Tämä on täysin totta, kuten aikaisemminkin ketjussa on mainittu.
Mikäli sijoituskokemuksen myötä allokaatiopäätökset laajenee, niin etenkin tietyille kehittyville markkinoille sijoittaessa suosittelen kyllä fiksun kulurakenteen aktiivista rahastoa. Tästä loistava esimerkki PYN Elite, joka toimii tällä hetkellä käytännössä Vietnamin markkinoilla. PYN Elite on ansioitunut aikanaan mm. Thaimaan osakemarkkinoilla, siirtäen painon nykyisellään heidän arvioon Vietnamin osakkeiden aliarvostusten purkautumisena.
Itse en omista tänä päivänä enää yhtään indeksirahastoa ja ainoa aktiivisesti hoidettu rahasto on omia eläkepäiviä varten otettu PYN Eliten possa, joka todennäköisesti säilyy salkussa sinne kuuluisaan hamaan tappiin.
PYNin kulurakenne on aikalaila fiksu. Siihen voi jokainen tutustua itsekseen, mutta pääpiirteittäin merkintä- ja lunastus 0%, hallinnointi 1% jonka lisäksi “12,0 % rahastokohtaisen HWM:n ylittävästä tuotosta”.
Voimassaoleva HWM on 325,362 eur (31.1.2018). Tämän päivän PYN Eliten osakekohtainen NAV 281,165 eur, eli toistaiseksi maksellaan vain 1% kulua ja ylittäessä HWM on sitten 12% ylittävästä tuotosta. Kohtalaisen iso palkkio, mutta se kannustaa rahastonhoitajia todella takomaan tulosta, jonka lisäksi hyvä sisäistää se, että prosenttiosuus on vain ylittävästä osasta.
Tämä vain pienenä kuriositeettina siinä tapauksessa, jossa halutaan hakea hajautushyötyä tai muuten vain allokoida tietyille, esimerkiksi kehittyville, markkinoille.
Indeksirahastot ovat loistava tapa sijoittaa tänä päivänä. Olen niistä itsekin aloittanut, ja voi olla että tuottojen puolesta pitkällä aikavälillä kannattaisi minunkin sijoittaa vain niihin. Osakepoiminta kuitenkin pitää yllä kipinän tähän touhuun, ja @Massen oppien mukaan sijoittaminen on joskus ihan viihdettä josta täytyy maksaa 
No, toistaiseksi ainakin omalla kohdallani päätös on kannattanut, mutta aika näyttää miten tulevaisuudessa käy.
Ehkä oma mentaliteetti haluaa yrittää performoida edes jossain hiukan keskivertoa paremmin 
Haluaisin myös korostaa, ettei sijoituspäätösten tarvitse välttämättä olla täysin vain raakaan dataan perustuvia johtopäätöksiä. Jos yksinkertaisesti excelit ja arvonmäärittelemiset eivät kiinnosta, voi loistavia osakepoimintoja tehdä myös havainnoimalla muita asioita. On kiistaton totuus, että yritysten lukujen seuraaminen on avainasemassa sijoituspäätöksiä tehdessä yleisesti, mutta numerovihaajille on onneksi apua mm. inderesin loistavista analyyseista ja kohtalaisen yleiskielisestä ulosannista.
Suosittelen vahvasti lukemaan Peter Lynchin “One up on wallstreet” -kirjan, jossa Lynch kuvastaa hyvin tehneensä osakepoimintoja perustuen “päivittäiseen fundamenttianalyysiin”. Milloin vaimo oli huomannut tiettyjen sukkahousujen olevan vain niin jumalattoman hyviä, milloin Mr. Lynch oli todennut tiettyjen donitsien olevan hyviä ja seurannut menekinkin olevan kovaa. Kun kipinä sijoitusidealle on syntynyt, on aika tarkastella yhtiötä hieman kriittisemmässä valossa - mitkä ovat kasvun ja kehityksen ajurit? Onko bisnes skaalautuvaa, tukeeko se nykyisiä megatrendejä, mikä kilpailutilanne markkinalla on? Ja niin edespäin.
Jos uskot esimerkiksi keskuskeittiöiden supistumiseen tulevaisuudessa ja kuntien ruokapalveluiden ulkoistamiseen, yksityisten työorientoitumiseen ja täten valmisruokien kysynnän kasvuun - voisit olla kiinnostunut ruokateollisuudesta. Jos huomaat pohtivasi ruokien heikkoa säilyvyyttä, voisit olla kiinnostunut esimerkiksi Feelian autoklaavi-tekniikasta. Jos kotimaisuus, lähiruoka ja lisäaineiden pienentynyt määrä on mielestäsi asioita, jotka tulevat ohjaamaan kuluttajakysyntää tulevaisuudessa, oletkin varmaan jo kohtalaisen innoissasi. Et pidä “ruokamafiasta” ja kalliista jakeluketjuista. Feelia ei muuten käytä niitä.
Mikä ihmeen Feelia? No sen omistaa Fodelia. Mitä muuta ne tekee? Mm. kaurasnackseja. Rakastat sour cream & onion sipsejä, mutta et voi syödä maitoa - olet huomannut yhä useamman välttelevän maidon syöntiä. Löydät Oikian Pirteät Britat, jotka ovat laktoositon vaihtoehto.
Uskot tähän kokonaisuuteen todella kovaa.
Nyt riittää enää Fodelian pintapuoleinen katsaus. Jos uskot vahvasti jonkin yrityksen potentiaaliin tulevaisuudessa, on etenkin kasvuun tähtäävissä yrityksissä hinnoittelu usein sillä mallilla, ettei nykyisellä arvolla ole niin suurta merkitystä tulevaisuus huomioiden. Mitä lyhyemmällä aikavälillä osaketta tarkastelee, sen suurempi merkitys sen tämän hetkisellä hinnalla on.
On selvää, että tietyissä kasvuyhtiöissä sijoittajat ovat valmiita maksamaan kasvusta enemmän. Nämä osakkeet ovat tietysti hyvä tunnistaa ja pohtia, onko maksettu hinta mahdollisesta kasvuoptiosta oikein perusteltu vai ei.
Suosittelen vahvasti aloittamaan sijoittamisen yksinkertaisista indeksirahastoista ja kokemuksen karttuessa valitsemaan salkkuun edes yhden tai muutaman mielekkään yhtiön, jonka kasvuun tai vaihtoehtoisesti vahvaan tuloksellisuuteen todella uskoo.
Se tuo aivan erilailla kipinän tähän hommaan, ja vaikka sijoittamiselle ei hirveästi haluaisikaan uhrata aikaansa, voi hyvistä näkemyksistä välillä tienata ihan kivasti rahaakin. On kuitenkin hyvä pitää näiden osakkeiden painotukset maltillisina verrattuna esimerkiksi indeksirahastoihin.
Ps. Nykyään on jo olemassa tiettyjä “älykkäitä etf:iä”, esimerkiksi Nordean Enhanced -rahastot. Ne on maltillisilla kulurakenteilla ylläpidettyjä, yleensä indeksirahastoja, joissa joillain parametreillä karsitaan muutamia “huonoja” lappuja pois.
En ota sen enempää kantaa näiden performoimiseen tai toimintaan muutenkaan, mutta ajattelin olevan hyödyllistä tuoda esille, että näitäkin vaihtoehtoja löytyy. Etenkin sijoittaessa tuntemattomille markkinoille ne voi olla mielekkäitä, jos ihan normaalit indeksirahastot tuntuvat tylsiltä
