Osakesijoittaminen

Analyysin rikastaminen avoimella tiedolla

Ajatus ketjuun heräsi siitä, kun kuuntelin Sami Miettisen Neuvottelija -podcastin jakson, jossa Vilénin Sauli oli vieraana. Siinä Sauli mainitsi, että Inderesin foorumi on hyvin isossa osassa ja foorumilta löytyy hyvin skarppia porukkaa, jotka ovat parhaimmillaan todella syventyneitä joidenkin yritysten toimintaan. Itse olen ihan samoilla linjoilla, täältä löytyy aivan timanttista analyysiä monista firmoista (parhaimpina esimerkkeinä omasta näkökulmasta QT, Smart Eye ja Kamux).

Tavoitteena olisi siis kerätä tähän ketjuun erilaisia menetelmiä, joita voi hyödyntää osana kunkin omaa analyysiprosessia. Osakeanalyysin pohjanahan toimii yrityksen taloudellisen suorittamisen analysointi ja toimialan dynamiikan hahmottaminen, jonka läpi sitten tarkastellaan yrityksen osakekurssin mahdollista kehittymistä. Yleensä pitkällä aikavälillä kurssi perustuu sitten toiminnan fundamenttien kehitykseen ja lähtökohtaisesti hankkimalla informaatioetua fundamenttien kehittymisestä voi saavuttaa etulyöntiaseman markkinassa toimimiseen. Kysymys siten kuuluu, että kuinka saada informaatioetua?

Itse koen, että esimerkiksi työpaikkailmoitusten teknologiavalinnat ovat tuoneet merkittävästi lisää näkymää QT ja Smart Eyen tapauksessa. Toisaalta Kamux -ketjussa esitetyt laskelmat netissä myytävien autojen määrästä kertovat omaa tärkeää kieltään siitä, millä tavoin varastotaso vaihtelee ja kuinka paljon raportoitua myyntiä on odotettavissa kullekin ajanjaksolle. Itsekin joskus innostuin tutkimaan ja satuin löytämään Efecten saamaan melko merkittävän kokoisen sopimuksen Hilmasta. Kaikkia näitä yhdistää se, että ne ovat avoimista lähteistä saatuja.

Tuleeko foorumilaisille mieleen muita menetelmiä tai datalähteitä, joita voisi käyttää analyysin rikastamisessa?

14 tykkäystä

Juurikki tarkastelee neljää mittaria, joista kolme on mitattavissa olevia ja yksi fiilis-mittari, johon eniten vaikuttaa some.

Vuosikertomuksista ja Q-rapsoista saa numerot P/E, P/B ja PEG -mittareihin. Se neljäs on keskustelu täällä. Helppoa. Tuloksellista. Kivaa.

PS. PEG:n osalta on kauan riittänyt yleisnäkemys, mutta voisihan sitä jatkossa laskeskellakin.

1 tykkäys

Vähittäiskaupan alalla on hauskaa käydä välillä liikkeissä. Omassa salkussa on Tokmannia, ja siellä asioidessa kiinnitän huomiota esimerkiksi siihen, kuinka ajankohtainen valikoima on, mitä on tarjouksessa, ovatko hyllyt täynnä vai tyhjiä ja miltä muiden asiakkaiden ostoskorit näyttävät. Eli toisin sanoen, käykö kauppa ja onko Herra Tokmanni tehnyt hyviä diilejä.

Sama homma Mustin kanssa. Itselläni ei tosin ole lemmikkejä, mutta kyselen toisinaan tutuilta lemmikkivanhemmilta heidän ajatuksiaan murkinan ja tarvikkeiden hankinnasta. Ainakin tähän mennessä saamani kommentit puoltavat sijoituskeissiä eli verkkokaupan sijasta useimmat tykkäävät käydä siellä kivijalkaliikkeessä asiantuntevan palvelun ja myymälän kätevän sijainnin takia. Usein ihan siksikin että vuhku pääsee itse tekemään ostopäätöksen uudesta lelustaan.

Verkon puolella verkkokaupan toimivuus vaikuttaa myyntiin varmaan eniten, joten käyn huvikseni välillä klikkailemassa tuotteita ostoskoriin ja tutkin navigointia yms käytettävyyttä ja tarkkailen omaa ärsytyskynnystäni.

Tällainen asiakkaan kokemuksen näkökulmasta arviointi on mielestäni helppoa, hauskaa ja jossain määrin hyödyllistäkin täydentämään analyysia. Yritän silti pitää mielessä, että pelkästään siihen nojaten näkemys voi vinoitua pahasti.

6 tykkäystä

Tämä kuulostaa kyllä hyvältä tavalta lähestyä juuri näitä kaupan alan toimijoita! Itsekin olen useasti törmännyt tähän Peter Lynchmäiseen myymälöiden ja tuotetason tarkasteluun osana omaa analyysiä. Sen sijaan tuo verkkokaupan toiminnallisuuden tarkastelu on itselleni uutta ja en ole sitä tuolla tavoin toteuttanut aiemmin. :thinking: Jos miettii tämän menettelytavan käyttökohteita, niin tuotahan pystyy soveltamaan jo suureen määrään erilaisia yrityksiä! Esimerkiksi Marimekon verkkokaupasta Kamuxiin ja Fodeliaan. Digitaaliset kanavien toimivuus ja ostopäätökseen kannustaminen ovat kyllä hyvin olennaisessa osassa nykyään.

Kokemusteni perusteella välillä tiettyjen yritysten lyhyen aikavälin suorituksesta voi saada pientä valoa etukäteen, jos tuntee esim. kustannusrakenteesta muuttujia, joista joku taho julkaisee säännöllisesti dataa. Tämä taitaa tosin toimia parhaiten vähän seurattujen ja epäseksikkäiden firmojen kohdalla. Parina keväänä/kesänä on tullut seurattua esim. eri satojen kehitystä, että saisi pientä edgeä Atriaan ja Apetitiin. Aspon kohdalla seuraan säännöllisesti esim. Baltic Dry Indexiä, jonka yhtiö on itse nostanut ESL:n kannalta kuvaavaksi. Joissain kiinteistöfirmoissa käypien arvojen kehityksen pidemmän aikavälin ennustamiseen voisi toimia erilaiset avoimet paikkatietoaineistot, jos tuntee portfolion kohteiden maantieteellisen jakauman. Näissä pitää tosin aina pitää suhteellisuuden taju mukana: lähestyn itse faktorianalyysin kaltaisesti siten, että onpahan esim. yksi muuttuja jotenkuten selvillä.

1 tykkäys

Kiinnostava avaus ja etenkin tuo kivijalkojen seurailu ehkäpä yksi helpoimmista, koska julkiset tilat. Muistan kun joskus työpaikallani kävimme laskemassa kilpailijan parkkipaikan asiakkaiden autot ja vertailimme oman firmamme asiakasmääriin tiettyinä aikoina. Myös hintatietoja on todella helppo vertailla ja entisenä Mystery Shoppaajana kyllä huomasi missä asiakasta palveltiin ja missä ei.

1 tykkäys

Tietyissä firmoissa (IT-palvelusketori mm.) voi olla hyvää dataa seurata linkedinistä työntekijöiden määrän kehitystä ja avoimia työpaikkoja.

5 tykkäystä

Twitter on aivan ehdoton. Etenkin yhtiöiden IR:n hyväntuuliset viestit olen havainnut arvokkaiksi, kun kerrotaan vaikkapa tulevan tulosjulkistuksen lähestymisestä jne. Mutta paljon muutakin aistittavaa siellä on.

3 tykkäystä