139. Antti Leinonen
Antti on hyvää sijoitussisältöä tuottava kaveri, jonka tekstit luen aina, kun niitä tulee vastaan. Hän on pätevä sijoittaja, joka kirjoittaa laadukkaita artikkeleita niin suomalaisista kuin ulkomaalaisista yhtiöistä sekä myös juttuja yleisesti sijoittamisesta että taloudesta, joista on varmasti monille hyötyä sijoitustoiminnassaan.
Hänellä on selvästi laajaa kokemusta, tietämystä ja tietotaitoa, joten hän siksi osaakin kirjoittaa sisältörikasta mukavasti luettavaa tekstiä, joista saa irti niin aloittelevat kuin kokeneemmat sijoittajat.
Arvostan hänen materiaalejaan monestakin eri syystä mm. siksi että hänellä on aidosti laajasti kokemusta ja ymmärrystä asioista, niin hänen sanomisillaan/kirjoituksillaan on aidosti painoarvoa. Halusin hänet haastateltavakseni siksikin, koska ajattelin, että minä ja kaikki meistä voisivat saada hänen ajatuksistaan hyvää ajateltavaa omaan sijoitustoimintaansa. 
1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka olet.
Käsky muistuttaa minua uhkaavasta 40-vuoden iästä. Nimeni on Antti Leinonen. Olen syntynyt Pohjois-Pohjanmaalla ja valunut sittemmin hiljalleen kohti etelää. Harrastan kestävyysurheilulajeja, vaeltamista lumilautailua ja matkustamista. Tein työuran kauppatieteiden maisterina insinöörivaltaisella alalla muutamissa eri tehtävissä. Tänä päivänä elannon tuovat sijoitukset.
2. Kerro kolme asiaa, mitä harvat ainakaan ”sijoitusskenessä” sinusta tietävät.
Olen ajanut kilpaa polkupyörällä ja kirjoittanut suomalaisiin pyöräilylehtiin kilpapyöräilystä. Olen käynyt yli 60 eri maassa. Ystäviäni lainatakseni olen kuralagerin ystävä.
3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?
Harrastuksista matkustamiseen kuluu eniten rahaa ja aikaa. Vastikään kävelin Afrikan toiseksi korkeimmalle vuorelle Mount Kenyalle. Tällä hetkellä kunto pysyy yllä juoksemalla ja kuntosalilla, mutta pyöräily on mieluisin urheilumuoto. Se on oikeastaan ainoa urheilulaji, jota seuraan ammattilaistasolla. Tykkään historiasta ja maantieteestä. Lukiosta minulla jäi mieleen vanhan liiton maantiedon opettajan lausahdus: “Jokaisen on hyvä katsella karttoja kolme tuntia päivässä”.
4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Minulla ei oikeastaan ole tavallista arkipäivää enkä juuri erottele viikonpäiviä toisistaan. Pidän edullisesta hintatasosta, hyvästä säästä ja auringosta, joten olen mahdollisimman harvoin Suomessa. Pörssikurssien katselu aurinkovarjon alla on vielä mukavampaa.
Lähes jokaiseen päivään kuuluu markkinoiden seurantaa, sijoitustutkimusta ja kirjoittamista sekä urheilua. Tykkään tutustua uusiin maihin, museoihin, ravintoloihin ja ulkoilukohteisiin.
Pyrin jalostamaan lukemaani ja tutkimaani eri sijoitusmedioissa julkaistuissa artikkeleissa sekä Twitterissä. Pidän kirjoittamisesta, joten se antaa mielekästä lisäsisältöä päiviin. Päätavoitteeni on penkoa (osinko-)osakkeita, jotta lukijan ei tarvitse. Filosofiani poikkeaa valtavirrasta niin, että pyrin seuraamaan ja kommentoimaan kirjoittamieni juttujen kehitystä twitterissä.
5. Millainen olet sijoittajana?
Sijoittajana olen siirtynyt kerryttämisvaiheesta kulutusvaiheeseen. Elän sijoitusteni tuottamalla kassavirralla. Olen siis suurilta osin osinkouskovainen. Osinko jää sijoittajan takataskuun, vaikka kurssit laskevat tai epäonnistut ostamisessa, myymisessä tai molemmissa. Pienemmillä summilla sijoittaessa on vaikea myydä osakkeita tulovirran muodostamiseksi, kuten osinkokriitikot usein ehdottavat.
Sijoittajana toimin monen kultaisen säännön vastaisesti. Käyn suhteellisen paljon kauppaa, salkkuni on ylihajautettu, teen usein salkun kokoon nähden pieniä sijoituksia, painotan osinkoa ja ostan tyypillisesti laskevaan kurssiin.
Sijoitusuniversumini on laaja: melkolailla koko Eurooppa ja Yhdysvallat. Joskus teen kokeiluja myös kehittyvillä markkinoilla vaihtelevalla menestyksellä. Tällä hetkellä eksoottisin omistukseni lienee egyptiläinen laboratorioketju IDHC, joka kasvaa ja kannattaa, mutta heikentynyt valuutta on osakkeen suurin rasite.
Haluan sijoittaa vähintään kohtuullisen mutta mielellään hyvään yhtiöön, joka maksaa osinkoa. Pyrin löytämään osakkeita, jotka ovat tilapäisestä syystä aliarvostettuja suhteessa tuloksentekokykyyn, verrokkeihin, historialliseen tasoon ja/tai markkinoihin. Haluan nähdä teknisesti ja fundamentaalisesti korkean todennäköisyyden arvonnousuun ennakoitavissa olevien katalyyttien avulla.
Pengon pääasiassa alelaareja, ja usein aivan liian aikaisin. Siksi pyrin tekemään paljon pieniä liikkeitä. Tämän vuoksi suuria onnistumisia sattuu harvoin kohdalle. Koetan hivuttaa salkkua hiljalleen suuremmaksi ostamalla laskeneita osakkeita ja myymällä nousseita. Historiallisesti osingot ovat tuoneet pääsalkkuni arvonnoususta puolet. Oppirahoja olen maksanut runsaasti.
Suurin heikkouteni sijoittajana on perinteinen: ostan ja myyn liian aikaisin enkä myönnä virheitä riittävän ripeästi. Intohimosta aarteenetsintään keskityn liikaa uusiin ideoihin, kun sijoituskohde voisi hyvin löytyä jo tuntemistani yhtiöistä pienemmällä vaivalla.
6. Millainen sijoitushistoriasi on?
Ensimmäisen sijoitukseni tein yläasteiässä äitini arvo-osuustilillä mutta omilla säästöillä JOT Automationiin, teknokuplan rakettiin. Osake nousi hyvin, mutta en ymmärtänyt myydä ajoissa, vaikka keräsin tuohon aikaan lehtileikkeitä sijoittamisesta ja teknokuplasta. Mapillinen lehtileikkeitä on yhä olemassa muistona siitä, että osakkeita kannattaa välillä myydä.
Ensimmäinen omalle arvo-osuustilille tehty osto oli konevuokraaja Cramo joulukuussa 2007 17 euron hintaan. Syyskuussa 2008 ostin osaketta lisää noin 7 eurolla. Olin odottanut kurssien tippumista pidempään, mutta kuten tuolloin, vielä tänäänkin yllätyn siitä kuinka alas kurssit tuppaavat laskumarkkinassa menemään tai yhtiön kohdatessa vaikeuksia. Positioita on hyvä rakentaa ajan kanssa.
Kotoa sain mukaani hyvä kasvatuksen ja isäni sanoja lainaten sata metriä etumatkaa. Aina päivätöihin päästyäni olen sijoittanut osakkeisiin yli puolet nettopalkasta. Pyhällä kolminaisuudella, eli hyvällä palkalla, kohtuullisella kulutuksella ja korkealla säästöasteella, olen kerryttänyt nykyisen osakesalkun.
7. Millainen salkku sinulla on? Jos sinun pitäisi koostaa salkkusi vain viidestä nykyisestä salkkusi osakkeesta, mitkä valitsisit ja miksi?
Salkkuni on ylihajautettu enkä osaa sanoa osakkeiden tarkkaa lukumäärää. Osa salkun osakkeista on ollut ikipidossa. Esimerkiksi vuonna 2008 ostettuja Keskon ja Metson osakkeita näyttäisi olevan yhä salkussa.
Nordnetin mukaan sijoituksistani viidennes on teollisuustuotteet- ja palvelut sektorilla. Se kuvastanee työhistoriaani ja halua sijoittaa yrityksiin, jotka valmistavat konkreettisia tuotteita. Fyysinen maailma muuttuu hitaammin kuin digitaalinen. Koska olen melko hidas sijoitusliikkeissä, sijoitan mielelläni hidasliikkeisiin liiketoimintoihin.
Olen hieman pessimistinen maailmantalouden ja osakemarkkinan suhteen. Leikittelen taas kurssien noustua ajatuksella, että myisin kaikki omistamani osakkeet ja rakentaisin salkun hiljalleen uudelleen. En ole kuitenkaan pohdinnassa päässyt sille asteelle, että tietäisin, mitä osakkeita valitsisin uudelleen.
8. Mitkä kaksi osaketta ostit viimeksi, ja millä perusteilla?
Ostin viimeksi Italian suurinta ruokatukkuria, Marria. Yhtiö on perheomisteinen, sillä on hyvä kasvuhistoria ja se maksaa tukevaa osinkoa. Yhtiön liikevaihto on kasvanut, mutta tulos on selvästi historiallista tasoa alempana. Teesinä on paluu takaisin aiemmalle tulostasolle 1-2 vuodessa. Analysoin yhtiötä ja osaketta tarkemmin täällä.
Ostin Yhdysvalloista renkaanvaihtofirma Monroa. Se voi olla klassinen osinko- ja arvoansa. Yhtiön tuloksentekokyky on heikolla tasolla ja sen jatkuessa kurssi todennäköisesti laskettelee entisestään. Yhtiön johto uskoo, että kysyntä palautuu ennemmin tai myöhemmin. Autokanta vanhenee ja ajetut kilometrit ovat palautuneet koronahysteriaa edeltäneelle tasolle. Interwebistä löytyvien arvioiden mukaan renkaanvaihtoliikkeen perustaminen maksaa enemmän kuin Monron yli 1300 liikkeen hintalappu on pörssissä.
9. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi normaalisti askel askeleelta?
Olen koettanut tehdä osakepoiminnasta kurinalaisempaa ja systemaattisempaa siinä kovinkaan hyvin onnistumatta. Minulle osakepoiminta taitaa olla hieman enemmän taidetta kuin tiedettä, sillä täysin optimaalisten päätösten tekeminen on vaikeaa. Tavoittelen mahdollisimman ennustettavaa absoluuttista tuottoa. Hajautetussa salkussa pienten yksittäisten päätösten merkitys ei ole tavoitetta silmällä pitäen suuri.
Minulla on pitkä lista kiinnostavia yrityksiä. Kuukausittain tutkin vähintään muutamaa syvällisemmin ja kymmeniä vilkaisen pintapuolisesti. Tästä “prosessista” salkkuun päätyy useimmiten jokin osake.
10. Kerro sadalla sanalla, mitä mieltä olet näistä alla olevista sijoituskohteena?
- Etteplan
Etteplan on Helsingin pörssin mittapuulla hyvä yhtiö. Omistan kuitenkin sen ruotsalaista vastinetta, Prevasia. Etteplan vaikuttaa kasvaneen kannattavasti ja sen liiketoiminta on pääomakevyt. Tekninen konsultointi elää investoinneista ja tuotekehitysbudjeteista. Niitä leikataan ensimmäisenä, jos taantuma yllättää.
- Fenix Outdoor
Fenix Outdoor on yhtiö Fjällräven ja Partioaitta brändien taustalla. Tykkään vaeltamisesta, joten Fenix Outdoor on päätynyt salkkuuni ehkä enemmän rakkaudesta lajiin kuin puhtaasti sijoitusperustein. Se on kohtuullinen yhtiö, jonka kehitystä valvoo yrityksen perustajan poika. Ulkoiluvälineala on toipunut usean vuoden ajan koronakrapulasta ja roikun mukana, koska en osaa arvata milloin olo oikenee.
- Musti ja Mirri
En ole tutkinut Musti ja Mirriä kovinkaan tarkasti, koska omistusjärjestelyn myötä maailmalta löytyy mielestäni parempia ja edullisempia osakkeita. Omistan tällä hetkellä englantilaista Pets at Homea. Sen liiketoiminta on hieman vastatuulessa ostovoiman heikkenemisen takia, mutta yhtiö ottaa markkinaosuuksia, maksaa hyvää osinkoa ja on laatuun nähden kohtuullisesti arvostettu.
11. Mitkä ovat mielestäsi kolme aliarvostetuinta arvostuskerrointa? Perustele valintasi.
Kertoimien katselu tyhjiössä on turmiollista. Tietylle kertoimelle on oma paikkansa ja aikansa, ja tietyn kertoimen arvolle on lähes aina oma selitys. Siksi minulla ei ole suosikkia.
Yleensä parhaita sijoituspäätöksiä syntyy, kun laittaa yrityksen toteutuneet luvut laskuriin, arvioi tulevaisuuden kasvuvauhdin, tuotto-odotuksen sekä kertoimen mitä olisit osakkeesta valmis maksamaan.
Suurin osa osakkeista, käyttäessäsi konservatiivisia oletuksia, maksaa enemmän kuin laskemasi käypä hinta. Harjoitus auttaa ymmärtämään millaisia odotuksia yhtiön hintaan on rakennettu sisään.
12. Miten sinä seuraat makrotaloutta? Ja miten hyödynnät makrotalouden dataa ja uutisointia omassa sijoitustoiminnassasi?
Seuraan toki makrotaloutta uutisista, mutta uutiset eivät vaikuta suuresti sijoituspäätöksiini. Koitan keventää sijoitusastetta kurssien noustessa ja nostaa kurssien laskiessa.
Tammi-helmikuussa sain onnekkaasti kammettua salkkuni miinussaldolta plussalle juuri ennen tullisekasotkua. Käytän kuitenkin harvoin velkavipua ja minulla on osakesijoitusten kokoon nähden merkittävä määrä käteistä huonoja aikoja varten.
Jotta makroa voisi hyödyntää sijoitustoiminnassa, pitäisi mielestäni osata nähdä yli vuoden päähän. En valitettavasti näe tulevaisuuteen.
13. Miten yksityissijoittaja voi käytännössä erottaa pitkäjänteisyyden ja itsepäisyyden toisistaan, erityisesti silloin, kun yrityksen tilanne muuttuu, mutta tarina sen ympärillä elää yhä vahvana? Tämä kysymys tuli mieleen tästä artikkelistasi.
Tietäisinpä vastauksen! Mikäli omistamasi yhtiön osakekurssi laskee, on vain pyrittävä kaivaa oman sijoitusteesin vastaisia näkemyksiä. Todellisuudessa se on kuitenkin vaikeaa. Keskustelufoorumeilta ja kavereilta saa varmasti kritiikkiä, mutta ovatko he tutkineet yhtiötä yhtä hyvin?
Sijoitusteesin kirjoittaminen ylös auttaa pohtimaan sijoitusta kriittisemmin. Kirjoitan jokaisesta ostosta ja myynnistä vähintään yhden rivin perusteet ylös. Suuremmasta sijoituksesta laajemman analyysin. Lisäksi kohtuullinen ja turvallinen osinko auttaa minua olemaan pitkäjänteinen.
14. Mitkä ovat mukavimpia asioita sijoittamisessa? Mainitse kolme ja perustele valintasi.
Sijoittaminen on hyödyllinen tapa tuhlata aikaa. Sijoittaminen lienee myös tapa seurata ja tulkita maailmaa monipuolisesti. Oppiminen ja älyllinen haastaminen tekevät siitä mielenkiintoista. Sijoitusharrastus vastaa äkkiä yhtä kauppatieteiden maisterin tutkintoa.
15. Mikä on mieleenpainuvin sijoittamiseen liittyvä muistosi? Minkä sijoittamisen liittyvän muiston haluaisit unohtaa?
Neste lienee esimerkki, joka sopii molempiin. Ostin Nesteen osakkeita 2009 ja 2012. Nordnet näyttää keskikurssiksi 2,7 euroa. Alkuperäisen position keskikurssi olisi matalampi, koska myin osan osakkeista vuonna 2020 34 euron hintaan. Sitten kurssi tuplasi koronakriisin jäljiltä.
Vaakaliikkeen jälkeen kurssilasku on nyt kestänyt pari vuotta. Muistan elävästi, kuinka ennen kurssilaskua kävellessäni Tokmannilla tekemässä tukiostoja, keskustelin ystäväni kanssa puhelimessa Nesteestä. Sanoin hänelle, että markkinoille tuleva uusi kapasiteetti tulee olemaan erittäin haitallista Nesteelle. En kuitenkaan myynyt omia osakkeita. Pelkäsin varmaan veroja.
16. Miten sinä hallitset tunteesi sijoittamisessa, jos esimerkiksi maailmalla myrskyää ja kurssit liikkuvat voimakkaasti?
Osinkotulo rauhoittaa minua. Omistamieni yhtiöiden maksamat osingot kokonaisuutena ovat paljon vakaammat kuin pörssikurssit. Vaikka kurssit laskisivat, osinkotulojen ansiosta minun ei ole välttämätöntä myydä osakkeita halpaan hintaan.
Yhtiöiden tunteminen pintaa syvemmältä auttaa tunteiden hallinnassa. Kun tiedät, mitä yritys tekee, kuinka sillä menee ja mitkä asiat todella vaikuttavat liiketoimintaan, voit tehdä oikeampia päätöksiä myrskyn yllättäessä. Myrskyssä pitäisi uskaltaa ostaa.
17. Mitä nykypäivän Antti sanoisi juuri sijoittamisen aloittaneelle Antille?
Varmasti monta asiaa, mutta ensimmäisenä tulee mieleen muistuttaa siitä, että vain harva yhtiö ja osake sopii osta ja unohda -salkkuun. Useimmilla osakkeilla tekee rahaa vain ostamalla ja myymällä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö heikko tai keskinkertainen yhtiö voisi olla hyvä sijoitus oikealla hinnalla.
18. Miten konkreettisesti olet nauttinut sijoittamisen tuomasta vauraudesta?
Palkkatyössä jatkaminen olisi ollut turvallista ja luterilaisittain järkevää. Olen nauttinut kuitenkin eniten siitä, että minun ei tarvitse sietää tarpeettomia Teams-kokouksia ja päätöntä toimistopolitiikkaa.
19. Alokkaan on helpompi perehtyä suomalaisiin yhtiöihin, sillä tuttuja kotimaisia lähteitä ja analyysitehtailijoita on tarjolla omalla kielellä. Mutta miten Alokas voi lähestyä esimerkiksi Keski-Euroopan osakkeita, kun markkinat, analyysit ja toimijat ovat vieraita eikä ole selkeää käsitystä, mihin voi luottaa ja mistä aloittaa?
Yksitellen yhtiöittäin.
Keski-Euroopastakin löytyy Inderesin kaltaisia toimijoita. Esimerkiksi saksalainen Research Hub ja englantilainen Edison Group toimivat tietolähteinä. Kannattaako keskieurooppalaista yhtiön maksamaa analyysia kritiikittä lukea, on oma kysymyksensä.
20. Mistä haluat kiittää suomalaista sijoittajayhteisöä?
Seuraan eniten twitteriä ja luen jonkin verran Inderesin foorumia. Kiitos toki kuuluu kaikille seuraajille ja keskusteluun osallistuville! Kuten yllä totesin uudet ja eriävät mielipiteet ja näkemykset ovat erittäin tärkeitä sijoittamisessa.
Kiitoksia erinomaisia vastauksista Antti!
Aito toisten kuuntelu (toki sopivan avoimesti ja kriittisesti) ja itsensä katsominen peilistä ovat usein yksi niistä tekijöistä, mikä tuntuu joskus erottavan erityisesti tässä skenessä paremmin pitkällä aikavälillä menestyneet meistä muista, tämä tuli vaan tästä kommentista mieleen:
Oikeassa oleminen (varsinkaan tuurilla tai ns. väärin perustein) ei ole se juttu ainakaan yksistään, eli lyhyet kömpelöt mutuperustelut eivät sinällään ole mitään eivätkä oikein tuo lisäarvoa, koska kuka tahansa kykenee tekemään tällaisia, vaan näkemyksissä tärkeää on usein faktat tai/ja kunnon perustelut siellä näkemystensä taustalla. Haastateltavani ovat juuri sitä joukkoa, jotka osaavat perustella hienosti ajatuksensa.
Mukavaa viikon jatkoa!