Eikö seuraavan päivän avaushinta olisi paras?
2 tykkäystä
Tai niiden keskiarvo…
Yahoosta saa siis suoraan tuon AdjClosen, ei AdjOpenia, toki sen voi helposti laskea.
Joka tapauksessa mielestäni oikeampi käyttää tuota adjusted-lukua, kun siinä on splitit ja osingot mukana.
Edit. Minulla siis on sellainen henkilökohtainen ongelma kuin ”päivätyö”, enkä yleensä ehdi käydä kauppaa ennen iltaa, siksi olen ehkä fiksautunut tuohon closeen.
2 tykkäystä
Itse asiassa ajattelin jo kirjoittaessani, että kahvihuoneeseen hukkuvat… hyvä että teit oman ketjun.
Joo tuosta yahoo_fin -kirjastosta saa kurssihistorian kätevästi, kun pandat on hallussa.
Olen mä simuloinut kaikenlaista, mutten muistaakseni Inderessuosituksiin liittyvää sen enempää.
Sektori-, koko- ja mannerrotaatiostrategioita ETF:llä (saan tuottoa b&h:n verrattuna, mutta msci worldille häviää), Nordnet Markets -tuotteilla treidaamista osake- ja metallikohteilla näin viimeksi.
Inderessuosituksilla (ja mallisalkulla) on ollut parhaat backtestit. Nordnet Markets-tuotteista osakkeilla voi tehdä tuottoa kvanttitreidaamalla, mutta siihen saa kulumaan omaa ja koneaikaa hirveästi. Jostain näistä olen kirjoitellut algoritmit -ketjuun.
2 tykkäystä
Lisäsin aamulla tämän sijoittajan saaman todellisen tuoton, jossa Inderes-sijoittajan ostot ja myynnit tehdään vasta seuraavan päivän päätöskurssiin. Täytyypi tutkia tuota Yahoo:n APIa, nyt latasin kurssihistorian kauppalehden sivuilta, joka on ymmärtääkseni myös splitti jne. korjattu:
Edit: Lisätty ensimmäiseen postaukseen, suuret kiitokset @Sijoittaja-alokas ja @Yu_Gong
30 tykkäystä
Hienoa ja hyödyllistä työtä, @vuh !
Edit. Saakohan vielä tuosta datasta selville, miten Inderes-efekti on kehittynyt vuosien mittaan? Eli milloinkahan tämä etu on syöty pois?
2 tykkäystä
Aamutuimaan nopeaa uutta analyysiä. Nyt laskin kaikkien osakkeiden tasapainotetun indeksin tuoton ja vertasin sitä Inderesin suosituksista koostetun indeksin. Eli indeksisijoittaja omistaa kaikkia Helsingin pörssin ja First Northin osakkeita yhtä suurella euromäärällä ja Inderes-sijoittaja omistaa kaikkia Inderesin osta/lisää suosituksien osakkeita yhtä suurella euromäärällä. Molemmat indeksit on laskuissa rebalansoitu päivittäin. Tein tasapainotuksen ja päivittäisen rebalansoinnin koska se on helpointa tämän datan kanssa.
Aluksi täytyy hakea kurssi- ja osinkohistoria, sekä laskea näistä jokaisen osakkeen kokonaistuotto. Tätä varten hain kaupankäyntipäivien päätöskurssit ja osingot alkaen 01-01-2000 ja loppuen 31-12-2021. Ideana on olettaa että osingon irtoamispäivänä (kun osaketta ostava ei enää saa osinkoa) osinko uudelleensijoitetaan ostamalla samaa osaketta samalla rahamäärällä mitä osingosta saa. Osto tehdään tämän päivän päätöskurssiin. Tämän seurauksena jos osinko on d ja hinta P, sijoittajalla on d/P uutta osaketta yhtiössä. Tämän seurauksena osakemäärä kasvaa (1+d/P) joka kerta kun yhtiö maksaa osinkoa. Kokonaistuotto on sitten jokaisen päivän päätöskurssi kerrottuna sijoittajan osakkeiden kokonaismäärällä. Alla esimerkkinä Nokia, josta kokonaistuotto ajanhetkestä T ajanhetkeen T+K on yksinkertaisesti Kokonaistutto (T+K) / Kokonaistuotto (T) (oranssi viiva). Pitkällä aikavälillä osingoilla on suuri merkitys:
Ottamalla kakien osakkeiden kokonaistuoton, voi laskea erilaisia indeksejä ja kivoja kuvaajia. Nesteellä meni lujaa mutta Ahtium (ex Talvivaara) teki nopean mahalaskun:
Tässä on hyvä pitää mielessä, että pienyhtiöt ovat tuottaneet ajanjaksolla merkittävästi paremmin, joten käyttämäni tasapainotettu indeksi tuottaa paremmin kuin virallinen OMXHGI-indeksi:
Tämä selittyy usein muutamalla supermenestyjällä (Boreo, eQ, Marimekko):
Inderes vs. Tuottoindeksi
Sitten itse tuloksiin. Jos katsotaan aiempaa kuvaajaa datajoukon visualisoinnista ensimmäisessä postauksessa. havaitaan että vuonna 2014 datassa seurannassa oli vain pari yhtiötä: Nokia (vaihtelee), Siili Solutions (lisää). Tämän takia vuodesta 2014 eteenpäin muodostetun ‘indeksin’ ylituotto perustuisi lähinnä Siilin positiiviseen suositukseen. Siksi aluksi näytän edustavampana 2018-01-01 eteenpäin muodostetun indeksin.
2018 eteenpäin
Seuraavassa indeksissä “Inderes” ostaa osakkeen salkkuun samana päivänä kun suositus Lisää/Osta annetaan, ja myy osakkeen kun suositus Vähennä/Myy annetaan. “Inderes (todellinen)” korjataan mahdollisesta informaatioedusta ja Inderes-efektistä ostamalla osaketta vasta seuraavan kaupankäyntipäivän päätöskurssiin. Sijoittajan portfolio siis kostuu kaikista yhtiöistä joissa Inderesillä on Lisää tai Osta -suositus. “Indeksi” seuraa kaikkia Helsingin pörssin ja First Northin yhtiöitä tasapainoin. “Inderes (vähennä)” taas on “Inderes” suositukset päinvastaisena.
Saan seuraavat portfolion vuosituotot 31-12-2021 mennessä
Inderes 1.285636
Indeksi 1.175273
Inderes (todellinen) 1.254914
Inderes (myy/vähennä) 1.086588
Ja seuraavat 2020-06-30 mennessä ennen “räntä pa räntä”-kesää.
Inderes 1.127808
Indeksi 1.040166
Inderes (todellinen) 1.100969
Inderes (myy/vähennä) 0.983676
2014 eteenpäin
Tämä voi olla harhaanjohtava lasku koska suositukset perustuivat niin pieneen osakemäärään, mutta lisään sen silti.
Saan seuraavat portfolion vuosituotot 31-12-2021 mennessä
Inderes 1.322538
Indeksi 1.183842
Inderes (todellinen) 1.296388
Inderes (myy/vähennä) 1.132848
Ja seuraavat 2020-06-30 mennessä ennen “räntä pa räntä”-kesää.
Inderes 1.265387
Indeksi 1.131018
Inderes (todellinen) 1.241634
Inderes (myy/vähennä) 1.100633
Johtopäätökset
Inderes-portfolion todellinen vuosituotto aikavälillä 01-01-2018 ja 31-12-2021 (4 vuotta) kun useimmat osakkeet olivat seurannassa oli 25.5% vuodessa, missä kaikista osakkeista koostuvan tasapainotetun indeksin vuosituotto jäi 17.5%:iin. OMXHGI indeksin tuotti aikavälillä ~13% vuosituottoa, mikä on huomattavasti vähemmän (ei FN, market cap weighted). Tuotto aikavälillä 01-01-2018 ja 2020-06-30 ennen “ränta pa räntä”-kesää oli Inderes-portfoliolle 10.1% ja kaikkien osakkeiden tasapainotetulle indeksille 4.0%.
Laskimme aiemmassa postauksessa Inderes (todellinen)-portfolion arvioiduksi vuosituotoksi 24.8% ja indeksin hintamuutoksen vuosituotoksi 10.7%. Ennen kesää 2020 arvioimme Inderes (todellinen)-portfolion arvioiduksi vuosituotoksi 11.3% ja indeksin hintamuutoksen vuosituotoksi -3%. Todelliseen indeksiin perustuva tuotto osuu Inderesin kohdalla hyvin lähellä aiempia arvioita, mutta Indeksin tuotto parani noin +7%. Tämän pitäisi selittyä osinkojen ja ei seurannassa olevien (tai seurannasta poistuneiden) yhtiöiden huomioonottamisella. Inderes voittaa kuitenkin edelleen selvästi indeksin 
34 tykkäystä
Oletko harkinnut sellaista laskuharjoitusta, jossa huomioit myös verot ja kaupankäyntikulut? OST puolella voi tietenkin verottomasti veivata, mutta silloin salkun koko lienee sellainen, että kaupankäyntikulut ovat merkittävät yhtä kauppaa kohden. Ainakin kun olettaa noinkin suuren hajautuksen. Esim. kuinka paljon tuotto heikkenee, kun jokaisesta kaupasta otetaan 0,3-1% kuluja.
1 tykkäys
Mielenkiintoinen kysymys, voisin tehdä. Nordnetin hinnasto veloittaisi Inderes-aktiivisuuden sijoittajalta 0,10%-0,15% kuluja jos pystyisi sijoittamaan noin 4667-5000€ kerralla ja siitä voisi ajatella vielä vähentävänsä bid/ask-spreadin. Jos sen tekee päivittäin ei kyllä tule mitään tuottoja 
Tuli vielä mieleen tuosta ‘Inderes (Todellinen)’ indeksistä, että vaikka se mittaa hyvin yksityissijoittajan saamaa tuottoa, periaatteessa se on Inderesin performanssia mitatessa epäreilu koska he olisivat voineet ostaa osaketta ennen Inderes-efektiä siltä osin kuin tämä efekti perustuu muiden sijoittajien innostumiseen eikä kaupankäynnin sulkeutumisen jälkeiseen informaatioon.
Lisätty: Kaupankäyntikulut
Aloin tekemään laskemaa kaupankäyntikuluista ja verovaikutuksesta, mutta se onkin paljon monimutkaisempi juttu kuin ajattelin. Jos salkussa ei ole käteistä pitäisi tehdä myyntistrategia kun Inderes antaa ‘Lisää-suosituksen’, myydäänkö esim. eniten tuottanutta puolittamalla positio jne. Pidetäänkö käteistä ja millä könttäsummalla tehdään kauppaa. Kaupankäyntikulujen välttämiseksi voisi olla järkevää sijoittaa suurempi summa osakkeeseen kerralla kuin maksimoida hajautus, ja sitten pitäisi arpoa mihin sijoittaa. Entäs rebalansointi, jne. Sitten pitäisi vielä vähentää osingoista vero ja myyntivoittoverot myyntihetkellä.
Tein sulle @Fyys kuitenkin tälläisen simppelin ‘piensijoittajan Osakesäästötili’-laskun pöytäliinaan . Alla on kuvattu positiivisten ja negatiivisten suositusten lukumäärä ajan yli, suositusmuutosten lukumäärä ajan yli, ja salkun kauppojen lukumäärä ajan yli. Jälkimmäinen on hieman pienempi koska seurannan aloitus negatiivisella suosituksella ei muuta salkkua. Nähdään että suosituksia seuraava Inderes-sijoittaja tekisi 4-40 kauppaa kuukaudessa, keskimäärin 14 kauppaa. Nordnetin hinnasto Taso 2 (11–50 kauppaa/kk) on 0,10% / min 5€ . Lisää ja vähennä suosituksia tulee yhtä paljon ja nykyään Inderes seuraa suurimpaa osaa yhtiöistä niin voitaisiin yksinkertaistaa että salkussa olisi nyt 80 osaketta ja näitä vaihdellaan suositusten mukaan.
Tämä tarkoittaisi yhteen osakkeeseen 50 000€/80 = 625€ sijoitettuna, kulu per kauppa 5€/625€ = 0.8% ja kulu vuoden aikana 14 * 12 * 5€/50 000€ = 1.68%. Jos rahaa olisi käytössä 1 000 000€ olisi yhteen osakkeeseen sijoitettuna 12 500€, kulu per kauppa 0.1%, ja kulu vuoden aikana 0.21%. Kauppoja tehdään 14 * 12=168 vuoden aikana eli vaihdon määrä on 2.1x portfolio, siksi kulu on 2 kertainen. Tästä 1.68% kulusta päästään pikkuhiljaa tähän 0.21% minikuluun kun portfolion arvo ylittää 80 * (5/0.1%)€ = 400 000€.
Aiemmin arvioin että Inderes (todellinen) on tuottanut OMXH&FN tasapainotettuun ja päivittäin uudelleen balansoituun täysin kuluttomaan hypoteettiseen tuottoindeksiin verrattuna 6-8% ylituottoa. Jos tästä vähentää tämän 0.21% - 1.68% kulun portfolion suuruudesta riippuen 400 000€ - 50 000€ ollaan edelleen voitolla
10 tykkäystä
Inderes-efekti
Yleisön pyynnöstä (@Kelpieracer) tein iltapuhteena vielä yhden analyysiin Inderes-efektistä, eli ilmiöstä jossa osakkeen hinta hyppää välittömästi ylös kun Inderes antaa Osta/Lisää-suosituksen ja tippuu Myy/Vähennä-suosituksesta. Moni on varmasti huomannut tämän ilmiön pörssissä, joten tässä dataa keskimääräisestä Inderes-efektistä. Analysoin sitä:
- Suosituksen tyyypin mukaan: Osta/Lisää/Vähennä/Myy
- Markkina-arvon mukaan: fn/small cap/medium cap/large cap/omxh25
- Vuoden mukaan: 2017-2021
Ideana on mitata miten paljon osake tuottaa sen jälkeen kun Inderes antaa suosituksen. Määritellään 0 suosituksen antopäiväksi, 1 seuraavaksi päiväksi, 2 sitä seuraavaksi, jne. Vertailun vuoksi laskin myös kaikkien muiden osakkeiden keskimääräisen tuoton eli ‘indeksin’ kullekin suositukselle suosituspäivästä eteenpäin. Voisimme olettaa, että suositus korreloi vahvasti osakkeen perfomanssin kanssa muttei indeksin kanssa, ellei ‘lisää’/’vähennä’-suosituksia anneta yleisesti enemmän kun markkina kokonaisuutena on nousu/lasku-suunnassa.
Osta/Lisää/Vähennä/Myy
Seuraavassa kuvassa visualisoin keskimääräisen päivittäisen prosenttituoton suosituksen tyypin perusteella, ja yksittäisen osakkeen sekä indeksin keskimääräisen kumulatiivisen tuoton seuraavina kaupankäyntipäivinä. Havaitaan että suosituksen antopäivänä ‘Osta’-suosituksesta osake saa välittömästi +3%, ‘Lisää’-suosituksesta +1%, ‘Vähennä’-suosituksesta hieman alle -1% ja ‘Myy’-suosituksesta hieman alle -2% tuoton. Efekti jatkuu vaimeampana pari seuraavaa päivää. On jännä havaita että efekti ei kumoudu ajan yli, eli osake ei palaudu takaisin lähtötasolle. Kumulatiivisesti katsottuna havaitaan että ‘Osta’/’Lisää’ osakkeen tuottoero indeksiin kasvaa ajan yli, eli ylituotto ei johdu pelkästään Inderes-efektistä vaikka se merkittävä onkin. ‘Vähennä’/’Myy’-osakkeen tuotto nousee parin kuukauden kuluttua hieman yli 0%:iin, mikä on merkittävä alituotto indeksiin verrattuna.
fn/small cap/medium cap/large cap/omxh25
Tarkastellaan kumulatiivisia tuottoja 2021-12-31 vaihdon perusteella, jossa jaoin osakkeet eri luokituksiin: fn (First North) / smallcap (81-144 vähiten vaihdettua) / medcap (41-80 vaihdettua) / largecap (1-40 eniten vaihdettua) / omxh25* (1-25 eniten vaihdettua). Havaitaan että Inderes-efekti on suurin pienissä ja keskisuurissa yhtiöissä, keskimäärin jopa +/- 5% ‘Osta’/’Myy’-suositukseen. Suurissa yhtiöissä on mahdollista havaita pieni positiivinen +1% efekti ‘Osta’/’Lisää’-suositukseen, muttei negatiivista efektiä. Inderesin ylituotto on mahdollista havaita kaikissa kategorioissa. Tämä ei vaikuta perustuvan markkinoiden ajoittamiseen kun positiivisen suosituksen osakkeet kurovat eroa vastaavaan indeksiin.
2017-2021
Lopuksi vielä sama analyysi eri vuosista. En näe selvää trendiä että Inderes-efekti olisi kasvanut tai vähentynyt, mutta on jännä havaita miten suositukset toimivat sekä lasku- (2018) että nousu- (2021) markkinassa. Koronapandemian aikaan (2020) Inderes vaikutti onnistuvan myös markkinan ajoittamisessa koska myös indeksi tuotti eri tavalla suosituksen tyypin perusteella. Eli ‘Vähennä’-suositukset korreloivat osakkeiden yleisen laskun kanssa ja ‘Lisää’-suositukset osakkeiden yleisen nousun kanssa. Indersin vahvuus on kuitenkin osakepoiminnassa kun parhaat tuotot tehtiin poimimalla voittajat yleisessä nousumarkkinassa (2019,2020,2021)
38 tykkäystä
Salkunhallinta on kyllä aika hankalaa aihe ja erilaisia vaihtoehtoja on paljon. Omassa projektissa ongelma on tullut selkeästi esille viimeaikoina, kun sijoitusvaihtoehdot on lisääntynyt ja sijoitettava summa on pysynyt samana. Parempiin kohteisiin on tarkoitus sijoittaa enemmän kuin ei niin hyviin ja kuitenkin olisi huolehtia hajautuksen riittävyydestä.
Käytössä voisi on esim. 100 000€n minimikauppa 4 000€ ja maksimisijoitus yksittäiseen Yhtiöön 20 000€. Tällöin voidaan viidellä sijoituskohteella sijoittaa selkeästi erisuuruisia summia. Sijoituskohteiden kasvettua vain 15:ta yhteen yhtiöön onkin käytössä enään 6 666€. Tällöin ei enään voida tehdä selkeitä eroja sijoituksien määrissä. On valittava jokin summa 4 000€ ja 6 666€ väliltä, eikä lisäsijoitusta pystytä tekemään.
Edullisempia välittäjiä kuluja minivoivaa kauppaa voi saada pienennettyä. Jos valinnat on hyviä niin kulujen suhteellisen osuuden kasvukaan ei välttämättä ole huono asia. Kolmas vaihtoehto voisi olla huonompien sijoiusten karsiminen esim. kahdeksaan jolloin yksittäiseen yhtiöön pystyisi sijoittamaan max. 12 500€. Jos sijoituspäätöstä ohjaa Osta/Myy-tieto niin karsiminen on aika hankalaa kvantitatiivisesti.
Tasasummmaa sijoitettaessa on myös alttiina sijoituskohteiden määrän vaihtelulle. Jos, jollakin on tietoa hyvästä kirjallisuudesta salkunallintaa koskien niin saa vinkata.
2 tykkäystä
Heitänpä tähän ajatuksena, (kun nyt herännyt kaikenlaista jännää keskustelua tavoitehintojen suhteen) että millaistakohan tulosta saisi Inderesin tavoitehinnoilla suoraan sijoittamalla.
Salkku allokoitaisiin, niin että Tavoitehinta - Nykyhinta (muistaakseni potentiaali Inderesin osakevertailutaulukossa) vastaisi osakkeen osuutta salkussa.
Tämänhän voisi tehdä long-only, jolloin vain positiiviset potentiaalit huomioitaisiin. Taikka sitten “markkinaneutraalisti”, niin että negatiivisia potentiaaleja myytäisiin vastaavasti suhteellisesti lyhyeksi.
Jos sattuu olemaan luppoaikaa, kiinnostusta ja valmiit Pythonit taipuu tähän vailla suuria muutoksia, niin olisi mielenkiintoista nähdä. Ja toisi mielenkiintoista taustaa riskittömän koron heilahtelun aiheuttamaan keskusteluun.
5 tykkäystä
Akateemisesta kirjallisuudesta löytyy vaikka mitä, mutta vastaus on monimutkainen ja se riippuu kontekstista 
. Muistan kuitenkin että useissa tutkimuksissa on havaittu, että tasapainotus 1/N toimii todellisuudessa yllättävän hyvin. Tässä pari kovaa paperia:
The modern portfolio theory pioneered by Markowitz (1952) is widely used in practice and extensively taught to MBAs. However, the estimated Markowitz portfolio rule and most of its extensions not only underperform the naive 1/ N rule (that invests equally across N assets) in simulations, but also lose money on a risk-adjusted basis in many real data sets.
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0304405X10001893
Of the 14 models we evaluate across seven empirical datasets, none is consistently better than the 1/ N rule in terms of Sharpe ratio, certainty-equivalent return, or turnover, which indicates that, out of sample, the gain from optimal diversification is more than offset by estimation error. Optimal Versus Naive Diversification: How Inefficient is the 1/N Portfolio Strategy? | The Review of Financial Studies | Oxford Academic
Täällä viitataan jopa kirjaan Rationality for Mortals: How People Cope with Uncertainty
perustuen että Modernin portfolioteorian kehittäjä Markowitz olisi itse käyttänyt tätä sääntöä: Heuristics and Robustness in Asset Allocation: The 1/N Rule, “Hard” Constraints and Fractional Kelly Strategies – macroresilience
Tarvittaisiin aiheen asiantuntija ja kuukausia aikaa tiivistämään nämä kaavat ja viisaudet. Lähteitä selaamalla saan kuitenkin kuvan että tämä simppeli strategia voi olla yllättävän lähellä optimia: esim. 80 osaketta 5000€ kutakin, ja osake myydään jos Inderes antaa Vähennä-suosituksen ja ostetaan tilalle Lisää-suosituksen osake jota ei vielä ole portfoliossa.
6 tykkäystä
Wau! Kiitos analyysistä 
Jos on muuten jotain dataa, mitä joutuisi raporteista käsin poimimaan, niin meihin voi olla yhteydessä niin voidaan katsoa jos kyseinen data löytyy helposti tietokannasta yhtenä pakettina. Ollaan joihinkin opinnäytetöihin ja graduihin historiadataa toimitettu.
77 tykkäystä
Olin juuri kysymässä, että oliko suositusdata saatavissa @vuh ? Githubissa ei dataa näkynyt.
1 tykkäys
@Yu_Gong Onko ollut kehitystiimissä mielessä tehdä inderes APIa? Eli saisi noi suositus yms. tiedot. Tämä tieto olisi tietty vain saatavilla yhteisönjäsenille
3 tykkäystä
Miellä on toi data saatavilla tietokannassa ja ollaan @vuh kanssa käyty läpi miten hän saa sen käyttöön.
Avointa APIa meillä ei oo vielä tarjolla, mutta erikseen pyydätessä mä voin auttaa, mutta se vaatii pienen läpikäynnin mun kaa 
11 tykkäystä
Tavoitehinnan merkitys
Vielä yksi analyysi Harrastan välillä itsekin toimintaa jossa menen Inderes.fi osakevertailuun ja lajittelen osakkeet “Potentiaali”-sarakkeen mukaan, sitten alan tutkia suurimman potentiaalin osakkeita. Potentiaali on määritelty %-nousuna tavoitehintaan osakkeen nykyhinnasta:
potentiaali = (tavoitehinta – osakekurssi) / osakekurssi
Mutta saako tällä ylituottoja? Eli korreloiko tämä potentiaali tulevien tuottojen kanssa, vai onko Inderes seurannut tavoitehinnalla yksinkertaisesti osakekurssia tai päivittää sitä liian hitaasti.
Tässä harjoituksessa tuotto on laskettu “buy & hold”-tuottona, jossa osaketta ostetaan anettuna päivänä ja pidetään X kalenteripäivää eteenpäin. Siksi tuotot ovat erilaisia Inderes-efektin tuottojen kanssa, jossa sijoittajan ajateltiin surffailevan suosituksilla kaupankäyntipäivinä ja seuranta-aika oli rajattu seuraavaan suositukseen. Buy&hold-tuotoissa on pienempi ero ja Osta/Myy-suositukset vaikuttavat niissä melko turhilta:
Otan esimerkiksi Aallon Groupin, jossa ensimmäisessä kuvassa visualisoin osakekurssin, tavoitehinnan ja suositukset. Tästä voidaan laskea sekä potentiaali ja tuotot X päivää eteenpäin (30 pv, 120 pv, jne.). Ajatellaan että jokainen päivä on oma datapisteensä, jolla on “Potentiaali” ja “Tuotto X pv eteenpäin”. Visualisoin nämä viimeisessä kuvassa, jossa lisäksi yksinkertaisella lineaarisella regressiolla havainnollistan miten paljon “Potentiaali” ennustaa tulevia tuottoja. Havaitaan että nämä korreloivat melko hyvin ja korrelaatio kasvaa mitä kauemmas tuotoissa mennään:
Tämän viimeisen kuvan viivan kulmakerroin kuvaa mielestäni hyvin potentiaalin vaikutusta, sillä se vastaa kysymykseen “Miten paljon tuotto (Y%) kasvaa kun potentiaali (X%) kasvaa?” (Guruhuomio: Beta laskussa Simple linear regression - Wikipedia). Esimerkiksi Aallon Groupilla tämä 120pv arvo on 0.75, ja tämä tarkoittaa että 30% keskimääräistä suurempi potentiaali olisi kasvattanut tuottoa 30%*0,75=22,5% yli osakkeen keskimääräisen tuoton.
Nämä laskut voidaan tehdä jokaisella osakkeelle erikseen, ja havaitaan että ainakin vuoden säteellä potentiaali vaikuttaisi menevän monen osakkeen kohdalla lähes yksi yhteen ns. ylimääräisten tuottojen kanssa. Joillakin osakkeilla taas ei ole mitään signaalia:
Tämä riippuu kuitenkin osakkeesta, kaikkien osakkeiden yli saadaan keskiarvo
Tuotto30d 0.192505
Tuotto60d 0.292638
Tuotto90d 0.243482
Tuotto120d 0.260448
Tuotto365d 0.220299
ja mediaani
Tuotto30d 0.084533
Tuotto60d 0.175563
Tuotto90d 0.172856
Tuotto120d 0.196301
Tuotto365d 0.317857
Jotain päätelmiä vielä siitä kun ihmettelin yksittäisiä osakkeita: Aallon Group on hyvä esimerkki siitä miten tavoitehinnan käyttö sijoituspäätöksenä vaikuttaisi toimivan hyvin suositusten välissä “mörniville” osakkeille joilla on tapana silloin tällöin ylireagoida ylös tai alas. Jos osakkeen hinnassa oli selkeä fundamentteihin perustuva positiivinen tai negatiivinen “momentum” osakekurssissa, tavoitehintaa ei välttämättä päivitetä tarpeeksi usein että se pysyisi informatiivisena.
32 tykkäystä
Hyvää duunia analyysin parissa. Jonkun verran pitää olla myös negatiivisia kulmakertoimia, kun keskiarvot on aika matalia verrattuna yhtiökohtaisiin kulmakertoimiin. Jos viitsit niin olisi kiinnostavaa nähdä paljonko on keskimääräiset virheet tavoitehintojen ja toteutuneen kurssin välillä.
3 tykkäystä
Tämä itseäkin kiinnostaisi, eli kun kyseessä on 12kk Target price, niin onko osumatarkkuus yhtään parempi kuin arvaamalla päivän kurssi eli “status quo”?
Suositusvirhe: toteutunut tuotto vs. ennustus
@Ripelein ja @Vara-Paavi toivottavasti tämä vastaa kysymyksiinne. Tein lauantai-illan ratoksi vielä yhden analyysin vastaamaan kysymykseen “miten paljon osakeen toteutunut tuotto eroaa suosituksen ennustamasta tuotosta?”
Lähteestä Inderesin suosituspolitiikka ja riskimittaristo | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus muistamme:
-
Osta: Osakkeen riskikorjattu 12 kk tuotto-odotus on erittäin houkutteleva
-
Lisää: Osakkeen riskikorjattu 12 kk tuotto-odotus on houkutteleva
-
Vähennä: Osakkeen riskikorjattu 12 kk tuotto-odotus on heikko
-
Myy: Osakkeen riskikorjattu 12 kk tuotto-odotus on erittäin heikko
Kaksi tärkeää käsitettä kun mietimme miten ‘virhe’ suosituksen ja tuoton välillä määritellään:
-
Ero yksittäisen osakkeen toteutuneen 12kk tuoton ja suosituksen ennustaman tuoton väillä
-
Ero yksittäisen osakkeen odotusarvoisen 12kk tuoton ja suosituksen ennustaman tuoton välillä
Odotusarvoisella tuotolla tarkoitetaan keskimääräistä tuottoa joka realisoituisi jos pystyisimme sijoittamaan hyvin moneen samalla tavalla valittuun osakkeeseen. Myös Inderes käyttää sanaa tuotto-odotus. Yksittäisen osakkeen tuotto voi erota merkittävästi ennustusta monen asian takia jota analyytikon olisi mahdotonta ennustaa: tulipalo tehtaalla, jne…Analyytikon tehtävä on ennustaa odotusarvoinen tuotto mahdollisimman tarkasti.
Tässä analyysissä tarkastelen yksittäisten osakkeiden tuottoa 12kk eteenpäin suosituspäivästä, eli havaintoina on vain päivät joina uusi suositus on annettu ja koko datasta (kurssihistoria + osingot) on laskettu toteutunut tuotto tästä eteenpäin. Edellisessä postauksessa havaintoina olivat kaikki päivät joilla osakkeella on jokin suositus ja tarkastelin tavoitehinnan vaikutusta kaikkina kaupankäyntipäivinä, joten tuotot voivat erota siitä. Varmistin että näin olisin saanut samoja tuloksia kuin aiemmin.
Histogrammi yksittäisten osakkeiden tuotosta:
Lasketaan näistä tuotoista keskimääräinen tuotto suosituksen tyypin perusteella:
Havaitaan että Osta-suosituksen osake tuottaa odotusarvoisesti 36.8% suosituspäivästä ja laskin myös odotusarvoiselle tuotolle luottamusvälit 26.7% ja 47.7%… Mediaani Osta-suosituksen osake tuotti 31.4%, ja 95% tuotoista sijoittuu välille -62.3% ja 179%. Yksittäisiin osakkeisiin sijoittaminen on siis vaarallista puhaa vaikka sijoittaisi vain Osta-suosituksen osakkeisiin, eikä ole tavantonta välillä ottaa haaviin -62.3% turskaa. Yksittäisten osakkeiden kohdalla ennustusvirhe voi siis olla hyvin suuri. Jos sijoittaa kaikkiin suosituksen osakkeisiin, voinee taas olla melko varma saamastaan keskimääräisestä tuotosta.
Tämä voidaan myös visualisoida vaikka näin:
Entäs ne tavoitehinnat? Määritellään potentiaali = tavoite / osakekurssi. Visualisoin seuraavasssa potentiaalia vs. osakkeiden tuotto (vasen) ja potentiaalia vs. odotusarvoinen tuotto (oikea):
Havaitaan että riippumatta siitä minkä potentiaalin osakkeisiin sijoittaa, on yksittäisten osakkeiden tuotoissa valtavia eroja: -75% ja +750%. Vaarallista puuhaa. Keskimääräinen tuotto kuitenkin kohtalaisella varmuudella melko hyvä kun potentiaali ylittää 5% ja tuotto kasvaa mitä enemmän potentiaalia on.
Lopuksi keksin hypoteesin: entä jos tuottojen hajonta selittyy sillä että indeksi heiluu ylös ja alas?
Eli voisiko indeksissä olla sen verran ylä- ja alamäkiä että hajonta tuotoissa on valtava, mutta jos markkinoiden ajoittamista ei oteta huomioon ja verrattaan osaketta suhteessa indeksiin, osaisiko analyytikko ennustaa hyvin miten osake suoriutuu. Esim. shortataan indeksiä ja longataan osaketta. Laskin siis vielä miten monta % suurempi tai pienempi yksittäisten osakkeen tuotto oli verrattuna indeksin tuottoon vastaavalla ajanjaksolla.
Samat laskut:
Täytyy sanoa että odotusarvoiset tuotot kyllä sopivat hyvin suosituspolitiikkaan! Mutta yksittäisissä osakkeissa on edelleen todella paljon vaihtelua… sama visualisointi:
Ja vielä tämä regressiokuva:
Jännä nähdä että osake tuottaa odotusarvoisesti paremmin kuin indeksi kun potentiaali ylittää 5%, mikä on ollut historiallisesti suunnilleen indeksin reaalituotto. Potentiaali ja ylituotto suhteessa indeksiin noudattaa tässä suunnileen samaa kaavaa kuin aiemmin arvioimme. Tavoitehinnat on siis melko hyvin kalibroitu ainakin suosituksen antopäivänä.
Johtopäätökset:
- Varokaa sijoittamista yksittäiseen osakkeeseen, ennustusvirheet ovat todella suuria!
- Jos sijoitatte moneen osakkeeseen, niiden keskimääräinen tuotto noudattaa hyvin suosituspolitiikkaa (tavoitehinnat & suositus)
Guruhuomio: kaikki luottamusvälit on laskettu bootstrap-menetelmällä (Bootstrapping (statistics) - Wikipedia)
53 tykkäystä