Ajatus ketjuun heräsi siitä, kun kuuntelin Sami Miettisen Neuvottelija -podcastin jakson, jossa Vilénin Sauli oli vieraana. Siinä Sauli mainitsi, että Inderesin foorumi on hyvin isossa osassa ja foorumilta löytyy hyvin skarppia porukkaa, jotka ovat parhaimmillaan todella syventyneitä joidenkin yritysten toimintaan. Itse olen ihan samoilla linjoilla, täältä löytyy aivan timanttista analyysiä monista firmoista (parhaimpina esimerkkeinä omasta näkökulmasta QT, Smart Eye ja Kamux).
Tavoitteena olisi siis kerätä tähän ketjuun erilaisia menetelmiä, joita voi hyödyntää osana kunkin omaa analyysiprosessia. Osakeanalyysin pohjanahan toimii yrityksen taloudellisen suorittamisen analysointi ja toimialan dynamiikan hahmottaminen, jonka läpi sitten tarkastellaan yrityksen osakekurssin mahdollista kehittymistä. Yleensä pitkällä aikavälillä kurssi perustuu sitten toiminnan fundamenttien kehitykseen ja lähtökohtaisesti hankkimalla informaatioetua fundamenttien kehittymisestä voi saavuttaa etulyöntiaseman markkinassa toimimiseen. Kysymys siten kuuluu, että kuinka saada informaatioetua?
Itse koen, että esimerkiksi työpaikkailmoitusten teknologiavalinnat ovat tuoneet merkittävästi lisää näkymää QT ja Smart Eyen tapauksessa. Toisaalta Kamux -ketjussa esitetyt laskelmat netissä myytävien autojen määrästä kertovat omaa tärkeää kieltään siitä, millä tavoin varastotaso vaihtelee ja kuinka paljon raportoitua myyntiä on odotettavissa kullekin ajanjaksolle. Itsekin joskus innostuin tutkimaan ja satuin löytämään Efecten saamaan melko merkittävän kokoisen sopimuksen Hilmasta. Kaikkia näitä yhdistää se, että ne ovat avoimista lähteistä saatuja.
Tuleeko foorumilaisille mieleen muita menetelmiä tai datalähteitä, joita voisi käyttää analyysin rikastamisessa?
Vähittäiskaupan alalla on hauskaa käydä välillä liikkeissä. Omassa salkussa on Tokmannia, ja siellä asioidessa kiinnitän huomiota esimerkiksi siihen, kuinka ajankohtainen valikoima on, mitä on tarjouksessa, ovatko hyllyt täynnä vai tyhjiä ja miltä muiden asiakkaiden ostoskorit näyttävät. Eli toisin sanoen, käykö kauppa ja onko Herra Tokmanni tehnyt hyviä diilejä.
Sama homma Mustin kanssa. Itselläni ei tosin ole lemmikkejä, mutta kyselen toisinaan tutuilta lemmikkivanhemmilta heidän ajatuksiaan murkinan ja tarvikkeiden hankinnasta. Ainakin tähän mennessä saamani kommentit puoltavat sijoituskeissiä eli verkkokaupan sijasta useimmat tykkäävät käydä siellä kivijalkaliikkeessä asiantuntevan palvelun ja myymälän kätevän sijainnin takia. Usein ihan siksikin että vuhku pääsee itse tekemään ostopäätöksen uudesta lelustaan.
Verkon puolella verkkokaupan toimivuus vaikuttaa myyntiin varmaan eniten, joten käyn huvikseni välillä klikkailemassa tuotteita ostoskoriin ja tutkin navigointia yms käytettävyyttä ja tarkkailen omaa ärsytyskynnystäni.
Tällainen asiakkaan kokemuksen näkökulmasta arviointi on mielestäni helppoa, hauskaa ja jossain määrin hyödyllistäkin täydentämään analyysia. Yritän silti pitää mielessä, että pelkästään siihen nojaten näkemys voi vinoitua pahasti.
Tämä kuulostaa kyllä hyvältä tavalta lähestyä juuri näitä kaupan alan toimijoita! Itsekin olen useasti törmännyt tähän Peter Lynchmäiseen myymälöiden ja tuotetason tarkasteluun osana omaa analyysiä. Sen sijaan tuo verkkokaupan toiminnallisuuden tarkastelu on itselleni uutta ja en ole sitä tuolla tavoin toteuttanut aiemmin. Jos miettii tämän menettelytavan käyttökohteita, niin tuotahan pystyy soveltamaan jo suureen määrään erilaisia yrityksiä! Esimerkiksi Marimekon verkkokaupasta Kamuxiin ja Fodeliaan. Digitaaliset kanavien toimivuus ja ostopäätökseen kannustaminen ovat kyllä hyvin olennaisessa osassa nykyään.
Kokemusteni perusteella välillä tiettyjen yritysten lyhyen aikavälin suorituksesta voi saada pientä valoa etukäteen, jos tuntee esim. kustannusrakenteesta muuttujia, joista joku taho julkaisee säännöllisesti dataa. Tämä taitaa tosin toimia parhaiten vähän seurattujen ja epäseksikkäiden firmojen kohdalla. Parina keväänä/kesänä on tullut seurattua esim. eri satojen kehitystä, että saisi pientä edgeä Atriaan ja Apetitiin. Aspon kohdalla seuraan säännöllisesti esim. Baltic Dry Indexiä, jonka yhtiö on itse nostanut ESL:n kannalta kuvaavaksi. Joissain kiinteistöfirmoissa käypien arvojen kehityksen pidemmän aikavälin ennustamiseen voisi toimia erilaiset avoimet paikkatietoaineistot, jos tuntee portfolion kohteiden maantieteellisen jakauman. Näissä pitää tosin aina pitää suhteellisuuden taju mukana: lähestyn itse faktorianalyysin kaltaisesti siten, että onpahan esim. yksi muuttuja jotenkuten selvillä.
Kiinnostava avaus ja etenkin tuo kivijalkojen seurailu ehkäpä yksi helpoimmista, koska julkiset tilat. Muistan kun joskus työpaikallani kävimme laskemassa kilpailijan parkkipaikan asiakkaiden autot ja vertailimme oman firmamme asiakasmääriin tiettyinä aikoina. Myös hintatietoja on todella helppo vertailla ja entisenä Mystery Shoppaajana kyllä huomasi missä asiakasta palveltiin ja missä ei.
Twitter on aivan ehdoton. Etenkin yhtiöiden IR:n hyväntuuliset viestit olen havainnut arvokkaiksi, kun kerrotaan vaikkapa tulevan tulosjulkistuksen lähestymisestä jne. Mutta paljon muutakin aistittavaa siellä on.
Edit: avasin sittenkin tälle oman ketjun, joten jos keskusteleminen tämän viestin aiheista kiinnostaa, niin tervetuloa alle linkitettyyn toiseen ketjuun:
Olin jo avaamassa uutta ketjua otsikolla: “Prosessit analyysin, yhtiöseurannan ja sijoituspäätösten taustalla”, mutta sitten suosittelija heittikin eteen tämän ketjun. Yritetään siis laittaa pohdintaa tänne, niin ei turhaan tule uutta ketjua. Pohdittavaksi @Verneri_Pulkkinen , että jos tämä keskustelun uusi suunta lähtee lentoon, niin voisiko otsikkoa hieman terästää edellä mainitsemaani suuntaan?
Asiaan.
Millaisia ovat sinun prosessit analyysisi, osakeseurantasi tai sijoituspäätöstesi taustalla? Tai millaisia niiden mielestäsi pitäisi olla (rohkenen epäillä, että piensijoittajat eivät aina ole kovin systemaattisia analyysissään)?
Olen ollut vuosikausia sellainen oletettavasti hyvin tyypillinen piensijoittaja, joka lueskelee satunnaisesti osareita, uutisia, foorumijuttuja, Twitter-vinkkejä ja analyysejä, mutta jonka touhussa ei ole mitään kovin systemaattista. Valitettavan monta vuotta meni vieläpä niin, että eniten tuli tongittua niitä klikkityyppisimpiä juttuja ja epävarmimpia huhuja sen sijaan, että olisi pyrkinyt syvällisesti ymmärtämään yhtiön omien tai luotettavien analyytikoiden materiaalien sisältöä.
Olen viimeisten vuosien aikana kuitenkin pyrkinyt terävöittämään omaa tekemistäni. Ehkä ensimmäinen askel tähän suuntaan oli se, että päätin alkaa kunnioittamaan yhtiön omia materiaaleja. Osarit, vuosikertomukset, TJ-haastattelut ja sijoittajaesitykset muodostavat analyysin selkärangan. Pyrin katsomaan näitä joko pieniä erillisiä muistiinpanoja (sellaista karvalakki-muistiinpanoa, kuten kuvakaappaukset + ranskalaiset viivat) tehden tai varsinaista raporttia alleviivaillen ja kommentoiden. Erinomainen tapa jäsentää ajatuksia on kirjoittaminen, ja monesti pyrinkin kirjoittamaan jonkinlaisen yhteenvedon joko tänne tai Twitterin puolelle. Viimeksi tänään perkasin Twitterissä Qt Groupin viimeiset tiedotteet tähän tyyliin:
Jos etsin uutta yhtiötä salkkuun, niin menen ehkäpä seuraavassa järjestyksessä:
Inderesin laaja raportti
Yhtiön omat netti-/sijoittajasivut
Johdon haastattelut, CMD:t tai sijoittajapresentaatiot esim. edellisen vuoden-parin ajalta
Edellisten kvartterien osarit tekstinä + viimeisin vuosikertomus ja tilinpäätös
Foorumikeskustelut ja googlailut
Näiden jälkeen minulla on todennäköisesti jonkinlainen 3-10 sivun suttuinen Word-muistiinpano -nivaska, josta koitan jäsennellä yhden pitkän postauksen tai Twiitti-ketjun. Kirjoittaminen pakottaa vielä kerran miettimään, että mitä tosiasiassa tällä hetkellä tiedän tai en tiedä, ja onko analyysini ylipäätään sillä pohjalla, että sen kehtaa julkaista. Usein julkaisu poikii vielä muutamia hyviä kommentteja kanssasijoittajilta.
Jos taas seuraan jo salkussa olevan yhtiön tarinaa, niin se menee ehkäpä näin:
Seuraan webcastin ja kysyn tarvittaessa johdolta omien muistiinpanojen huomioita (tämä on tällaiselle amatöörisijoittajalle välillä kiusallista, mutta häpeää oppii sietämällä )
Kirjoitan webcastista katsoessani muistiinpanot (kuvakaappaukset + ranskalaiset viivat)
Lisään numerot omiin Exceleihini (niiden yhtiöiden osalta, joista Exceleitä pidän)
Kirjoitan pienen päivityksen havainnoistani Inderesin foorumille tai Twitteriin
Eli on tuossa jo jonkinlaista selkärankaa, mutta edelleen voisin olla systemaattisempi ja säästää siten aikaa ja vaivaa.
Millaisia on teidän muiden prosessit? Mitä voisin lisätä omaani? Entä miten analyytikot hoitaa uuden yhtiön seurannan aloituksen tai oman salkkuyhtiön monitoroinnin? Uskaltaisiko tiedustella, että miten vaikkapa @Joonas_Korkiakoski tai @Atte_Riikola menettelee omassa arjessaan; sekä seurantayhtiöissä että seurannan ulkopuolisissa yhtiöissä?
Edit: Aihetta on joskus käsitelty myös Inderespodissa. Pitää kuunnella tämä joskus uusiksi, kun nyt en kuollaksenikaan muista, että mitä @Juha_Kinnunen ja @Petri_Gostowski tässä jutusteli:
Loppuun vielä kysely, jossa saat arvioida kuinka prosessimaista oma sijoittamisesi on. Arvioi siis väitteen paikkansapitävyyttä omalla kohdallasi.
Minulla on selkeät prosessit, joita noudatan yhtiöseurannassa, analyysissä ja sijoituspäätösten tekemisessä?
Linkkarin (tai pikemminkin avointen työpaikkojen) osalta arvokasta sisäpiiritietoa tuntuu kohtuu usein vuotavan kontentin osalta, eli sieltä voi näppärä kaveri poimia laajentumisia uusille markkinoille (haetaan maahan x tai kielitaitoa y), sekä toisinaan uusien teknologioiden tai teollisuuden alojen pariin (haetaan teknologiaa z esim. lohkoketju- tai VR-osaajaa, tai vaikkapa ymmärrystä uusiutuvista polttoaineista, tietystä kemiallisista prosesseista tms).
Linkkarista saa myös kivasti osviittaa ilmapiiristä, jos kykenee tsekkaamaan, kuinka paljon vaihtuvuutta firmassa on, kauanko väki on yleisesti hommissaan viihtynyt jne. Välillä kun aukeaa iso määrä uusia paikkoja, niin ensisijaisesti tulee pohdittua, onko taustalla uusi rahoitus / kova kasvu, vai vaan työntekijöiden suurkato.
Analyysin ja tutkimustyön tukena on mahdollista käyttää esimerkiksi eri maiden julkisia kaupparekistereitä. Niistä löytyy usein yksityiskohtaista tietoa esimerksi pörssiyhtiöiden tytäryhtiöistä ja niiden tilinpäätöksistä. Alla esimerkinomainen lista kaupparekistereistä.
Osaketutkimuksen tukena voi käyttää myös tilastoja lyhyeksi myynneistä. Tässä linkit Suomen, Ruotsin ja Norjan finanssivalvontasivustoille, joihin merkittävät lyhyeksi myyntipositiot on rekisteröity.
Jos miettii tämän menettelytavan käyttökohteita, niin tuotahan pystyy soveltamaan jo suureen määrään erilaisia yrityksiä! Esimerkiksi Marimekon verkkokaupasta Kamuxiin ja Fodeliaan. Digitaaliset kanavien toimivuus ja ostopäätökseen kannustaminen ovat kyllä hyvin olennaisessa osassa nykyään.
)