Vähän ristiriitaisia fiiliksiä tosta oman osaamisalueen sisällä pysymisestä. Kuinka paljon toimialaa pitää oikeasti tuntea että voi ostaa jonkun firman lappuja? Kuinka syvällisesti muka pitää ymmärtää käytettyjen autojen myyntiä tai kiukaiden valmistusta jos haluaa ostaa Kamuxia ja Harviaa? 
Vastaavasti suomalaisten suosituimpiin osakkeisiin kuuluvien Fortumin ja Nesteen toimialat eivät varmastikkaan ole sellaisia jonka suuri osa suomalaisista sijoittajista lukisi omaksi osaamisalueekseen. 
Juuri tätä hain takaa, jos laajentaa omaa osaamisaluettaan sitä ei kannata tehdä rahalla vaan ajattelutyöllä. Vasta, kun saa laajennettua aluettaan on aika laittaa rahoja kiinni.
Kannattaa tutkia eri strategioita ja pohtia, mihin niistä uskoo pystyvänsä. Moni tekee niin, että motivaation ylläpitämiseksi aloittaa suht pienellä rahalla ja sitten laittaa rahaa lisää asteittain, samaan aikaan kun osaaminenkin kasvaa. Eipä näihin mitään yhtä ja oikeaa tapaa ole, enemmän psykologisia juttuja nämä.
Buffett, joka lanseerasi tämän käsitteen muotoili sen suunnilleen niin, että ymmärtää karkealla tasolla yhtiön toimintaa ja sitä kautta pystyy arvioimaan yhtiön tulevia kassavirtoja jonkinmoisella varmuudella. Ei tarvitse sinänsä hallita yhtiön liiketoiminnan yksityiskohtia (sitä varten yhtiössä on johto ja työntekijät). Mutta joku käsitys siitä, miten yhtiö toimii erilaisissa tilanteissa ja miten sen tuotot ja kustannukset käyttäytyvät, on hyvä olla.
Liian detaljeihin ei kannata mennä, keskittyy olennaisiin, isoihin asioihin niin hyvä tulee.
Törmäsin artikkeliin Ted Weschleristä*, jossa hän sanoi jakavansa lukemiseen käytetyn ajan puoliksi, toisen puolen ajasta käyttää oman osaamisalueensa sisällä ja toisen puolen lukee aivan laidasta laitaan (“random”), esim. aikakausi- ja sanomalehtiä. Sillä tavoin saa vahvistettua omaa osaamisaluettaan ja toisaalta laajennettua tietämystään.
*Ted on Warren Buffetin palkkaama salkunhoitaja, joka hoitaa reilun 13 miljardin dollarin osuutta Berkshiren osakesalkusta.
Kysymys: Miksi tulevaisuuden kassavirroilla ei ole niin paljon arvoa korkojen noustessa?
Äkkiseltään ajattelisi että esimerkiksi täysin velaton firma ei kärsi tuosta korkojen noususta, mutta miten asian todellinen laita on?
Matemaattisessa mielessä tähän on helppo vastata. Jos DCF-laskelmassa diskonttauskorko nousee muiden muuttujien pysyessä samana, tällöin yksittäisten komponenttien arvo laskee.
Matemaattisesti ihan looginen, mutta käytännössä en ymmärrä logiikkaa.
Tänään saatu euro on vuoden päästä saatua euroa arvokkaampi silloin, koska tänään saatu euro on vuoden päästä euro + tuotot (teoriassa positiiviset). Vuoden päästä saatu euro on vuoden päästä sen euron.
Diskonttokorkona voi käyttää monenlaista, mutta perinteisesti on voitu käyttää vaikka liki riskittömänä pidetyn valtiolainan korkoa. Mitään sääntöähän tähän ei ole.
Jos vaikka US 1-year treasury bill tuottaa 1%, niin vuoden päästä saatua euroa olisi perusteltua diskontata tähän päivään “siihen arvoon, joka vuoden päästä 1% kasvettuaan olisi euron”. Vastaavasti kahden vuoden päästä saatu euro on tänään “se raha, joka kumulatiivisen 1% p.a tuoton kaksi vuotta kasvettuaan olisi euron”.
No nyt jos korot nousevat, eli “varma tuotto” nousee, niin rahaa kannattaa olla paljon saatavilla nyt jotta sen voi laittaa kasvamaan korkoa. 10% korolla 0.95 euroa tänään on arvokkaampi kuin euro vuoden päästä.
DCF:n suurin ongelma ei kuitenkaan ole diskonttokorko vaan se, että nuo kassavirrat ovat puhtaasti mielikuvituksen tuotetta ja ne perustuvat jonkinlaiseen projektioon liiketoiminnan kehityksestä yleensä parin viime vuoden aikana. Tämä tekee ennusteista alttiita virheille, kun DCF:n suurin arvo on ladattu kauas tulevaan. Näin siis käy, kun diskonttokorko pienenee kovin. Mitä suurempi korko, sitä vähemmän kaukaisella tulevaisuudella on painoa ja kääntäen.
Tästä johtuen pidän mahdollisena, että DCF on työkaluna muuttunut harhaanjohtavammaksi korkojen laskiessa.
DCF:n arvo on minusta siinä, että se pakottaa tekemään oletuksia tulevaisuudesta. Mikä on sijoittajan paras oma arvio tulevaisuuden kassavirtojen kehityksestä? Tässä auttaa kun voi katsoa menneitä kassavirtoja, niiden vaihtelua ja kehittymistä. Kasvaako markkina ja kasvaako yhtiö markkinaa nopeammin voittaen osuuksia kilpailijoiltansa kilpailijoita parempien kilpailuetujen myötä? Entä miten uskot korkojen kehittyvän tulevaisuudessa? Riskitön korko on nyt nollassa, mutta onko se nollassa myös viiden vuoden päästä?
DCF:n terminaaliarvon rahavirtojen kasvu on odotettu talouskasvu tulevaisuudessa. Tähän ei siis pidä laittaa 5 % jos et usko että talous kasvaa 5 % vuosittain. Mikään yhtiö ei voi kasvaa pitkällä aikavälillä talouskasvua nopeammin, koska yhtiö tulisi silloin taloutta suuremmaksi. Makrotalouden ymmärtäminen ja BKT:n osatekijät auttavat tämän ennustamisessa. Kun työikäisen väestön kasvu kääntyy negatiiviseksi, tuotanto kärsii eikä yhtiöiden liikevaihdotkaan voi kasvaa ilman tuottavuuden merkittävää paranemista.
Siksipä osakemarkkinoiden pitäisi olla jossain suhteessa talouteen, mitä kuvataan ns. Buffett-indikaattorilla. Se on osakemarkkinoiden total market cap jaettuna bruttokansantuotteella.
https://www.gurufocus.com/stock-market-valuations.php
Yllämainittujen vaaranpaikkojen lisäksi sijoittaja saattaa yliarvioida yhtiön kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Korkeat voittomarginaalit huokuttelevat alalle kilpailijoita ja pysyvän kilpailuedun saaminen on erittäin vaikeaa. Kielikuvana vallihaudat ja muurit hillotolpan ympärillä ovat vain hidasteita hyökkääjille.
Toinen todella yleinen virhe on kuvitella, että koska osake on korkealle arvostettu sen täytyy olla hyvä yhtiö. Tällöin laskelma väännetään sellaiseksi, että se tukee nykyistä valuaatiota. Häntä heiluttaa koiraa.
Mutta ei tähän niin vakavasti kannata suhtautua. DCF:n voi ladata taulukkolaskentaohjelmaan ja leikitellä eri oletuksilla miten nykyarvo kehittyy, tai laskea minkälaista kehitystä osakkeen nykyarvoon on ladattuna sisään. Eihän meistä kukaan tulevaisuutta osaa ennustaa kuitenkaan.
pistin rahaston tulille 13.12. 14-15.12 saakka se on ollut käsittelyvaiheessa. 61e laitoin. Onko normaalia vai miksi kestää näin “kauan”
Riippuu tätsin rahastosta. Nopeimmissa merkintä näkyy jo samana päivänä esim Tin Ny Teknik on tälläinen. Joissain hitaammissa kestää reilun viikonkin. Se kyllä lukee siellä rahastoa merkitessä.
ne esitteet luin hyvin. Puhutiin 2-4 pv max ennen cutoff-aikaa. Pistin su tulemaan. Cutoffin jälkeen about max 7-8 pv.
Mikäli teet rahastotoimeksiannon arkipäivänä ennen kello 13.00, toimeksianto lähetetään rahastoyhtiölle samana päivänä. Rahastotoimeksiannon lopullinen kurssi määräytyy silloin, kun rahastoyhtiö toteuttaa kaupan, eikä Nordnet voi vaikuttaa tähän. Joillakin rahastoyhtiöillä kurssi määräytyy yhden tai kahden päivän kuluessa toimeksiannosta.
Rahastotoimeksiannot lähetetään rahastoyhtiöille kerran päivässä. Merkintä tai lunastus näkyy salkussasi arviolta 2–7 pankkipäivän kuluessa. Tarkka ajankohta riippuu rahastoyhtiöstä. Rahastotoimeksiantosi tila henkilökohtaisessa tarjouskirjassasi on “Markkinalla” kunnes rahasto-osuudet näkyvät salkussasi. Rahastomerkinnästä tai -lunastuksesta tulee laskelma kohtaan Sivuni > Tapahtumat ja laskelmat, kun rahastotoimeksianto on toteutettu.
Minkä takia OST miinuksella 4 euroa, vaikka mulla siellä on vain suomalaisia osakkeita, ja pörssi tänään kiinni?
Välityspalkkion vuoksi?
Eikö ne veloita sen Nordnetillä oston yhteydessä?
Seuraavana yönä tapahtuu veloitus.
Sukulaiseni kauhisteli aikomustani ryhtyä aktiivisesti sijoittamaan ja vakuutti vuosikymmenten kokemuksella, että vain turvalliseen, osinkoa tuottavaan firmaan kannattaa sijoittaa “osta ja pidä”- mallilla, koska osingot ne ovat joilla “vaurastuu”. En kuitenkaan ihan tajua tuota osinkoihin luottamista. Eihän osinko ole kuin muutaman hassun prosentin osakkeen arvosta joten vaikkapa Konetta pitäisi omistaa puolen miljoonan edestä että saisi edes kymppitonnin vuodessa osinkoa (jos osinko 2.7 % kuten tänään). Kymppitonnin sijoituksella osinko on 270 e vuodessa. Ei kuulosta kovin massiiviselta tuotolta, kun ottaa huomioon riskin pääoman pienenemisestä. Vai ymmärränkö väärin?
Suomalaiset ovat osinkohullua kansaa. Euron osigon takia kurssi saattaa nousta kaksikin euroa ennen irtomista. Indereksen mallisalkusta voit katsoa vuotuisen osinkoprosentin, ihan hyvin on mennyt kuitenkin vaikka melko pieneksi se on jäänyt. Red Eye top picks on vielä parempi esimerkki. Salkku on kymmenkertaistunut nyt 7 vuodessa ja salkku maksaa keskimäärin 0.02% osinkoa.
Osinkosijoittaminen on vähän tylsä mutta melko turvallinen tapa sijoittaa. Muitakin tapoja on.
Kaipa sitä voi millä tahansa osakkeella tulevaisuudessa vaurastua, mutta päätelmäsi on toki järkevämpiä kuin tuo sukulaisesi one-lineri.
Toki kannattaa muistaa että esim sampo on tuottanut n.5% vuodessa ilman osinkoja (mutta osinkodippeineen), ja joku 11% osingot uudelleen sijoitettuna viimeisten 10 vuoden aikana, eli kannattaa ne osingotkin huomioida.