneet syytä tulla Suomen miniskuulisille markkinoille, koska busineksen volyymi on liian pientä ja pankeilla on kuitenkin liian vahva asema yritysrahoituksessa vs. pankit USAssa.
"Arviomme mukaan sijoittaja-asiakkaidemme korkotuottovaatimuksen joustaessa palvelussamme alle 10%:iin muutos voisi kasvattaa yhtiömme markkinaosuutta kilpailutilanteen näin helpottuessa useiden muiden lainatarjoajien rajoittaessa luotonantoa.” kirjoittaa toimitusjohtaja Jouni Hintikka Fellow Financen sähköpostissa sijoittaja-asiakkaille.
Yksi iso syy alunperin hyppäämiselleni FF:n kyytiin oli nimenomaan Hintikan toimitusjohtajuus. Ensimmäistä kertaa olenkin aika hämilläni tuon ajatusmaailman kanssa
Okei, periaatteessa lainanhakijaa arvioiviin algoritmeihin nykyinen taloustilanne ei vaikuta. Käytännössä ainoat lainat joka tapauksessa Suomen kulutusluotoista jää sinne viiden tähden lainoihin. Siellä ehkä tavallaan lainanhakijat pysyisi “saman arvoisina”, joskaan en usko että lomauttaminen tmv. olisi asia jota lainahakemuksen yhteydessä kysellään, jos työpaikka kuitenkin on voimassa…? Ainakin huoli viiden tähden lainanhakijoiden ongelmista kyllä takuulla kasvaa, koska työttömyys ym. taloudelliset ongelmat tulevat koronatilanteesta vasta viiveellä. Ja sijoittajien pitäisi joustaa korkovaatimuksissa?
Miksi sijoittajat sitten joustaisi korkovaatimuksissa? Ei näistä syistä ainakaan:
Riski on epävarmuustekijöiden myötä suurempi. Jokaisessa luottoluokituksessa. Työttömyys jne.
Pörssin arvostustaso on matalampi ja se tarjoaa houkuttelevampaa tuottoa.
Vertaislainasijoittajan tulisi vaatia yhä suurempaa riskipreemiota perustuen heikentyneeseen likviditeettiin. Ai miksi? Koska halukkaita sijoittajia on vähemmän, eikä jälkimarkkinoilla tilanne varmasti ole toinen. +FF:n lainat ovat itsessään turvattuja esim FF:n selvitystilalta/konkurssilta, mutta jälkimarkkinat ovat sidottu FF:n platformiin - missäs myyt lainat jos FF:lle käy ohraisesti?
Rajatun luottotappioriskin todellinen tilanne kriisissä? Perintäyhtiö ostaa tällä hetkellä 53% hinnalla sijoituspääomasta defaulttaavan lainan. Mitä tapahtuu nyt, kun jo olemassaolevat lainat defaulttaa yhä enemmän, kiristyneen taloustilanteen johdosta? Olemassaoleviin sopimuksiin ei tietenkään voida koskea esim. rajoittamalla perintäyhtiön lunastushintaa, mutta onko perintäyhtiötä enää pystyssä kriisin aikana/sen jälkeen?
Nämä ovat vaan spekulaatioita, mutta väistämättä asioita jotka tulee mieleeni esimerkiksi sijoituspäätöstä tehdessä. Vertaislainaamisessa tuottovaade koostuu pääomalle vaadittavasta tuotosta ja riskipreemiosta. Tämä riskipreemio kasvaa mm. näistä edm. lähtökohdista, vaikka joku niistä saattaakin kuulostaa aika utopistiselta. Markkina-asemaa voidaan vähän parantaa ja voittaa markkinoita kilpailijoilta, ja toki sääntely on näillä näkymin voimassa vain vuoden loppuun asti.
Iso mahdollisuus kansainvälisillä markkinoilla voisi olla edessä, jos esim yhä useampi Mintosin kautta buyback-guaranteeta tarjoava toimija ajautuisi maksuvaikeuksiin defaulttien kanssa. Aika moni tuntuu pitävän noita buybackkeja turvasatamina, vaikka käytännössä mitään sääntelyähän niissä ei ole taustalla - ulkopuolisen luottoluokittajan arviot toki esim. pääomien riittävyydestä jne löytyy kylläkin monelta.
Sijoittajan kannalta usein voitaisiin saada parempi lopputulos jättämällä buyback hinnoittelematta ja tarjottaisiin “täysi” tuotto sijoittajalle, joka voisi itse rakentaa hajautetun vertaislainasalkun - riskiä ehkä enemmän mutta korjaantuisi korkeammalla tuotolla. Buybackit on ajatustasolla kiva juttu, mutta niissäkin sijoittaja ottaa riskiä luottamalla puheisiin.
Tässä on nyt sen verran rankasti riskejä realisoitunut, että alkaa taas kiinnostus herätä mutta kuten on todettu niin huonoille uutisille on vielä tilaa. Lainaamo mietityttää, uusia markkinoita sisäänajettaessa defaullteja tulee varmasti muutenkin ja taloustilanteen heikentyessä voi tässä olla vielä pommi kytemässä. Maksaakohan esim. perintäfirmat kovin kauaa nykyisiä prosentteja.
Minua myös hieman mietityttää FF:n vertauskuva heidän tarjoamasta korkotuotosta vs. osakemarkkina.
Yksinkertaistettu esimerkki, jossa jätetään vertailusta pois HY ja IG lainat, joista jälkimmäisessäkin päässee yli 10% p.a. tuottoon seuraavan 5-vuoden aikana sillä oletuksella, että arvostustasot palautuvat keskipitkällä aikavälin mediaaniin.
Näissä kun oikeasti jälkimarkkinatkin toimivat kaikissa muissa tapauksisissa paitsi todella epätodennäköisessä systeemikriisissä.
Jos systeemikriisiin mentäisiin, niin joku korppikotka voisi p2p salkusta maksaa roposia, mutta se on kirjaimellisesti siinä vaiheessa pennies on the dollar. Ei siis nähtäisi edes 53% tarjoustasoja, niinkuin @Samsu sinäkin uumoilit.
On näköjään debt collector lopettanut sen 30% maksamisen erääntyvistä puolalaisista. Näköjään high risk realisoituu myös siinä lainasijoittajalle. Sen jälkeen vähän vaikea kuvitella mitenkään puolalaisia lainoja saavan voitolliseksi ja koko markkinan kuivuvan.
Perustuuko tämä tietoon? Ihmettelin itsekin, kun oli tekstit muuttuneet Puolan luottotappioriskien hallinnan osalta, mutta tuntuu hullulta jos näin on eikä tästä ole informoitu sijoittajia millään lailla.
Tulee muuten karmiva kuukausi jo huhtikuusta Fellowille, vaikka korkokatto on vasta tuloillaan. Kuukausi kohta puolessavälissä arkipäivien osalta ja välitetty lainavolyymi on alle 4 m€.
Piti oikein tarkistaa. Maaliskuun lainavolyymi 13,8M€ ja nyt (16.4.) huhtikuun tilanne 3,95M€. Onnistuin onneksi vetämään lähes kaikki varat pois jo viime vuoden kesällä.
Maksuviiveellisten lainojen hallinnointi palvelussamme perustuu eri saatavienhallintakeinojen jatkuvaan analysointiin. Tällä pyrimme saamaan sijoittajillemme tehokkaimman kulloisenakin hetkenä saatavilla olevan ratkaisun maksuviiveellisten lainojen perintään ja hoitamiseen, lähtökohtaisesti joko lainojen myyntinä perintäyhtiölle tai toimestamme hoidettuna vapaaehtoisen ja oikeudelliseen perinnän keinoin.
Aloitimme perintäyhtiöiden kilpailutuksen puolalaisten kuluttajalainojen osalta. Kilpailutuksen aikana emme tule myymään maksuviiveellisiä lainoja vaan teemme aktiivisesti vapaaehtoista ja oikeudellista perintää sijoittajiemme puolesta yhteistyökumppaneidemme kanssa
Sijoittajan ja Fellow Financen välisen lainapalvelusopimuksen mukaisesti Fellow Financella on oikeus hoitaa sijoittajan puolesta lainasopimusten saatavienhallinta. Muutokset eivät vaadi sijoittajalta toimenpiteitä.
Indikoisi sitä että myönnössä on huomioitu (ja aivan oikein) heikentynyt hakijoiden taloudellinen asema. Tämä antaa samalla viitteitä hakijoista, jotka vakuudettoman kulutusluoton perässä ovat.
Itse olisin tässä tilanteessa huolissani Lainaamon taseen tilanteesta, johon lisääntyvät luottotappiot tulevat iskemään kovasti. Tämä positiohan oli mitä suurimmassa määrin velkakirjoilla vivutettua. Velat säilyvät vaikka positio sulaa. Aikaisempi arvioni senttiosakkeesta on edelleen validi ja oikeastaan nyt toivoisin johdolta realistista tilannekuvaa siitä, miten sekä Puolan stoppi, Suomen stoppi että oman taseen ongelmat hoidetaan niin, että toimintaedellytykset ylipäätään säilyvät.
Tämän hetkinen tilanne lienee, että maksuja on pending-tilassa ennätysmäärä. Itsellä ollut viime vuodet koe-erä Mintosissa, ja eilen kun katoin, niin omissa lainoissani ennätysmäinen 50 % maksuista on tällä hetkellä myöhässä. Sitä tahtia, kun rahaa vapautuu, nostelen Mintosista ulos, sillä luottamus Mintosiin sekä lainaajiin on tällä hetkellä olematon. Myös osakemarkkinoilla näkymät ovat mielestäni paremmat. Mieluummin pistän rahat loppuelämäkseni Fortumiin kuin toivon, ettei joku random pulju Itä-Euroopassa menisi nurin ja veisi rahojani. Tuskin olen yksin mindsettini kanssa (en ainkaan blogikommenttien perusteella).
Antoivat lainanantajille erikseen tiedotteen, että voitot ovat kasvaneet.
” Sijoittajien tuotto kasvanut verrattuna alkuvuoteen, 1.3-11.4. lainasalkkujen tuotto 0,67 % (5,4% p.a.).”
Alkuvuonna tuotto oli keskimäärin 0,49 %. Ei nyt tällä rikastumaan pääse ja itselläni vielä ennätysmäärät maksuviiveitä lainoisss.
Mielenkiintoista nähdä kumpi toteutuu:
a) avaavatko riskianalyysin seulaa kaiksessa hiljaisuudessa ja saavat aikaiseksi tilastoihin “torjuntavoiton”. Liike vähentää osakekurssin laskupaineita lyhyellä aikavälillä ja antaa omistajille (ja toimivalle johdolle) mahdollisuuden dumpata omistukset pikkunousuun
b) pitävät kiinni kriteereistään lainanmyönnössä ja samalla hautaavat tarinan kasvuyhtiöstä
Conflict of interest?
a) Ongelma ei ole, että lainahakemuksia ei tulisi ja että kriteerejä pitäisi siksi löysätä.
Hakemuksia tulee kyllä ovista ja ikkunoista, mutta lainoittajat eivät halua rahoittaa lainoja. (Ovat nekin kyllä vähentyneet 20000 kuukausitahdista johonkin 15000/kk ehkä, mutta silti.) Tämä näkyy mm. korkotasojen noususta. Erityiseksi ongelmaksi muodostuu hallituksen asettama 10% korkokatto vuoden loppuun, mikä tarkoittaa, ettei kenenkään sijoittajan kannata tällaisia vakuudettomia vertaislainoja myöntää. Joku reilun 5% korkotuotto vertaislainoista p.a. ei ole pelissä mukana, kun Fortumiin tai Sampoon laittamalla saa pelkällä osingolla ylituottoa tähän nähden ja vielä arvonnousun päälle.
FF:n lainanhakijakunta on jo niin laadukasta kuin he voivat realistisesti saadakaan. Laadukkaampi lainanhakija voi saada vakuudentontakin lainaa joltain pienpankilta edullisemmalla alle 10% korolla.
b) Sisäpiiri pl. Taaleri (Nyholm, Hintikka, Tilev) omistaa yhtiöidensä kautta osakekannasta reilun 30% eli 2.3 miljoonaa osaketta. Sitä ei voi dumpata pieneen nousuun yhtään minnekään.
Millaiset mahdollisuudet annatte sille, että 10% korkokattoa ei edes tule? En ole seurannut kovinkaan tiiviisti uutisia (jos on tullut uutta informaatiota), mutta johan siitä on 3 viikkoa mennyt, kun Henriksson kertoi, että “parissa viikossa” pikamenettelyllä hoidetaan rajoitus käyttöön.
EDIT. Kannatti avata suunsa, ei mennyt kuin tunti niin laittoivat töpinäksi.
Totaalinen välivuosi Fellowlle. Näin epärationaalista regulaatio on. Varmasti upea yrittää kehittää bisnestä. Puolen vuoden välein joku saa uuden idean, miten kuluttajarahoituksen tulisi toimia. Samalla sarmasteita hehkutetaan julkisuudessa ”pikavipparina” ja kaikki alan yhtiöt saavat moraalista sivuosumaa.
Seuraava muljahdus rintakehässä tulee loppuvuodesta, kun mutu-orkesteri kokoontuu päättämään lain jatkosta.
