Totta.
Kommenttini siis sillä olettamuksella, että laskujen jälkeen pystyy vielä säästämään ns. pahanpäivän varalle.
Kyllä näillä koroilla kannattaa pitää lainaa, mikäli sitä tarvitsee ja ehkä muutenkin. Toki jäljellä olevan lainan määrä vaikuttaa myös tuohon riskien hallintaan. Ehkä riskejä voisi minimoida myös ottamalla osaan tai koko lainaan kiinteän koron esim. 10 vuodeksi (jos lainaa siis paljon jäljellä). Tästä oli juttua viime aikoina myös rahapodissa. Kiinteän koron taisi saada tällä hetkellä aika pienellä korotuksella, joka tais olla tuon podin perusteella n. 0,20% lisää marginaaliin. Ei paha hinta siitä, jos tarvitsee lisäturvaa isoon lainaan.
1 tykkäys
Entä jos käy niin, että sinulla on käsissä vain velkaa ja tappiollisia sijoituksia? Sitten lähtee hiukset, terveys, vaimo ja kaikki muu. Olen näitä sivusta nähnyt.
Velat on aina maksettava tavalla tai toisella. Ehkä korkopaperi on vaihtoehto nopeutetulle takaisinmaksulle, mutta itse vihaan velkaa niin paljon, että maksan mahdollisimman pian pois, myös kiitollisuudenvelassa olen mieluummin toiseen suuntaan.
Edit aikaisempaan. Nesteen kurssin kääntelyä on myös hyvä peilata keskusteluun.
3 tykkäystä
Tähän voi jokainen vastata vain omasta puolestaan ja mukavuusalueestaan. Osalle sopii paremmin riskin karttaminen. Mutta omalta kohdalta sanoisin, että ei missään nimessä velkaa pois, jos sijoittamisen aloittaa vasta kun asuntolaina on maksettu niin se vasta tulee kalliiksi.
Minulla oli koronan alussa asuntolaina ja salkku aikalailla 1:1, koronamontussa salkku -40%, mutta yöunet ei menneet. Nyt sijoitusuralla kaksi isoa monttua (finanssikriisi ja koronamonttu) takana niin tietää miltä se tuntuu. Ei se nyt kivalta tunnu, mutta ei se unia vie joten en uskalla olla poiskaan osakemarkkinoilta. Nyt salkku on aikalailla 2x asuntolaina ja maksan lainoja edelleen mahdollisimman hitaasti.
Mutta korostan, että ei välttämättä sovi kaikille. Kaikki 5% luotot maksaisin samantien pois sillä korko-ero tuotto-odotukseen kaventuu liian pieneksi. 0-2% korot vielä ok.
4 tykkäystä
Aiemmissa vastauksissa olleiden pointtien lisäksi kannattaa arvioida omaa riskitasoaan.
Jos velkaa on paljon ja sijoitusten ulkopuolinen tulovirta on epävarma, voi ajautua tilanteeseen jossa on pakotettu realisoimaan sijoituksiaan epäedulliseen hintaan.
Esimerkkinä vaikka äkillinen työttömyys tai vakavat terveyshuolet. Jos tuollainen osuu samaan hetkeen kun kaikki rahat on kiinni sijoituksissa, jotka vielä sattuisi jostain syystä dippaamaan samoihin aikoihin, voi tulos olla hyvinkin epämukava.
Itse pyrin pitämään asian tasapainossa siten, että:
- Asuntolainaa maksan melko rauhalliseen tahtiin parhaillaan takaisin → Enemmän kassavirtaa säästöihin ja sijoituksiin. Toki olen myös arvioinut, että asunnon arvo pysyy tai kasvaa. Tilanne olisi ehkä eri, jos pitäisi pelätä arvon alenemista
- Noin 6-12 kk elämiseen minimissään (ml. vastikkeet, lainan korot) tarvittavat rahat riskittömästi saatavilla (tileillä tai muuten nolla/matalariskisessä muodossa). Tämä toki toimii paitsi “hätävarana”, myös mahdollistaa mukavan elämisen helpommin. Itselle on myös psykologisesti helpompi istua käsien päällä markkinaturbulenssissa, kun tietää, että elämiseen tarvittavat rahat on turvassa
- Loput pääosin sijoituksissa
Tuolla mallilla olen itse arvioinut, että asuntolainan maksu nopeammin ei kannata ja toisaalta pieni henkilökohtainen kassavirtahäiriökään ei pakota myymään sijoituksia hinnalla millä hyvänsä.
5 tykkäystä
Itselleni riskienhallinta sijoituksissa tarkoittaa sitä, että sitä tehdään aina sillä kassalla joka olisi muutenkin vapaana. Siis erillään veloista, talousrahoista, remonttisäästöistä, pahan päivän varoista, matkakassoista, harrastusinvestointeihin varatuista rahoista tai muista vastaavista. Tällöin ei missään tilanteessa pitäisi syntyä kysymystä mitä pitää myydä että pärjään. Kun talous velkoineen on alusta asti laskettu ylijäämäiseksi, tätä on helppo noudattaa.
Jossakin kuussa sijoitettava rahamäärä voi olla vaikka kymmenen euroa, toisena kymmenen tuhatta. Mutta koskaan, ikinä näitä rahoja ei sekoiteta talousrahojen kanssa.
Mitä kalliisiin lainoihin ja niiden pois maksamiseen tulee, niitä ei tulisi koskaan ihmisen joutua ottamaan kuin äärimmäisessä hätätilanteessa. Joka taas tarkoittaisi, että sijoittaminenkin olisi ainakin tauolla. Itsestäänselvästi tuollaiset hätätilannevelat hoidetaan ensin pois, ja sitten vasta aloitetaan sijoittaminen.
Kaikki muu on ainakin itselleni liian riskipitoista.
9 tykkäystä
Minulla on AOT Osuuspankissa mutta seuraan salkkua Investing.comin ilmaisversiossa. Saako Investing.comin salkkuun jotenkin merkattua saadut osingot?
Miten Hki NASDAQ määrittää ns. vertailuhinnat ja niistä poikkeamisen rajat? Tähän voi törmätä ainakin silloin kun tekee ostotoimeksiantoa ja joko epähuomiossa tai tarkoituksella asettaa ostohinnan reippaasti yli vallitsevan kurssitason. Tällöinhän tulee pakit eikä toimeksiantoa hyväksytä. Koetin googlettaa vertailuhintojen rajoja (ne on eri sijoitusinstrumenteille erilaiset) mutta ainoastaan pörssin säännöt löytyvät ja siellä ei em. rajoja käy ilmi.
Asettaako rajat Nasdaq vai välittäjäsi?
Nyt on nähtävästi kohdattu ensimmäinen sijoitusmasennus, pettymys ja vastoinkäyminen noin 2kk sijoittamisen jälkeen.
OSTille on tullut ostettua lappuja lähinnä tämän foorumin keskusteluja suodattamalla sekä “koronatilannetta” miettien. Alussa meni ihan hyvin ja rauhallisesti, ostaen hajautetusti pienillä summilla jotka sitten kokonaisuutena nousivat ihan kivasti. Sen jälkeen osa kursseista nousi ja osa dippasi vähän enemmän. Nousseista tein mielestäni ihan hyvät kaupat kun myin ennen kuin lähti laskemaan ja ostin korvaavaksi laskevista kursseista (ajatuksena: näin noustaan ylöspäin). Ja osan laskeneista myin kun tuntui, että ei vaan tapahdu mitään tai sitten hiljalleen laskee.
Lisäksi foorumia lukemalla uusia ajatuksia tuli lisää. Eli aaaaaiivan liian kärsimättömän lyhytnäköistä touhua, tiedän. Mutta toisaalta minulla oli ja on edelleen (kaupittelematta) riskittömiä ja suosittuja lappuja mitä muillakin täällä: Sampo, Fortum, Kamux, Harvia jne.
Eli tuottoa on palanut turhaan lappujen vaihteluun ja osaltaan huonoihin valintoihin, luultavasti. 2kk jälkeen näyttisi, että tuottoni on puolet siitä mitä se olisi indeksirahastoista ollut. 
Ilmeisesti ensimmäiset muutaman 10k euroa kannattanee painaa sokkona indeksiin eikä miettiä osakeostoja.
Summat eivät ole suuria joten rahallisesti se ja sama, harmitus on tekijän tyhmyys ja osaamattomuus. Alustallani indeksin kulu on 0,5%/v ja osakkeiden kulu on 1+1% osto ja myynti. Jos osakkeilla pääsee indeksiin niin neljän vuoden jälkeen käteen otettavissa oleva summa on suurempi kuin rahastossa. Nyt vaan näyttää, että tällainen aloitteleva semisokkoilija häviää 6-1 indeksille.
Aika horisontti saisi tosiaan olla 10-15v, toki huomioiden osakkeen tyypin eli perinteinen rahoitus/teollisuus vs. megatrendi jolla on pikanousu, tai sitten pikakuolema. -10% stoppariajatuksen ostan edelleen, miksi katsella 10 vuotta lappuja jotka laskevat. Ei pitäisi ensinkään ostaa mitään huonoja, sillä siitä selviäisi. 
Muutamat hyvät nousut viime päivinä on ollut posareiden kautta, liekö näistä joku sisäpiiri kerää massit talteen…
1 tykkäys
Miten aloitit sijoittamisen?
Jos tästä viriää enemmänkin keskustelua, niin voi ehkä jossain vaiheessa lohkaista omaksi ketjukseenkin jopa.
Olisi mielenkiintoista tietää, että miten palstalaiset ovat innostuneet sijoittamisesta. Mikä antoi alkusysäyksen?
Itse olen lapsesta asti ollut “Roope Ankka”. Säästäväinen, harkitsevainen ja tarkka rahan käytön suhteen. Jo alakouluikäisenä katsoin TV:stä talousuutiset, luin pörssisivut ja yläkouluiässä sitten Exceliin kirjasin ylös osakekursseja eli käänkuin “ostin” osakkeita ja sitten seurasin miten niille käy. Vuosi oli silloin varmaan 2003. En nyt enää tarkkaan muista, mitä kaikkea siellä oli, mutta ainakin Konetta.
Kukaan suvussa ei ymmärrä sijoittamisesta tuon taivaallista, joten käytännön toteutus sitten sai vielä odottaa. Joskus 1999 paikkeilla isä sitten sanoi huumorilla, että ostetaan mun kaikilla säästöillä Nokiaa. No, se oli tosiaan vitsi ja ei ostettu. Eipä se sen enempää sitten harmittanut ja tyytyväisenä sitten seurasin pörssisivuilta EUR/USD -suhdetta, Euriboreja ja pörssilistaa.
Lukiossa meillä oli huikea historian/yhteiskuntaopin opettaja. Usein tunnilla kun pakersimme tehtäviä, niin opettaja näkyvästi lueskeli lehden pörssisivuja ja tästä myös ääneen mainitsi. Muutoinkin puhui positiiviseen sävyyn osakkeista ja asuntosijoittamisesta, vaikka ne eivät sinänsä oikein minkään kurssin sisältöön kuuluneetkaan. Kerran sitten opettaja hankki meille OP:n edustajan (mielestäni ihan analyytikko) kertomaan sijoittamisesta, johon sai osallistua halutessaan.
Samaan aikaan alkoi Kauppalehden NettiSijoittaja kilpailu, johon sitten sai osallistua halutessaan. Tavallaan tuon analyytikonkin vierailu liittyi siihen. No, tietenkin osallistuin ja parin kuukauden kisan aikansa (tuurilla) pärjäsin hyvin. Sijoitus kilpailussa oli jotain 150/15000.
No, pitihän sitä päästä kokeilemaan oikeallakin rahalla. Ei sitten muuta kuin isän kanssa pankkiin ja ostamaan ensimmäiset rahasto-osuudet. Aluksi tosin pienen riskin korkorahastoja, kun tarkoitus oli saada tilikorkoa parempaa tuottoa. Eihän sitä mörnimistä jaksanut montaa kuukautta katsoa ja kesän 2006 dipistä sitten korkeamman riskin osakerahastoja kyytiin. Nälkä toki kasvaa syödessä ja ekat suorat osakesijoitukset löysivät salkkuun v. 2007 alussa. Samoihin aikoihin ja sen jälkeen tulikin lueskeltua lähes kaikki silloiset suomenkieliset sijoituskirjat. 
Samalla tiellä edelleen.
Tietotaito on kasvanut vuosien varrella ja samoin tiedot omista kyvyistä. Harmi, ettei sijoitusuran alusta asti ole koottuna tuottograafia kun osakkeita on ollut eri välittäjillä. Seurasin kotimaisten osakkeiden osakkeiden osalta kehitystä Kauppalehden salkun kautta, mutta sen muututtua osin maksulliseksi lopetin sen päivittämisen.
Sijoitusuran paras onnistuminen? Revenion osto elokuussa 2011 ja toukokuussa 2012. Valitettavasti sijoitussummat olivat tuolloin pikkuruisia, sen mitä opintotuesta ja -lainasta jäi yli. Prosentteina tuotto on jälkimmäisessä erässä splitit huomioiden jo yli 4000% + osingot.
40 tykkäystä
Sijoitusuraa ei varsinaisesti ole (pienimuotoinen salkku joka toimii kuin säästötilinä - perustettu viimevuoden loppupuolella).
Mikä puolestaan innoitti kokeilemaan treidaamista (vasta tämän vuoden alusta) “ylimääräisellä rahalla”, varmaan samat vaikutteet kuin monella muulla (“taksikuskitkin sijoittaa” - seuraava aihe kupla? 
). Mutta mikä pitänyt mukana kaikesta kivusta ja ikävistä opeista huolimatta - varmaan se kun huomannut seuraavan paljon innokkaammin maailman menoa kuin aiemmin. Entistä herkempi sille mitä rapakon tuolla puolen (tai briteissä tai kiinassa tai tällä hetkellä taiwanissa) tapahtuu.
7 tykkäystä
Vangit jakavat ajan 50 päivän blokkeihin: 1-50, 51-100,… Blokin ensimmäisenä päivänä vanki jättää lampun sammuksiin, ja sen jälkeen se pidetään sammuksissa, kunnes kyseisen blokin sisällä joku vierailee toistamiseen. Tällöin hän sytyttää lampun, blokki on pilalla, ja vangit alkavat odottaa seuraavan blokin alkua. Olettaen että vangit eläisivät ikuisesti, joskus koittaisi päivä 50n (n jokin kokonaisluku), jolloin vanki vierailee ensimmäistä kertaa sen blokin aikana, ja näkee lampun sammuksissa. Tällöin hän tietää, että kukaan ei ole käynyt sen blokin aikana kahdesti, joten kaikki ovat käyneet sen blokin aikana kerran, ja hän voi tehdä julistuksen.
Tässä on ongelmana se, että todennäköisyys, että kaikki käyvät blokin aikana täsmälleen kerran on atomitasoa, (49/50)x(48x50)x…x(1/50)=(49!)/(50^49) eli luokkaa 10^(-21).
Ja ettei menisi taas ihan offtopiciksi jopa kahvihuoneen standardeilla, Samin kysymykseen: sijoitusuran alkukipinänä se, että sukulaisperheen mökillä oli Seppo Saarion klassikko, olisiko ollut noin vuoden 2000 painos. Sitä tuli sen viikonlopun aikana pläräiltyä, ja kiinnosti sen verran että pyysin lainaan. Edelleenkin ihan positiivinen näkemys siitä, joskin onhan siellä joitakin tosi vaarallisia ohjeita, kuten ”poistu osakemarkkinoilta kun tilanne siellä on …”
3 tykkäystä
Roope Ankat oli kyllä lapsena mahtavaa luettavaa! Säästäminen on kiinnostanut ala-asteesta asti, mutta silloin säästi asiaan x. Ylä-asteella oli taloustiedon opettaja, joka myöskin puhui positiivisesti sijoittamisesta osakkeisiin. Tätä tuki isoveljen osakeostot ja ensimmäiset osakkeet löytyi salkkuun finanssikriisia ennen. Enemmän kiinnostusta alkoi löytyä kun ennen opiskeluja kotona asuessa jäikin rahaa sivuun ja jotain fiksua tälle oli keksittävä. Silloin salkkuun löytyi Konetta, Nokian Renkaita, IPMää, sekä Rautaruukkia.Oppirahat tuli maksettua Talvivaaran kanssa. Ensimmäinen onnistuminen olikin Elektrobit ja tämä kyllä loi innostusta entistä enemmän.
Opiskeluajat tuli opintolainat melko hyvin sijoitettua eikä tuhlailtua ja samalla alkoi aktiivisempi seurailu. Valmistumisen jälkeen (2015) alkoi tavoitteellisempi säästäminen ja sijoittaminen. Nyt mittarissa 30v ja olen erittäin tyytyväinen kun on suht nuorena aloittanut sijoittamisen.
17 tykkäystä
Aloitin aikuiselämän ja sain yritykselle uuden hyvän vakioasiakkaan. Rahaa tuli ekaa kertaa säännöllisesti semmoisia summia, joilla pystyi itsensä hyvin elättämään.
Ostin ensimmäisinä kuukausina uudet näytöt, tietokoneet ja televisiot. Samalla tulot nousivat vähän mutta tasaisesti ja kotiin oli kaikki tarpeellinen hankittu. Mietin, mihin rahaa pitäisi laittaa ja olin rahastoista joskus kuullut.
Avasin Googlen ja löysin Nordnetin Super-rahastot. Mietin, että onko tämä joku kusetuspankki, kun en oo koskaan kuullut. Googlailin lisää ja tutustuin rahapodiin.
Vuoden verran säästin indekseihin. OST oli tuloillaan ja innostuin suorasta osakesäästämisestä. Puolen vuoden ajan mietin, että mihin firmoihin rahani laittaisin. Seurasin näiden pöytälaatikkosijoitusten menoa. Oli virheitä sekä onnistumisia ja kummastakin mietin syitä.
Samalla tutustuin Inderesin sisältöön. Lämpenin jätkille hitaasti, mutta se kävi nopeasti selväksi, että he osasivat asiansa.
Nykyään sijoitan vain suoraan osakkeisiin. Oma polku oli erittäin opettavainen ja varmaan aika optimaalinen, kun opin asiat hitaasti ja oikeassa järjestyksessä. Olen erittäin tyytyväinen omiin maltillisiin tuloksiin. OST on alusta tuottanut jonkun 120% ilman digidingdong yhtiöitä.
Tulevaisuus vähän huolettaa. Tikka-apinakin on viime vuosina ollut mestari. Miten käy meikäläiselle, kun kaikki ei nouse koko ajan?
13 tykkäystä
Kyllä, Roope Ankat oli täälläkin lapsena kovassa käytössä. Yläasteella meillä ei vielä ollut taloustietoa oppiaineena. Oli meillä tosin yksittäinen taloustiedon kilpailu, jossa sijoituin toiseksi. 
Vähän kyllä epäilen, että todellisuudessa olin ensimmäinen kun yllättäen ”opettajan lellikki” oli ensimmäinen ja voittaja ei edes läheskään kaikkiin kysymyksiin vastannut.
Samoin täällä opintolainan nostaminen ja sijoittaminen oli itsestäänselvyys. Käytännössä useampi tonni ”ilmaista” rahaa valtiolta. Tätä ei ehkä moni ymmärrä. Toki opintojen alkuvaiheessa suurin osa meni vuokraan ja makaroniin kun ei ole rikkaita vanhempia, jotka olisivat opiskelun kustantaneet. Myöhempinä vuosina sitten pystyi käymään töissä opintojen ohella ja rahaa alkoi jäämään säästöön sitten reilummin, etenkin valmistumisen (v. 2016) jälkeen. Nyt ikää on 32v.
On tämä jokusen viestin herättänyt, joten ehkä päivystävä moderaattori @Johannes_Sippola voisi siirtää nämä omaan ketjuun?
5 tykkäystä
Hyvä idea. Pienenä jantterina tuli pelattua sellaista avoimen maailman nettipeliä kuin RuneScape. Pelissä oli luotu pelaajien väliset markkinat, jossa ostajat ja myyjät kokoontuivat tiettyyn paikkaan pelin sisällä kaupittelemaan raaka-aineita, tavaroita, aseistusta ja kaikkea muuta mitä peliin kuului. Sieltä sai ensimmäiset kipinät kaupantekoon, markkinointiin, myymiseen ja ostamiseen. Jossain vaiheessa huomasi, että ostamalla halvempaa hintaan ja myymällä kalliimmalla toiselle sai tehtyä pelin sisäistä rahaa hyvinkin nopeasti. Ostaja tai myyjä osapuolet olivat usein (näin jälkikäteen ajateltuna) sinua “tyhmempiä”= motiivi ei ollut saada paras hinta, tai ei edes tiedetty mikä käypä arvo on, joten marginaalit osoittautuikin yllättävän hyviksi riippuen tuotteista. Mustilla markkinoilla pelin sisäisestä rahaa vastaan euroja maksettiin ihan merkittävästi, joten se toi todentuntuisuutta ja vakaavuutta myös pelin sisäiseen valuuttaan.
Jossain vaiheessa peliin luotiin pörssi (v2007), jossa kaikkia näitä raaka-aineita, tavaroita ja esineitä pystyi myymään ja ostamaan. Toimintaperiaate oli hyvinkin samanlainen kuin pörssissä. Se oli vain auki 24/7. Tavaroiden hintaa ohjasi lyhyellä aikavälillä puhtaasti kysyntä ja tarjonta ja niiden hyödyllisyys käyttäjälle oli ns. fundamentti pohja, joka saattoi uusista päivityksistä johtuen muuttua ja siten vaikuttaa merkittävästikin kaupattavien tuotteiden hintoihin ja kurssikäyrät raketoi tai dippasi. Fomo oli nähtävissä myös tuolloin. Oppi, että psykologia oli vahvasti läsnä ja dipeissä kannatta sipaista, jos funda ei muuttunut.
Tuo kaupantekomaailma kiehtoi paljon, ja siellä tuli jantterina tehtyä merkittävä omaisuus pelin sisäisessä valuutassa treidaamalla ja holdaamalla parhaan fundamentin tavaroita. Ei sillä periaatteella, että olisi lukenut jo tuolloin jotain Buffettia, vaan siksi koska huomasi sen toimivan rahan tekemisen keinona. Mistään teorioista ei ollut nimittäin mitään tietoa. Dollarin kuvat silmissä. Niin se taitaa olla kaikilla nuorilla.
Aikanaan tuli sitten huomattua, että oikeassa maailmassa osakepörssi toimi aikalailla samalla idealla ja sieltä se ensimmäinen pieni kipinä lähti. Myös isän suositus oli merkittävä tekijä osakesijoittamisen aloittamiseen. Nesteen osakkeet oli ensimmäinen hankinta 18 vuotiaana. Ei siksi että niillä olisi ollut nähtävissä ruusuinen tulevaisuus uusiutuvan polttoaineen kanssa, vaan siksi, että nimi oli sellainen, jonka tiesi mitä se suurinpiirtein tekee. Splittikorjattu ostohinta oli noin 3,00 euroa. Näitä voittoja (niin… , myin aina voittajaa koska kurssi oli noussut jo niin paljon) hajautin sitten Nordeaan, Nokiaan ja Outokumpuun. (Oli siellä hyviäkin poimintoja, mutta isoimmat turskat jäi mieleen ) Ja aina oppi uusia asioita virheiden jälkeen. Nyttemmin ei ole tullut myytyä yhtään voittajaa, paitsi mikäli on täytynyt saada rahaa vielä parempaan (ihan kuin tietäisikin etukäteen mikä on parempi) kohteeseen.
Samalla tiellä ollaan, ja mennyt ihan ok.
Sijoittaminen on tosiaan taito, jonka voi oppia ja jolla voi tosissaan rikastua. Siinä missä muutkin taidot. Älyllinen haaste kyllä ohittaa tuon rahan himoitsemisen jossain vaiheessa, ja ihan hyvä niin. Vain dollarin kuvat silmissä tuskin niin pitkälle pääseekään, kuin nauttimalla pelistä ja pyrkimään olemaan siinä mahdollisimman hyvä, joka päivä.
21 tykkäystä
Itsellä vähän päinvastaiset lähtökohdat: nuorempana olin jäätävän hyvä rahan tuhlaamisessa ja säästäminen ei napannut ollenkaan. Porukat kyllä yritti tasaisen tappavasti istuttaa ajatusta säästäväisyyden/sijoittamisen tarpeellisuudesta kovaan päähäni. Näin jälkikäteen voi kuitenkin todeta, että onnistuivat lopulta tehtävässä, sillä nykyään olen - en nyt mikään kitupiikki - mutta säästäväisempi.
Ensimmäiset kosketukset osakemarkkinoihin sain kuitenkin jo nuorella iällä (varmaan jotain ~10v), kun satunnaisesti kateltiin faijan kanssa mun osakkeiden ja rahaston kehitystä. Mä olisin halunnut myydä kaikki vähän väliä ja ottaa rahat käyttöön, mutta lupaa ei tullut. En nyt tarkkoja perusteluja muista, mutta seuraava lausahdus on jäänyt mieleen: “sitten kun sulla on vähän enemmän ikää ja järkeä päässä, voit tehä näillä mitä ikinä haluut”.
Varsinainen kiinnostus ja tutustuminen sijoittamiseen tpahtui vajaa 5v sitten aloittaessani opinnot kauppakorkeassa sekä osallistuessani ainejärjestön sijoituskerhon tapahtumiin. Homma vetäs mukaansa alusta alkaen ja samalla tiellä ollaan vieläkin. Skippasin heti alkuun rahastot ym. amatöörien tuotteet, sillä olinhan minä kylteri ja tiesin mitä teen… No ei ihan. Salkkuun valikoitui alhaisen absoluuttisen hinnan omaavia osakkeita, koska ne on “halpoja”, sekä korkeaa osintotuottoa. Tulokset ei kovin mairittelevia. Onneksi näistä päivistä ollaan kuljettu jo pitkä matka, vaikkakin oppilaan roolissa tullaan olemaan aina.
Kokonaisuudessaan loistava harrastus. Kai tätä vois jopa elämäntavaksi kutsua?!?
5 tykkäystä
@SamiK et. al: tulin siihen tulokseen, että tämä jo aikoinaan perustettu ketju olisi paras näille keskusteluille! Muokkasin ketjun otsikkoa vähän, jotta se paremmin vastaa myös tarkoitusta kertoa siitä miten ihmiset ovat päätyneet sijoittamisen pariin!
11 tykkäystä
Sijoittamiseen kotoa en ole eväitä saanut, joten uskon niukkuuden vaikutuksen olevan yksi syy miksi olen säästäväinen ollut. Lapsena tykkäsin laskeskella possuun kertyneitä markkoja ja usein säästin isompia summia ja ostin pelin, legoja tms. Itsekin pelasin vuosia runescapea 
Alkukipinä markkinoille syntyi AMK:n aikoihin kun olin säästänyt sukanvarteen ennen koulua n. 17k/e, ja kävin Nordnettiin luomassa tunnukset ja ostin muistaakseni tonnilla jenkkiläistä öljyfirmaa, Noksua + Fortumia pienellä summalla. Vuosi taisi olla 2015-2016. Laitoin myös täyttä ymmärrystä vailla S-ryhmän rahastoihin liki 10k ja siellähän rytinä alas kävi seuraavina vuosina. Tuolloin en ollut kiinnostunut tutkimaan pörssiä, lähinnä ajatus oli saada pientä tuottoa makuuttamisen sijaan.
Valmistuin alle 3 vuoteen liiketalouden tradenomiksi ja luulot itsestä olivat noususuhteiset ja tuli ostettua vanha Jaguar ja muutin takaisin kotiseuduille Itä-Suomeen Etelä-Suomesta. Tämä oli tietenkin “uralle” shakkimatti, mutta silloinen heilani, nykyinen vaimoni löytyi kotiseuduilta ja hänellä vakipaikka, joten muutto oli itselleni perusteltu.
Korpivaellus “urallani” alkoi ja oman alan hommia oli miltei mahdoton saada, joten aloin tekemään duunarihommia, joita nyt 5 vuotta myöhemmin teen vieläkin, tosin sijoittaminen on tullut ohelle ja tässä olen saanut käyttää niitä taustoja, joita olen opiskellut koulussa, kirjoista ja tietysti tämänkin foorumin kautta. Luonteeni sopii hyvin tähän maallikkosijoittaja/duunariammatti yhdistelmään ja olen jo haudannut unelmat työurasta. Onneksi sijoittaminen on tasa-arvoinen kaikkia kohtaan ja jokaisella on mahdollisuus menestyä, toisin koen työelämää kohtaan, mutta tämä meneekin jo toisen keskustelun aiheeksi…
22 tykkäystä