Analyysi kaikista Inderesin suosituksista

vuh · Tammikuu 24, 2022, 6.40pm

Mitä ja miksi?

Inderes on saavuttanut suurta suosiota suomalaisessa sijoittajayhteisössä. Inderesin mallisalkusta on tehty useita katsauksia ja jopa kvantitatiivinen analyysi yhteisön jäsenten toimesta (Inderes mallisalkku – kvantitatiivinen analyysi). Mallisalkku on voittanut vertailuindeksin poimimalla tarkkaan valitut voittajaosakkeet ja pitänyt niitä useita vuosia. Inderes seuraa nykyään kuitenkin reilusti yli sataa suomalaista pörssiyhtiötä: entäs kaikki suositukset joita Inderes on antanut?

Pyrin tässä analysoimaan kaikkien viimeaikaisten suositusten osuvuutta ja vastamaan näihin kysymyksiin:

Kuinka monen yrityksen kohdalla suositukset ovat voittaneet `Indeksi’-strategian?
Mikä olisi vuosituotto seuramaalla Inderesin suosituksia ja ` Indeksi’-strategiaa?
Millä todennäköisyydellä tikkaa heittävä apina onnistuu yhtä hyvin, ts. tilastollinen merkittävyys?
Mikä olisi strategioiden vuosituotto:
- Yksittäisten osakkeiden kohdalla?
- Yksittäisten analyytikoiden kohdalla?
- Eri markkina-arvojen (large,mid,small, firstnorth) kohdalla?
Mikä oli vuosituotto 2020-06-30 mennessä, ennen kuin mid/small cap yhtiöt raketoivat?

Tein tämän analyysin harrastuspohjalta, vaikka olenkin töissä koneoppimisen ja tilastotieteen parissa. Minulla ei ole taloudellisia siteitä Inderesiin ja olin ennen analyysiä skeptinen siitä kuinka hyvin suositukset ovat osuneet voittajaosakkeiden ulkopuolella. Analyysi osoitti kuitenkin jotain hyvin yllättävää…

Data on avointa ja julkaisen Python-koodit niin että laskelmat on mahdollista tarkistaa (GitHub - majuvi/suositukset)

27.1.2022 Tämä on arvio suositusdataan perustuen. Lisätty postaus jossa on verrattu Inderes-salkkua ja Indeksi-salkkua kurssi- ja osinkohistoriadatasta muodostettuun tuottoindeksiin perustuen.

28.1.2022 Lisätty arvio sijoittajan todellisesta vuosituotosta ilman Inderes-efektiä tai mahdollista informaatioetua kun osaketta ostetaan vasta seuraavan päivän päätöskurssiin.

Data: suositukset

Inders julkaisee valitun pätkän suositushistoriaa raporttien yhteydessä, josta ne saa kätevästi kopioitua. Jotkut raportit vaativat Premium-jäsenyyden, mutta itse suositukset ovat julkisia. Keräsin viikonloppuna 22-23.1.2022 kaikista viimeisimmistä raporteista suositushistorian, ja liitin sen aiempaan historian jonka olin kerännyt kesällä 2020. Data sisältää tyypillisesti parista vuodesta muutaman vuoteen suositushistoriaa jokaisesta osakkeesta. Kerääminen vaatii hieman ahkeruutta tai itseäni enemmän osaamista webbiroboteista… Data prosessointi on minimaalista: SEK muuntaminen EUR suosituspäivänä, Suomisen englannin kääntämisen suomeksi, ja tusinan verran väärien päivämäärien korjaamista manuaalisesti.

Näistä raporteista saadaan tehtyä seuraavanlainen datajoukko:

Pvm,Suositus,Tavoite,Osakekurssi,Analyytikko,Osake
2019-04-09,Vähennä,8.5,8.87,Atte Riikola,Aallon Group
2019-08-23,Vähennä,9.0,9.5,Atte Riikola,Aallon Group
2019-09-30,Vähennä,9.0,9.34,Atte Riikola,Aallon Group
2019-12-12,Vähennä,9.9,10.45,Atte Riikola,Aallon Group
2020-02-14,Lisää,11.0,10.45,Atte Riikola,Aallon Group
…
2021-11-24,Vähennä,5.0,4.84,Olli Koponen,YIT

Yhteensä data sisältää 3109 riviä eli suositusta, 17 analyytikkoa, 139 osaketta.

Datassa on kaksi rajoitetta jotka on hyvä pitää mielessä 1) ‘Analyytiikko’ on viimeisin analytiikko, se ei ota huomioon jos analyytikko vaihtuu 2) Osakekurssi ei ota huomioon osinkoja, joten siitä laskettu tuotto on hieman pienempi kuin kokonaistuotto kurssimuutoksesta ja osingosta.

Tämä data voidaan kokonaisuudessa visualisoida esimerkiksi seuraavasti. Viivoissa väri esittää suositusta (sininen: Osta/Lisää ja oranssi: Myy/Vähennä) ja viivan pituus aikaa jolloin osake on Inderesin seurannassa. Graafista nähdään esimerkiksi, että Inderes on seurannut Siili Solutions osaketta useimmiten positiivisella suosituksella, ja Koneen osakketta myös useita vuosia ollen aina vähentämisen kannalla. Nokian osakkeen kohdalla suositus on vaihdellut enemmän. Oletan että “Inderes“-strategiaa seuraavan portfolio koostuu kunakin ajanhetkenä osakkeista, joilla on Lisää/Osta-suositus. “Buy/Hold“-strategiaa eli “Indeksiä” seuraavan portfolio olisi koostunut osakkeista jotka ovat Inderesin seurannassa riippumatta siitä onko suositus Lisää/Osta tai Myy/Vähennä. Valitettavasti tällä datalla ei voi täysin replikoida virallista indeksiä, koska data sisältää osakekurssin vain kun yhtiö on Inderesin seurannassa suosituksen antamisen hetkellä.

Esimerkki: Nokia

Selitän lyhyesti miten laskin vuosituoton. Käytän esimerkkinä Nokiaa:

Taulukkoon on nyt lisätty “Tuotto”, “Pitoaika” ja “Salkussa”. Nämä auttavat laskemaan tuoton kunkin suosituksen välillä ja määritellään seuraavasti:

Tuotto: On osakkeen hinnanmuutokseen perustuva tuotto edellisestä suosituksesta nykyiseen suositukseen eli osakekurssi(t)/osakekurssi(t-1).
Pitoaika: On päivien lukumäärä edellisestä suosituksesta nykyiseen suositukseen.
Salkussa: Oliko osake Inderes-stragiaa seuraavan salkussa, eli oliko edellinen suositus Osta/Lisää.

Esimerkissä Nokian tuotto on yksinkertaisesti näiden tuottojen tulo, eli 1.04 * 0.77 * …, mikä vastaa osakkeen viimeistä hintaa jaettuna ensimmäisellä hinnalla. Kokonaispitoaika päivinä on näiden pitoaikojen summa. Tuotto rippuu kuitenkin pitoajasta: keskimääräisen osakkeen tuotto on esim. 5% vuodessa, 10% kahdessa vuodessa, … jne. Siksi muutamme tuoton vuosituotoksi (CAGR) kaavalla: tuotto **(365/pitoaika).

Osta ja pidä

Tuotto         0.951049
Pitoaika    2911.000000
CAGR           0.993727

Eli nokia tuotti -5% hinnanmuutoksena seuranta-ajalla 2911 päivää, mikä vastaa noin -0.6% vuosituottoa.

Inderes-stragiaa seuraava omistaa osakkeen kun sillä on Osta/Lisää suositus. Tämän tuotto voidaan laskea ottamalla tuottojen tulo aikana jolloin osake on salkussa, ja kokonaispitoaika on näiden pitoaikojen summa. Jos haluaa ottaa huomioon Inderes-efektin ja mahdollisen pörssin sulkeutumisen jälkeisen informaation, täytyy käyttää seuraavan päivän osakekurssia. Kutsun tätä ”Todellinen” -tuotoksi. Tuotot eivät ole suoraan verrannollisia, koska osaketta pidetään vähemmän aikaa, mutta vuosituotoksi (CAGR) muutettuna näitä lukuja voidaan verrata:

Inderes

Tuotto         2.437720
Pitoaika    2097.000000
CAGR           1.167771

Inderes (Todellinen)

Tuotto         1.923152
Pitoaika    2097.000000
CAGR           1.120559

Eli Nokia tuotti 144% hinnanmuutoksena 2097 päivää positiivisella suosituksella, mikä tekee vuosituotoksi noin 17%. Jos ostetaan ja myydään vasta seuraavan päivän päätöskurssilla, saadaan vuosituotoksi 12%. Melkoinen analyysivelho tämä @Mikael_Rautanen !

Kaikkien osakkeiden tuotto

Vastaava laskelma voidaan tehdä jokaiselle osakkeelle erikseen:

Miten monen osakkeen suositus voitti indeksin? Eli CAGR_Inderes > CAGR_Indeksi

True     99
False    40

99 osakkeen kohdalla suositukset voittivat indeksin ja 44 ei saavuttanut parempaa tuottoa kuin osta & pidä.

Miten monen osakkeen suositus voitti indeksin ilman Inderes-efektiä? Eli CAGR_Todellinen > CAGR_Indeksi

True     89
False    50

Alla visualisointi jossa verrataan jokaisen osakkeen Inderes-peesaajan ja osta&pidä-sijoittajan vuosituottoa:

Joidenkin osakkeiden vuosituotto voi olla erittäin korkea, jos seuranta-aika ensimmäisestä suosituksesta viimeiseen suositukseen on erittäin lyhyt (esim. Duell) tai osakkeella on Lisää-suositus vain hyvin lyhyen aikaa. Esim kertaluonteinen 4% viikkotuotto osakkeella vastaisi koko vuodelle skaalattuna 1.04**(365/7)=7.73… eli noin 673% vuosituottoa. Esimerkki myös havainnollistaa miksi vuosituottojen vertaaminen ei välttämättä vastaa kysymykseen miten sijoittaja voisi suoriutua. Tämä “vuosituotto” on mahdollista saada vain yhden viikon ajan vuodessa, eli tuotto on viikon aikana 4%, mutta muuten osakkeella olisi vähennä suositus jolloin siitä ei saisi tuottoja.

Portfolion tuotto

Tämän ottamiseksi huomioon tein seuraavan arviom portfolion vuosituosta:

Keskiarvo vuosituotoista: yksinkertainen lasku joka kuvaa Inderesin performanssia.
Vuosituotto sijoittamalla osakkeisiin joilla Lisää-suositus ja Inderesin seurannassa.

Näistä 2. kuvaa parhaiten todellisen sijoittajan suoriutumista. Aiemmassa viiva-kuvassa tämä vastaisi tilannetta jossa peesaaja katsoisi joka päivä inderesin seurannassa Lisää-suosituksella olevat osakkeet ja allokoisi portfolionsa tasaisesti näihin. Tämä on vähän monimutkaisempi lasku, siinä tuotto kunakin ajanhetkenä on portfolion osakkeiden tuottojen (r_i) aritmeettinen keskiarvo, joista otetaan ajanhetkien tuottojen geometrien keskiarvo, ottaen huomioon todennäköisyys että osake on portfoliossa (X_i). Laskin sen Monte Carlo-menetelmällä näytteistämällä portfolioita ajanhetkillä todennäköisyyksillä että osakkeet ovat seurannassa ja Lisää-suosituksella. Tämä vastaa portfolion keskimääräistä vuosituottoa ajan yli:

https://en.wikipedia.org/wiki/Product_integral ks. Law of large numbers

Saan seuraavat tuotot Inderes -sijoittajalle

1.542
1.386

Ja seuraavat tuotot Inderes (Todellinen)-sijoittajalle

1.245
1.251

Ja seuraavat tuotot Indeksi -sijoittajalle:

1.181
1.108

Keskimäärin siis Inderes-sijoittaja saa näiden muutaman vuoden aikana 38.6%-vuosituottoa osakkeiden hinnanmuutokseen perustuen, 25.1%-vuosituottoa jos otetaan huomioon Inderes-efekti käyttämällä seuraavan päivän päätöskurssia, missä Indeksi-sijoittaja jää 10.8% vuosituottoon. Raportoin myös näiden osakekohtaisten vuosituottojen (CAGR) yksinkertaisen keskiarvon koska se on helpompi ymmärtää: 54.2% Inderes vs. 24.5% Inderes (todellinen) vs. 18.1% Indeksi.

Ero on merkittävä mutta voiko se olla sattumaa? Tähän voidaan vastata seuraavalla tilastollisella testillä. Oletaan että Mikael Rautanen on palkannut lauman Apinoita heittämään tikkaa siitä annetaanko osakkeille Lisää- vai Vähennä-suositus. Simuloidaan tilannetta jossa Apinat antavat satunnaisesti kaikki suositukset, toistetaan tämä esimerkiksi 1000 kertaa, ja lasketaan apinoiden saama vuositotto:

mean 1.133 sd 0.022 (12 sigmas Inderes, 5 sigmas Inderes (todellinen))

Havaitaan että 1000 simuloidusta Inderes-yhtiöstä jossa Apinat heittävät tikkaa yksikään ei pääse lähelle todellisen Inderesin vuosituottoa, vaan he saavat yleensä tuottoja väliltä 10-20%. Guruille selitys: permutaatiotesti jossa on nollahypoteesina “annetut suositukset on satunnaisesti allokoitu annettuihin ajanhetkiin”, p-arvo 0.000.

Portfolion tuotto: ennen “ränta pa ränta” -markkinaa

Nämä vuosituotot vaikuttavat liian hyvältä ollakseen totta, mutta ne selittyvät Helsingin pienyhtiöideksin 100% nousulla kesän 2020 jälkeen (Google: OMXHSCPI). Inderesin seuranta-aika yliedustaa tätä hetkeä. Tämän takia onkin mielenkiintoista varmistaa, että Inderesin menestys ei ole perustunut nykyiseen “ränta pa ränta”-markkinaan. Rajasin siksi datan päivämäärään 2020-06-30 ja tein samat laskut uudestaan.

Saan seuraavat tuotot Inderes-sijoittajalle

1.432
1.202

Ja seuraavat tuotot Inderes (Todellinen)-sijoittajalle

1.129
1.113

Ja seuraavat tuotot Indeksi-sijoittajalle:

1.038
0.971

Eli Inderesiä peesaava sijoittaja olisi saanut 20.2% vuosituoton hinnanmuutoksesta, 11.3% vuosituoton seuraavan päivän päätöskurssin hinnanmuutoksesta ja seurannasta koostettua indeksiä peesaava -3% vuosituottoa. Nämä ovat oletettavasti lähempänä tyypillistä tulevaisuuden markkinaa.

Vielä sama tikkaa heittävä Apina-simulaatio:

mean 1.002 sd 0.023 (7 sigmas Inderes, 4 sigmas Inderes (todellinen))

Markkina-arvot ja yksittäisten analyytikkojen suositukset

Käytössä on taas koko data. Voitaisiin argumentoida että Inderesin menestyminen perustuu vähän seurattuun pienyhtiö-kenttään, joten analysoin suositusten osuvuutta erikseen Helsingin pörssin suurimmille, keskisuurille, pienimmille ja First North-yhtiöille. Minulla ei ollut valitettavasti data suoraan markkina-arvoista, joten nämä perustuvat 1-40 eniten vaihdetuimpaan, 40-80 vaihdetuimpaan ja 81- 144 vähiten vaihdetuimpaan ajanhetkenä 31.12.2021. Omxh25* vastaa 1-25 eniten vaihdettua.

Vaikuttaa että pienemmissä yhtiöissä on helpompi tehdä ylituottoa, mutta ylituottoa Inderes on saanut kaikkien kategorioiden osakkeilla.

Seuraavassa kuvaajassa laskin minkälaisen tuoton yksittäistä analyytikkoa peesaava sijoittaja olisi saanut (lasku 3.) ja vertasin tätä indeksiin joka kostuu tämän analyytikon seuraamista yhtiöistä. Siinä ei ole otettu huomioon analyytikon vaihtumista, joten ei sovi suoraan kyseisen analyytikon mittariksi:

Huomataan että lähes kaikki Indersin analyytikot voittivat oman vertailuindeksinsä, eli tulokset eivät selity yksittäisillä huippunimillä. Kaikki ovat tähtianalyytikkoja!

Lopuksi

Inderesin keskimääräinen 38.6%-vuosituotto suositusdatasta laskettuna vrt. Inderesin todellinen vuosituotto 25.1% seuraavan kaupankäyntipäivän päätöskurssilla vs. osta&pidä 10.8%-vuosituotto osakkeiden hintojen muutokseen perustuen on uskomaton saavutus. Ennen ”ränta pa ränta” kesää 2020 saavutettu Inderesin 20.2% vuosituotto ja 11.3% todellinen vuosituotto on erittäin kunnioitettava indeksin -3% rinnalla. Inderes-efekti tai pörssin sulkeutumisen jälkeen julkaistu informaatio vaikuttaa yllättävän paljon todellisen sijoittajan saamaan performanssiin, mutta ero indeksiin on tästä huolimatta merkittävä. Tämä oli nopea viikonloppuna tehty harjoitus, ja laskut on vielä hyvä tarkistaa. Kysymykset, asiallinen kritiikki ja ehdotukset analyysin laajentamiseksi ovat tervetulleita.

z1on · Tammikuu 24, 2022, 7.06pm

Mielenkiintoinen analyysi, ja mukava nähdä että pandas luonnistuu

Muistelen, että @Kelpieracer oli tehnyt vastaavanlaista analyysiä aikanaan, koodin lisäksi taitaa dataakin löytyä täältä:

Tottero · Tammikuu 24, 2022, 7.18pm

Ei voi muuta sanoa, ku hattua nostaa. Sekä analyysin tekijälle, että myös Inderesille

200w

Onni_Maiha · Tammikuu 24, 2022, 8.26pm

Mahtavaa tutkimusta ja kovia tuloksia! Mietin että onko noissa Inderesin lukemissa mukana jonkin verran ansaitsematonta informaatioetua. Esimerkiksi tilanne jossa pörssin sulkeutumisen jälkeen tulee yhtiöltä positiivinen tiedote, jonka jälkeen Inderes päivittää analyysinsä ennen seuraavan pörssipäivän alkua vähennä-puolelta lisää-puolelle. Analyysin osakekurssi otetaan kuitenkin edellisen pörssipäivän sulkuhinnan mukaan, jolloin Inderesin analyysissä on siihen hintaan nähden informaatioetu. Vastaavaa voi tapahtua myös negatiivisen tiedotteen jälkeisen päivityksen kääntyessä lisää-puolelta vähennä-puolelle.

Kelpieracer · Tammikuu 24, 2022, 8.59pm

Hyvää työtä ja kiva nähdä että bitti taittuu

Mä en aikoinani jaksanut ihan kaikkia seurattavia yhtiöitä copy-pastata, kiva että nyt sekin on tehty. Ja omat tulokseni vahvistettu.

Tutkitko erikseen noita eri suosituksia? Mä pääsin tulokseen, että lisää-suositus oli vähän turha, eikä eroa vähennä-suositukseen ollut. Osta-suositusta seuraamalla pelkästään sai ylituottoa.

Ja tosiaan, Inderes-efekti vie tuottoja. Eli ostot ja myynnit pitää katsoa seuraavan pörssipäivän closesta.

En katsonut mistä hait hintadatan, mä käytin ihan Yahoota ja adjclosea (huomioi osingot ja splitit), mutta pitää olla tarkkana datavirheiden kanssa.

Edit. Laitetaaskin tähän talteen noi vanhat

Ja disclaimer

vuh · Tammikuu 25, 2022, 8.56pm

Hienoa kuulla että joku muukin on tehnyt vastaavaa analyysiä, yritin etsiä foorumilta mutta nämä viestit jäivät huomaamatta. Tästä olisi mukava kuulla lisää vaikka tässä ketjussa, jos sinulla on lisää tuloksia. En ole tutkinut erikseen Osta/Lisää tai Myy/Vähennä -suosituksia, vaan oletin että molemmat vastaavat osakkeen lisäämistä tai poistamista portfoliosta. Hyvä idea testata tätä!

Tämän suositus-datajoukon hyvä puoli on siinä, että se ei tarvitse erillistä hintadataa koska suosituksen yhteydessä on annettu osakkeen nykyinen hinta. Kuten pari kommentoijaa huomautti, sen huono puoli on ettei sitä voi korjata pörssin sulkeuduttua ilmestyvän informaation ja Inderes-efektin osalta koska tämä vaatisi seuraavan päivän päätöshinnan. Lisäksi kaava on arvio keskimääräisestä vuosituosta. Ajatuksena on lisätä tämä kun ehdin.

KalleH · Tammikuu 25, 2022, 9.16pm

Eikö seuraavan päivän avaushinta olisi paras?

Kelpieracer · Tammikuu 25, 2022, 9.42pm

Tai niiden keskiarvo…
Yahoosta saa siis suoraan tuon AdjClosen, ei AdjOpenia, toki sen voi helposti laskea.
Joka tapauksessa mielestäni oikeampi käyttää tuota adjusted-lukua, kun siinä on splitit ja osingot mukana.
Edit. Minulla siis on sellainen henkilökohtainen ongelma kuin ”päivätyö”, enkä yleensä ehdi käydä kauppaa ennen iltaa, siksi olen ehkä fiksautunut tuohon closeen.

Kelpieracer · Tammikuu 25, 2022, 10.00pm

Itse asiassa ajattelin jo kirjoittaessani, että kahvihuoneeseen hukkuvat… hyvä että teit oman ketjun.

Joo tuosta yahoo_fin -kirjastosta saa kurssihistorian kätevästi, kun pandat on hallussa.

Olen mä simuloinut kaikenlaista, mutten muistaakseni Inderessuosituksiin liittyvää sen enempää.
Sektori-, koko- ja mannerrotaatiostrategioita ETF:llä (saan tuottoa b&h:n verrattuna, mutta msci worldille häviää), Nordnet Markets -tuotteilla treidaamista osake- ja metallikohteilla näin viimeksi.
Inderessuosituksilla (ja mallisalkulla) on ollut parhaat backtestit. Nordnet Markets-tuotteista osakkeilla voi tehdä tuottoa kvanttitreidaamalla, mutta siihen saa kulumaan omaa ja koneaikaa hirveästi. Jostain näistä olen kirjoitellut algoritmit -ketjuun.

vuh · Tammikuu 26, 2022, 8.42am

Lisäsin aamulla tämän sijoittajan saaman todellisen tuoton, jossa Inderes-sijoittajan ostot ja myynnit tehdään vasta seuraavan päivän päätöskurssiin. Täytyypi tutkia tuota Yahoo:n APIa, nyt latasin kurssihistorian kauppalehden sivuilta, joka on ymmärtääkseni myös splitti jne. korjattu:

Edit: Lisätty ensimmäiseen postaukseen, suuret kiitokset @Sijoittaja-alokas ja @Yu_Gong

Kelpieracer · Tammikuu 26, 2022, 1.10pm

Hienoa ja hyödyllistä työtä, @vuh !

Edit. Saakohan vielä tuosta datasta selville, miten Inderes-efekti on kehittynyt vuosien mittaan? Eli milloinkahan tämä etu on syöty pois?

vuh · Tammikuu 27, 2022, 9.18am

Aamutuimaan nopeaa uutta analyysiä. Nyt laskin kaikkien osakkeiden tasapainotetun indeksin tuoton ja vertasin sitä Inderesin suosituksista koostetun indeksin. Eli indeksisijoittaja omistaa kaikkia Helsingin pörssin ja First Northin osakkeita yhtä suurella euromäärällä ja Inderes-sijoittaja omistaa kaikkia Inderesin osta/lisää suosituksien osakkeita yhtä suurella euromäärällä. Molemmat indeksit on laskuissa rebalansoitu päivittäin. Tein tasapainotuksen ja päivittäisen rebalansoinnin koska se on helpointa tämän datan kanssa.

Aluksi täytyy hakea kurssi- ja osinkohistoria, sekä laskea näistä jokaisen osakkeen kokonaistuotto. Tätä varten hain kaupankäyntipäivien päätöskurssit ja osingot alkaen 01-01-2000 ja loppuen 31-12-2021. Ideana on olettaa että osingon irtoamispäivänä (kun osaketta ostava ei enää saa osinkoa) osinko uudelleensijoitetaan ostamalla samaa osaketta samalla rahamäärällä mitä osingosta saa. Osto tehdään tämän päivän päätöskurssiin. Tämän seurauksena jos osinko on d ja hinta P, sijoittajalla on d/P uutta osaketta yhtiössä. Tämän seurauksena osakemäärä kasvaa (1+d/P) joka kerta kun yhtiö maksaa osinkoa. Kokonaistuotto on sitten jokaisen päivän päätöskurssi kerrottuna sijoittajan osakkeiden kokonaismäärällä. Alla esimerkkinä Nokia, josta kokonaistuotto ajanhetkestä T ajanhetkeen T+K on yksinkertaisesti Kokonaistutto (T+K) / Kokonaistuotto (T) (oranssi viiva). Pitkällä aikavälillä osingoilla on suuri merkitys:

Ottamalla kakien osakkeiden kokonaistuoton, voi laskea erilaisia indeksejä ja kivoja kuvaajia. Nesteellä meni lujaa mutta Ahtium (ex Talvivaara) teki nopean mahalaskun:

Tässä on hyvä pitää mielessä, että pienyhtiöt ovat tuottaneet ajanjaksolla merkittävästi paremmin, joten käyttämäni tasapainotettu indeksi tuottaa paremmin kuin virallinen OMXHGI-indeksi:

Tämä selittyy usein muutamalla supermenestyjällä (Boreo, eQ, Marimekko):

Inderes vs. Tuottoindeksi

Sitten itse tuloksiin. Jos katsotaan aiempaa kuvaajaa datajoukon visualisoinnista ensimmäisessä postauksessa. havaitaan että vuonna 2014 datassa seurannassa oli vain pari yhtiötä: Nokia (vaihtelee), Siili Solutions (lisää). Tämän takia vuodesta 2014 eteenpäin muodostetun ‘indeksin’ ylituotto perustuisi lähinnä Siilin positiiviseen suositukseen. Siksi aluksi näytän edustavampana 2018-01-01 eteenpäin muodostetun indeksin.

2018 eteenpäin

Seuraavassa indeksissä “Inderes” ostaa osakkeen salkkuun samana päivänä kun suositus Lisää/Osta annetaan, ja myy osakkeen kun suositus Vähennä/Myy annetaan. “Inderes (todellinen)” korjataan mahdollisesta informaatioedusta ja Inderes-efektistä ostamalla osaketta vasta seuraavan kaupankäyntipäivän päätöskurssiin. Sijoittajan portfolio siis kostuu kaikista yhtiöistä joissa Inderesillä on Lisää tai Osta -suositus. “Indeksi” seuraa kaikkia Helsingin pörssin ja First Northin yhtiöitä tasapainoin. “Inderes (vähennä)” taas on “Inderes” suositukset päinvastaisena.

Saan seuraavat portfolion vuosituotot 31-12-2021 mennessä

Inderes                  1.285636
Indeksi                  1.175273
Inderes (todellinen)     1.254914
Inderes (myy/vähennä)    1.086588

Ja seuraavat 2020-06-30 mennessä ennen “räntä pa räntä”-kesää.

Inderes                  1.127808
Indeksi                  1.040166
Inderes (todellinen)     1.100969
Inderes (myy/vähennä)    0.983676

2014 eteenpäin

Tämä voi olla harhaanjohtava lasku koska suositukset perustuivat niin pieneen osakemäärään, mutta lisään sen silti.

Saan seuraavat portfolion vuosituotot 31-12-2021 mennessä

Inderes                  1.322538
Indeksi                  1.183842
Inderes (todellinen)     1.296388
Inderes (myy/vähennä)    1.132848

Ja seuraavat 2020-06-30 mennessä ennen “räntä pa räntä”-kesää.

Inderes                  1.265387
Indeksi                  1.131018
Inderes (todellinen)     1.241634
Inderes (myy/vähennä)    1.100633

Johtopäätökset

Inderes-portfolion todellinen vuosituotto aikavälillä 01-01-2018 ja 31-12-2021 (4 vuotta) kun useimmat osakkeet olivat seurannassa oli 25.5% vuodessa, missä kaikista osakkeista koostuvan tasapainotetun indeksin vuosituotto jäi 17.5%:iin. OMXHGI indeksin tuotti aikavälillä ~13% vuosituottoa, mikä on huomattavasti vähemmän (ei FN, market cap weighted). Tuotto aikavälillä 01-01-2018 ja 2020-06-30 ennen “ränta pa räntä”-kesää oli Inderes-portfoliolle 10.1% ja kaikkien osakkeiden tasapainotetulle indeksille 4.0%.

Laskimme aiemmassa postauksessa Inderes (todellinen)-portfolion arvioiduksi vuosituotoksi 24.8% ja indeksin hintamuutoksen vuosituotoksi 10.7%. Ennen kesää 2020 arvioimme Inderes (todellinen)-portfolion arvioiduksi vuosituotoksi 11.3% ja indeksin hintamuutoksen vuosituotoksi -3%. Todelliseen indeksiin perustuva tuotto osuu Inderesin kohdalla hyvin lähellä aiempia arvioita, mutta Indeksin tuotto parani noin +7%. Tämän pitäisi selittyä osinkojen ja ei seurannassa olevien (tai seurannasta poistuneiden) yhtiöiden huomioonottamisella. Inderes voittaa kuitenkin edelleen selvästi indeksin

Fyys · Tammikuu 27, 2022, 10.16am

Oletko harkinnut sellaista laskuharjoitusta, jossa huomioit myös verot ja kaupankäyntikulut? OST puolella voi tietenkin verottomasti veivata, mutta silloin salkun koko lienee sellainen, että kaupankäyntikulut ovat merkittävät yhtä kauppaa kohden. Ainakin kun olettaa noinkin suuren hajautuksen. Esim. kuinka paljon tuotto heikkenee, kun jokaisesta kaupasta otetaan 0,3-1% kuluja.

vuh · Tammikuu 27, 2022, 8.37pm

Mielenkiintoinen kysymys, voisin tehdä. Nordnetin hinnasto veloittaisi Inderes-aktiivisuuden sijoittajalta 0,10%-0,15% kuluja jos pystyisi sijoittamaan noin 4667-5000€ kerralla ja siitä voisi ajatella vielä vähentävänsä bid/ask-spreadin. Jos sen tekee päivittäin ei kyllä tule mitään tuottoja

Tuli vielä mieleen tuosta ‘Inderes (Todellinen)’ indeksistä, että vaikka se mittaa hyvin yksityissijoittajan saamaa tuottoa, periaatteessa se on Inderesin performanssia mitatessa epäreilu koska he olisivat voineet ostaa osaketta ennen Inderes-efektiä siltä osin kuin tämä efekti perustuu muiden sijoittajien innostumiseen eikä kaupankäynnin sulkeutumisen jälkeiseen informaatioon.

Lisätty: Kaupankäyntikulut

Aloin tekemään laskemaa kaupankäyntikuluista ja verovaikutuksesta, mutta se onkin paljon monimutkaisempi juttu kuin ajattelin. Jos salkussa ei ole käteistä pitäisi tehdä myyntistrategia kun Inderes antaa ‘Lisää-suosituksen’, myydäänkö esim. eniten tuottanutta puolittamalla positio jne. Pidetäänkö käteistä ja millä könttäsummalla tehdään kauppaa. Kaupankäyntikulujen välttämiseksi voisi olla järkevää sijoittaa suurempi summa osakkeeseen kerralla kuin maksimoida hajautus, ja sitten pitäisi arpoa mihin sijoittaa. Entäs rebalansointi, jne. Sitten pitäisi vielä vähentää osingoista vero ja myyntivoittoverot myyntihetkellä.

Tein sulle @Fyys kuitenkin tälläisen simppelin ‘piensijoittajan Osakesäästötili’-laskun pöytäliinaan . Alla on kuvattu positiivisten ja negatiivisten suositusten lukumäärä ajan yli, suositusmuutosten lukumäärä ajan yli, ja salkun kauppojen lukumäärä ajan yli. Jälkimmäinen on hieman pienempi koska seurannan aloitus negatiivisella suosituksella ei muuta salkkua. Nähdään että suosituksia seuraava Inderes-sijoittaja tekisi 4-40 kauppaa kuukaudessa, keskimäärin 14 kauppaa. Nordnetin hinnasto Taso 2 (11–50 kauppaa/kk) on 0,10% / min 5€ . Lisää ja vähennä suosituksia tulee yhtä paljon ja nykyään Inderes seuraa suurimpaa osaa yhtiöistä niin voitaisiin yksinkertaistaa että salkussa olisi nyt 80 osaketta ja näitä vaihdellaan suositusten mukaan.

Tämä tarkoittaisi yhteen osakkeeseen 50 000€/80 = 625€ sijoitettuna, kulu per kauppa 5€/625€ = 0.8% ja kulu vuoden aikana 14 * 12 * 5€/50 000€ = 1.68%. Jos rahaa olisi käytössä 1 000 000€ olisi yhteen osakkeeseen sijoitettuna 12 500€, kulu per kauppa 0.1%, ja kulu vuoden aikana 0.21%. Kauppoja tehdään 14 * 12=168 vuoden aikana eli vaihdon määrä on 2.1x portfolio, siksi kulu on 2 kertainen. Tästä 1.68% kulusta päästään pikkuhiljaa tähän 0.21% minikuluun kun portfolion arvo ylittää 80 * (5/0.1%)€ = 400 000€.

Aiemmin arvioin että Inderes (todellinen) on tuottanut OMXH&FN tasapainotettuun ja päivittäin uudelleen balansoituun täysin kuluttomaan hypoteettiseen tuottoindeksiin verrattuna 6-8% ylituottoa. Jos tästä vähentää tämän 0.21% - 1.68% kulun portfolion suuruudesta riippuen 400 000€ - 50 000€ ollaan edelleen voitolla

vuh · Tammikuu 27, 2022, 8.40pm

Inderes-efekti

Yleisön pyynnöstä (@Kelpieracer) tein iltapuhteena vielä yhden analyysiin Inderes-efektistä, eli ilmiöstä jossa osakkeen hinta hyppää välittömästi ylös kun Inderes antaa Osta/Lisää-suosituksen ja tippuu Myy/Vähennä-suosituksesta. Moni on varmasti huomannut tämän ilmiön pörssissä, joten tässä dataa keskimääräisestä Inderes-efektistä. Analysoin sitä:

Suosituksen tyyypin mukaan: Osta/Lisää/Vähennä/Myy
Markkina-arvon mukaan: fn/small cap/medium cap/large cap/omxh25
Vuoden mukaan: 2017-2021

Ideana on mitata miten paljon osake tuottaa sen jälkeen kun Inderes antaa suosituksen. Määritellään 0 suosituksen antopäiväksi, 1 seuraavaksi päiväksi, 2 sitä seuraavaksi, jne. Vertailun vuoksi laskin myös kaikkien muiden osakkeiden keskimääräisen tuoton eli ‘indeksin’ kullekin suositukselle suosituspäivästä eteenpäin. Voisimme olettaa, että suositus korreloi vahvasti osakkeen perfomanssin kanssa muttei indeksin kanssa, ellei ‘lisää’/’vähennä’-suosituksia anneta yleisesti enemmän kun markkina kokonaisuutena on nousu/lasku-suunnassa.

Osta/Lisää/Vähennä/Myy

Seuraavassa kuvassa visualisoin keskimääräisen päivittäisen prosenttituoton suosituksen tyypin perusteella, ja yksittäisen osakkeen sekä indeksin keskimääräisen kumulatiivisen tuoton seuraavina kaupankäyntipäivinä. Havaitaan että suosituksen antopäivänä ‘Osta’-suosituksesta osake saa välittömästi +3%, ‘Lisää’-suosituksesta +1%, ‘Vähennä’-suosituksesta hieman alle -1% ja ‘Myy’-suosituksesta hieman alle -2% tuoton. Efekti jatkuu vaimeampana pari seuraavaa päivää. On jännä havaita että efekti ei kumoudu ajan yli, eli osake ei palaudu takaisin lähtötasolle. Kumulatiivisesti katsottuna havaitaan että ‘Osta’/’Lisää’ osakkeen tuottoero indeksiin kasvaa ajan yli, eli ylituotto ei johdu pelkästään Inderes-efektistä vaikka se merkittävä onkin. ‘Vähennä’/’Myy’-osakkeen tuotto nousee parin kuukauden kuluttua hieman yli 0%:iin, mikä on merkittävä alituotto indeksiin verrattuna.

fn/small cap/medium cap/large cap/omxh25

Tarkastellaan kumulatiivisia tuottoja 2021-12-31 vaihdon perusteella, jossa jaoin osakkeet eri luokituksiin: fn (First North) / smallcap (81-144 vähiten vaihdettua) / medcap (41-80 vaihdettua) / largecap (1-40 eniten vaihdettua) / omxh25* (1-25 eniten vaihdettua). Havaitaan että Inderes-efekti on suurin pienissä ja keskisuurissa yhtiöissä, keskimäärin jopa +/- 5% ‘Osta’/’Myy’-suositukseen. Suurissa yhtiöissä on mahdollista havaita pieni positiivinen +1% efekti ‘Osta’/’Lisää’-suositukseen, muttei negatiivista efektiä. Inderesin ylituotto on mahdollista havaita kaikissa kategorioissa. Tämä ei vaikuta perustuvan markkinoiden ajoittamiseen kun positiivisen suosituksen osakkeet kurovat eroa vastaavaan indeksiin.

2017-2021

Lopuksi vielä sama analyysi eri vuosista. En näe selvää trendiä että Inderes-efekti olisi kasvanut tai vähentynyt, mutta on jännä havaita miten suositukset toimivat sekä lasku- (2018) että nousu- (2021) markkinassa. Koronapandemian aikaan (2020) Inderes vaikutti onnistuvan myös markkinan ajoittamisessa koska myös indeksi tuotti eri tavalla suosituksen tyypin perusteella. Eli ‘Vähennä’-suositukset korreloivat osakkeiden yleisen laskun kanssa ja ‘Lisää’-suositukset osakkeiden yleisen nousun kanssa. Indersin vahvuus on kuitenkin osakepoiminnassa kun parhaat tuotot tehtiin poimimalla voittajat yleisessä nousumarkkinassa (2019,2020,2021)

Ripelein · Tammikuu 28, 2022, 9.45am

Salkunhallinta on kyllä aika hankalaa aihe ja erilaisia vaihtoehtoja on paljon. Omassa projektissa ongelma on tullut selkeästi esille viimeaikoina, kun sijoitusvaihtoehdot on lisääntynyt ja sijoitettava summa on pysynyt samana. Parempiin kohteisiin on tarkoitus sijoittaa enemmän kuin ei niin hyviin ja kuitenkin olisi huolehtia hajautuksen riittävyydestä.

Käytössä voisi on esim. 100 000€n minimikauppa 4 000€ ja maksimisijoitus yksittäiseen Yhtiöön 20 000€. Tällöin voidaan viidellä sijoituskohteella sijoittaa selkeästi erisuuruisia summia. Sijoituskohteiden kasvettua vain 15:ta yhteen yhtiöön onkin käytössä enään 6 666€. Tällöin ei enään voida tehdä selkeitä eroja sijoituksien määrissä. On valittava jokin summa 4 000€ ja 6 666€ väliltä, eikä lisäsijoitusta pystytä tekemään.

Edullisempia välittäjiä kuluja minivoivaa kauppaa voi saada pienennettyä. Jos valinnat on hyviä niin kulujen suhteellisen osuuden kasvukaan ei välttämättä ole huono asia. Kolmas vaihtoehto voisi olla huonompien sijoiusten karsiminen esim. kahdeksaan jolloin yksittäiseen yhtiöön pystyisi sijoittamaan max. 12 500€. Jos sijoituspäätöstä ohjaa Osta/Myy-tieto niin karsiminen on aika hankalaa kvantitatiivisesti.

Tasasummmaa sijoitettaessa on myös alttiina sijoituskohteiden määrän vaihtelulle. Jos, jollakin on tietoa hyvästä kirjallisuudesta salkunallintaa koskien niin saa vinkata.

Alfons_Knautmauer · Tammikuu 28, 2022, 10.06am

Heitänpä tähän ajatuksena, (kun nyt herännyt kaikenlaista jännää keskustelua tavoitehintojen suhteen) että millaistakohan tulosta saisi Inderesin tavoitehinnoilla suoraan sijoittamalla.

Salkku allokoitaisiin, niin että Tavoitehinta - Nykyhinta (muistaakseni potentiaali Inderesin osakevertailutaulukossa) vastaisi osakkeen osuutta salkussa.

Tämänhän voisi tehdä long-only, jolloin vain positiiviset potentiaalit huomioitaisiin. Taikka sitten “markkinaneutraalisti”, niin että negatiivisia potentiaaleja myytäisiin vastaavasti suhteellisesti lyhyeksi.

Jos sattuu olemaan luppoaikaa, kiinnostusta ja valmiit Pythonit taipuu tähän vailla suuria muutoksia, niin olisi mielenkiintoista nähdä. Ja toisi mielenkiintoista taustaa riskittömän koron heilahtelun aiheuttamaan keskusteluun.

vuh · Tammikuu 28, 2022, 9.03pm

Akateemisesta kirjallisuudesta löytyy vaikka mitä, mutta vastaus on monimutkainen ja se riippuu kontekstista . Muistan kuitenkin että useissa tutkimuksissa on havaittu, että tasapainotus 1/N toimii todellisuudessa yllättävän hyvin. Tässä pari kovaa paperia:

The modern portfolio theory pioneered by Markowitz (1952) is widely used in practice and extensively taught to MBAs. However, the estimated Markowitz portfolio rule and most of its extensions not only underperform the naive 1/ N rule (that invests equally across N assets) in simulations, but also lose money on a risk-adjusted basis in many real data sets.
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0304405X10001893

Of the 14 models we evaluate across seven empirical datasets, none is consistently better than the 1/ N rule in terms of Sharpe ratio, certainty-equivalent return, or turnover, which indicates that, out of sample, the gain from optimal diversification is more than offset by estimation error. Optimal Versus Naive Diversification: How Inefficient is the 1/N Portfolio Strategy? | The Review of Financial Studies | Oxford Academic

Täällä viitataan jopa kirjaan Rationality for Mortals: How People Cope with Uncertainty
perustuen että Modernin portfolioteorian kehittäjä Markowitz olisi itse käyttänyt tätä sääntöä: Heuristics and Robustness in Asset Allocation: The 1/N Rule, “Hard” Constraints and Fractional Kelly Strategies – macroresilience

Tarvittaisiin aiheen asiantuntija ja kuukausia aikaa tiivistämään nämä kaavat ja viisaudet. Lähteitä selaamalla saan kuitenkin kuvan että tämä simppeli strategia voi olla yllättävän lähellä optimia: esim. 80 osaketta 5000€ kutakin, ja osake myydään jos Inderes antaa Vähennä-suosituksen ja ostetaan tilalle Lisää-suosituksen osake jota ei vielä ole portfoliossa.

Mikael_Rautanen · Tammikuu 30, 2022, 3.25pm

Wau! Kiitos analyysistä

Jos on muuten jotain dataa, mitä joutuisi raporteista käsin poimimaan, niin meihin voi olla yhteydessä niin voidaan katsoa jos kyseinen data löytyy helposti tietokannasta yhtenä pakettina. Ollaan joihinkin opinnäytetöihin ja graduihin historiadataa toimitettu.

greenhornet · Tammikuu 30, 2022, 9.09pm

Olin juuri kysymässä, että oliko suositusdata saatavissa @vuh ? Githubissa ei dataa näkynyt.