Jos oletuksena korona jatkuu kevääseen 2021, niin vaikea nähdä että korkokattoa lähdettäisiin purkamaan vielä vuodenvaihteessa. Varsin ikävää Fellow Financen kannalta.
Mun on vaikea nähdä että tätä korkokattoa puretaan tämän hallituksen aikana, ehkä koskaan ainakaan nykyisellä korkotasolla.
Poliittinen itsemurha “vapauttaa” pikavippejä uudestaan.
4 tykkäystä
6,5 miljoonaa kertynyttä volyymiä tässä kuussa. Tasaisen vauhdin taulukolla 8-9 miljoonan euron väliin menee. 
Ihme, että on vielä mallisalkussa
4 tykkäystä
Ei sitä kannata nykyhinnoilla oikein myydäkään. Tässä ollaan melkeinpä rock bottom -hinnoissa. Paitsi jos omistaja-arvo tuhoutuu liiketoiminnan seurauksena.
Yhtiön taseessa ei ole juurikaan liikearvoa tai muuta ilmaa. Jos kaikki maksavat lainaamolle lainat takaisin + korot ja yhtiö hoitaa niillä velvoitteensa rahoituslaitoksille ym. niin sieltä pitäisi pyörähtää se vajaa pari euroa per osake rahaa.
Toki lainakantaa voi hinnoitella alle tasearvon varautuen luottotappioihin.
Suossa ollaan. 
2 tykkäystä
Tietääkö joku, onko Lainaamon lainakannan tasearvossa huomioitu oletetut luottotappiot historiallisen tiedon perusteella?
1 tykkäys
Luottotappiovaraus voi olla, mutta ei sentään odottamattomien koronatappioden varalle.
Edit: On, mutta ei koronatappioita.
Tilinpäätös 2019 sanoo, että myyntisaamisista on vähennetty keskimääräiset tappiot arvioon perustuen.
Joo en koronatappioita sentään ajatellut 
Mutta hyvä tieto, että normaali tappiovaraus otettu huomioon myös tasearvossa, koska niin olennainen osa tällaisiin lainoihin sijoittamista.
Njoo.
Toisaalta vakuudettomiin lainoihin sijoittamisesta kiinnostuneelle sopii paremmin joku oikea pankki. Sellaisia saa selvästi alle opon tasearvonkin, p/e 2019 luokkaa 4.xx ja lainoitusta varten ei tarvita joukkovelkakirjoja.
Tässä meitä kiinnostaa alusta ja kommissio sen käytöstä. Nyt tämä case on jäissä kunnes alustan kautta vertaislainat muuttuvat taas houkutteleviksi muillekin kuin Lainaamolle.
Osakkeet ovat liian halpoja, 10% korkokatto liian matala. Luottotappiot kasvussa tod. näk. Nyky-ympäristössä joku max. 4% p.a. vertaislainoista ei kiinnosta ketään.
1 tykkäys
Mallisalkusta puheen ollen, itseäni hämää hieman sanavalinta, jolla FF-sijoitusta otsikoitiin: “Otamme pienen position FF:ää mallisalkkuun”. Antaa vaikutelman, että kyseessä olisi normaalia pienempi kokeilu, vaikka hankinta-arvo (11,5k EUR) oli yksi salkun isoimpia euromääräisesti, ja muun muassa isompi kuin myöhemmin tehty Qt-sijoitus (9k) (prosentuaalisesti toki molemmat ostohetkellä vissiin 4 %:n luokkaa koko salkusta), ja vain hieman Fortumia (12,5k) ja Sampoa (13,7k) pienempi.
Tästä tulikin mieleen, onko tietoa, miten Inderes määrittelee panoksensa koon mallisalkkuun ottaessaan, tai onko mallisalkussa koskaan kasvatettu jo olemassaolevaa positiota?
3 tykkäystä
Joo lähinnä arvonmääritykseen kannalta mietin, kun Lainaamon lainakanta usein mainitaan jonkinlaisena pohjatasona. Nythän normaalissa tilanteessa (ilman sääntelyä) pitäisi korkojen palvelussa nousta, jolloin vanhojen matalampien korkojen lainakannan arvostuksen pitäisi laskea (kuten bondeissa käy). Vanhojen lainojen liian matalan koron lisäksi luottotappiot niissä todennäköisesti kasvaa, joten huonolta näyttää tulevaisuus.
Mielestäni yleisesti tässä keississä on arvioitu liian vähän palvelua lainasijoittajan näkökulmasta, koska ilman heitä alustalla ei arvoa. Täälläkin moni sijoittaja kertoi jo ennen kriisiä koko ajan laskevista tuotoista palvelussa. On selvää, että siitä kärsii ennemmin tai myöhemmin myös osake. Itse myin osakkeet siinä vaiheessa viime vuonna, kun totesin haluavani vetäytyä myös vertaislainasijoituksista palvelussa.
1 tykkäys
Ihmettelin täysin samaa jo joku hetki sitten malkkisalkku-ketjussa. Suurin osa luonnollisesti lyttäsi ajattelun ja puolusteli Indereksen sijoituslogiikkaa. 
Onneksi meitä on moneen junaan sijoittajinakin.
1 tykkäys
Lainasaatavan muodostavat nimellisarvo + sen kuponkikorko ja tämä summa on myöntämisen jälkeen vakio. Jos korot nousevat, velkakirjan hinta markkinoilla täytyy skaalata alaspäin niin, että efektiivinen korko saadaan vastaamaan tätä markkinan uutta korkeampaa korkotuottoa (kuten bondeissa). Vanhoihin velkakirjojen liittyvä euromääräinen lainasaatava on silti sama kuin ennen, eli lainattu pääoma + sille sovittu korko. Ei se saatavan määrä taseessa sentään mihinkään pienene koronnousun (tai riskitason nousun) myötä.
Kyllähän luottotappiot jonkin verran tulevat kasvamaan. Lainakannan arvoa taseessa voi arvottaa alennuksella kompensoimaan tätä.
Lainaamon lainakanta sikäli baselinena on ymmärrettävä, että FF:n varat ovat aika likvidejä ja koostuvat melkein pelkästään näistä lainasaatavista ja sitten käteisestä/pankkisaamisista. Jos lainakannan saisi muutettua käteiseksi, likvidoitaessa FF:stä saisi ulos melkein tasearvonsa verran rahaa. Eihän niitä kaikkia assetteja saisi likvidoitua tasearvonsa mukaisesti, mutta sinne päin kuitenkin.
Olet oikeassa, ne on taseessa saatavina eikä markkina-arvon mukaan 
Jos tälle osakkeelle haluaa miettiä likvidaatioarvoa, silloin kuitenkin pitää huomioida noussut tuottovaatimus: kukaan tuskin ostaisi nyt näitä vanhoja lainoja tasearvoon, kun kuponkikorko riskiin nähden liian matala.
1 tykkäys
Joo, jos ne pitäisi likvidoida nyt, lainamarkkinoilla varmasti haluttaisiin alennusta nimellisarvosta nouseen riskitason vuoksi (eli korkeampaa efektiivistä korkoa), vaikka kuponkikorot eivät nousisikaan. Nopeasti likvidoitaessa ei velkakirjasta kuitenkaan nimellisarvoa missään tilanteessa saisi.
En ole ihan varma, puhutaanko kuponkikorosta kaikissa velkakirjoissa. Eihän nämä lyhyet vakuudettomat kulutusluotot varsinaisesti mitään vuotuista kuponkia maksa valtioiden velkakirjojen tapaan.
Mitähän niille lainavolyymeille käy sitten, kun sääntely alkaa oikeasti vaikuttaakin? 
1 tykkäys
Huhtikuun välitetyt lainat karvan yli 8m€. Toukokuusta tullee hyytävä. Samaan syssyyn luottotappioiden kasvupiikki. Vaikeaa on tuulimyllyjä vasten taistella.
Milloin lähtee mallisalkusta? Jos tähän keissiin vielä näiden faktojen jälkeen uskoo, niin on sokean toivon varassa.
4 tykkäystä
Pistin omat juuri pihalle… 30% tappio onneks muutamasta satasesta kyse.
Laitetaan vaikka fortumiin ja kavennetaan salkkun hajautusta 
2 tykkäystä
Aalto-yliopiston tuore analyysi Suomen kulutusluottomarkkinasta ja korona-korkokatosta otsikolla “KORONA-AJAN KORKOKATTO EI TUO HELPOTUSTA KULUTTAJALLE” Paljon mielenkiintoista tuoretta dataa mm. syksyn korkokattosääntelyn vaikutuksista kilpailukenttään.
8 tykkäystä
Sivumennen huudellen: on sekin taito kirjoittaa 20 sivua asiasta, jonka voi tiivistää kahteen kappaleeseen.
Jos ei jaksa lukea kokonaan, voi kelata viimeiselle sivulle ja lukea ne kaksi (tai kolme) viimeistä kappaletta.
5 tykkäystä
Toukokuussa välitettyjä lainoja so far 2,66m€.
Ohjeistus vedettiin pois maaliskuussa, mutta en silti yllättyisi jos yhtiö joutuisi antamaan negarin. Edellisessä ohjeistuksessa indikoitiin lv:n kasvua, mutta kuluva vuosi näyttää kyllä sen verran heikolta, että kasvu voi olla negatiivistakin. Vaikeaa on luovia tässä markkinassa.
1 tykkäys
Oli mielestäni alusta asti selvää, että johto antoi liian varovaisen ennustuksen sääntelyriskien realisoituessa. Puheet sijoittajien tyytymisestä 10% korkotuottoon ennen luottotappioita jotta saadaan 80% lainoista välitettyä olivat kerta kaikkiaan löperöitä, samoin väitteet keskimääräisestä 12% korkotasosta ennen sääntelyä ym.
Henk koht. ennustukseni on yhä voimassa.