Analyysit osakemarkkinan ja talouden suunnasta 2020 sekä osakevalinnoista

Täällä Inderesin foorumissa on paljon hyvää keskustelua, mutta itse kaipaisin “rauhallisempaa” ja syvällisempää keskustelua markkinoiden suunnasta pohjautuen kunnon analyysiin ja dataan. Tuonne “seurantaketjuihin” viestit hukkuvat.

S&P saavutti huippunsa 19. helmikuuta: 3393.
“Pohja” saavutettiin kuukausi myöhemmin 23. maaliskuuta: 2192.
Laskua kertyi siis 35%.

Lasku oli historiallisen nopea ja laskun aikana VIX teki ennätyksiä ja pohjilla oltiin erittäin ylimyydyssä tilassa. Pahimpina päivinä pudostusta taisi tulla yli 10%.
Tästä rytäkästä noustiin sitten n. 19% n. 6 päivän aikana maaliskuun loppua kohti.

Tässä vaiheessa on hyvä katsoa miltä karhumarkkinat tyypillisesti näyttävät.

On hyvä huomata että niissä on useita pitkiäkin nousuja jonka jälkeen lasku jatkuu.

'29 alkanut karhu:

Hieman tuoreempaa IT-kuplasta:

Ja sitten tämä tuorein:

Tällä kertaa moni asia on toki toisin. Historia harvemmin toistaa itseään täydellisesti.

Markkinan lasku oli ennennäkemättömän jyrkkä. Tämä johtui siitä, että taloutta kohtasi ulkoinen shokki jonka vääjäämättömän etenemisen saattoi jokainen nähdä reaaliaikaisesti.

Voiko toipuminen olla yhtä jyrkkä - ja nopea? Tämä lienee se satojen tuhansien kysymys monen yksityissijoittajankin kohdalla. Oleellista on kuinka paljon “pysyvää” vahinkoa talouteen ja kuluttajille tulee.

Näyttää siltä, että työttämyys nousee korkeaksi jo näiden muutamien kuukausien karanteenitoimenpiteiden takia. Korkea työttömyys tulee pidentämään toipumista sillä paluu kasvu-uralle rekrytointien suhteen on tyypillisesti varovaista ja hidasta.

Maailmaa saattaa olla kohtaamassa “ennennäkemätön” lama - globaalin BKT:n arvellaan laskevan ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan (ellen väärin muista).

Positiivisella puolella voidaan todeta ainakin seuraavat asiat:

  • keskuspankkien ja hallitusten nopea ja paikoin ennakoivakin reagointi (“whatever it takes”)
  • ehkä virus saadaan kontrolliin nopeasti

Minusta kuitenkin nyt näyttää siltä, että pahin ehtii jo tapahtua eli korkeaksi nouseva työttömyys tulee aiheuttamaan ison loven talouteen, mikä tarkoittaa hidasta toipumista vaikka yhteiskunnat saataisiinkin avattua nopeasti.

Tämä kaikki todennäköisesti tarkoittaa sitä, että olemme nähneet vasta ensinäytöksen karhumarkkinasta ja seuraavissa näytöksissä fokus siirtyy yhä enemmän pois viruksesta ja itse taantumaan. Keskuspankkien sinkoja saatetaan kaivata vielä lisää.

Toisaalta osakemarkkinat toipuivat finanssikriisistä suht nopeasti:

Tämä isku talouteen on kuitenkin suurempi. Tässä BofA:n tuoreita kommentteja jotka osuivat silmään:

Sitten on vielä se, että Trump tulee tekemään kaikkensa että osakemarkkinat (ja talous) nousee ennen vaaleja. Mikä vaan voi olla mahdollista.

Mitä tämä tarkoittaa sijoittajalle?

Mitäs ajatuksia teillä muilla on?

25 tykkäystä

Laitetaan tähän muutama ajatus tästä “toipumisesta” normaaliin:

  1. Yhtiöt tulevat käyttämään lomautuksia ja irtisanomisia yhtiöidensä trimmaamiseen ja “läskien” poistoon ihan riippumatta sektorista

  2. Taantuma/lama aiheuttaa kärsimystä kuluttajalle, joka pitää lompansa auki vain välttämättömään kulutukseen ja tähän kun vielä lisää erittäin korkean velkaantumisen, niin cocktail näyttää juomakelvottomalta lyhyellä tähtäimellä. Kuluttajalla kestää toipua tästä iskusta.

  3. Kun kuluttaja on köysissä, niin yritykset eivät lähde kiivaasti palkkaamaan takaisin irtisanottua väkeä ennenkuin näkymä selkenee. Palkkaamisen tarve syntyy vain selkeästä tuotto-odotteesta, mikään yritys ei palkkaa huvikseen ketään.

  4. Tässä rytäkässä monet yritykset haavoittuvat pysyvästi ja konkursseja nähdään siellä täällä. Yritysten myötä häviävät myös työpaikat. Tässä piilee pieni positiivinen vivahde, sillä jollain sektorilla voi olla selkeästi hyvää työvoimaa saatavilla ja uudet yritykset nousevat vanhojen tilalle.

Pörssikursseja ei tämän perusteella voi ennustella millään tavalla, mutta luulen (en tiedä), että jossain vaiheessa mr market alkaa hinnoitella sisään pitkittyvää taantuman/matalasuhdanteen tilannetta. Volatiileinä aikoina voi olla paras ostaa indeksiä (tätä teen itse) ja tietysti näin pomppivassa markkinassa voi tehdä edullisia osakelöytöjä - ja mikä parasta, nyt ei taatusti ole huonoin aika aloittaa sijoittaminen.

7 tykkäystä

Tässä Mikko Mäkisen kirjoituksessa riittää paljon pureskeltavaa.

Aloitin itse seuraamaan myös Helsingin Avoimen Yliopiston verkkokurssia talouskriiseistä oman ymmärryksen syventämiseksi.

Henkilökohtaisesti nyt on pakko sijoittaa oman tiedon kasvattamiseen, koska en osannut ajoittaa osakkeiden ja rahastojen myyntejä tammikuulle/helmikuun alkuun. Tämän lisäksi helmikuun puolessa välin oletin, että myyminen olisi ollut jo myöhäistä. Omassa tapauksessa se, että en tehnyt mitään, ei välttämättä ole huono asia, koska olisin jo kärsimättömänä sijoittanut jo suurimman osan rahoista pörssiin takaisin. Nyt jos käy niin, että tulee pidempiaikainen taantuma, niin ehdin kuukausisäätämisellä hajauttamaan sijoituksia kuitenkin ja hyötymään alentuneista ostohinnoista.

Mitä itse muistan 90-luvun lamasta ja finanssikriisistä, niin suurin ero taitaa nyt olla, että valtiot lupasivat tukipaketteja todella ripeästi. Nyt tuntuu, että elvytetään ensin ja selvitellään vasta myöhemmin.

Myös suuryritykset tuntuvat ainakin täällä UK:ssa kantavan vastuuta. Esimerkiksi Nissan laittoi autotuotannon paussille toukokuun alkuun saakka. Valtio tulee maksamaan 80% työntekijöiden palkasta ja Nissan loput 20% eli työntekijät tulevat saamaan täyden palkan. En tiedä onko tämä sitten pois esim. osinkojen maksuista sijoittajille, mutta henk. koht. jään mielelläni ilman osinkoa, jos pienipalkkaisen työntekijän vuokran- ja lainan maksukyky sillä turvataan. Tällä toivottavasti vältetään henkilökohtaisia konkursseja ja perheiden murheita esim. itsemurhien kasvuja. 90-luvun lama-Suomessa kasvaneena, näiden varjot kummittelevat vieläkin mielessä.

4 tykkäystä

Mielestäni tätä ei voi verrata muihin pörssiromahduksiin koska romahdus johtuu totaalisen erilaisista aspekteista.

Rajoituksilla ihmisten normaaliin työssäkäyntiin, palvelusektorin toimintaan, kulutukseen on aiheutettu soppa, joka ei korjaannu ennen kuin rajoitukset poistetaan ja turvallisuuden tunne lisääntyy. Ei ravintolatoiminta ole kuolemassa tai parturissa/hieronnassa käynti vähenemässä tms. On vähän eri asia katsoa korkeita työttömyyslukuja sen valossa että rajoituksilla tehdään ihmisiä työttömiksi… kyllä se työllisyys myös palaa kun rajoituksia puretaan. Varmaan ihan samanlaisena se ei palaa vaan osa tulee ohjautumaan taas uudenlaisiin töihin. Onhan tämä omalla tavallaan surkuhupaisaa että ihmisten tarve käyttää palveluja ei ole hävinnyt mutta coronasta johtuen nyt monen työt loppuvat, ainakin väliaikaisesti.

2 tykkäystä

Aloitetaan firmojen analysointi:

Konecranes:

Finanssikriisin suoriutuminen tässä:

Ja tässä viime vuodet:

Markkina-arvo:
Nyt 1250 MEUR
2009 pohjat ~620 MEUR.

Liikevaihto:
2019: 3300 MEUR
2008: ~2100 MEUR

Liikevoitto:
2019: 150 MEUR
2008: 250 MEUR
2009: 120 MEUR (oik.)

Liikevoiton trendi:
2017-2019 ka: 145 MEUR
2006-2008 ka: 176 MEUR

Kurssi näyttää olevan alhaalla, mutta tulostasokin on heikompi kuin ennen finanssikriisiä.

Konecranes ei enää tee tuottoa pääomalle lähellekään samalla tavalla kuin aikaisemmin. Yritysostot ilmeisesti painavat.

image
image

Mielestäni näyttää siltä, että on suuri riski että tämä halpenee vielä kun huonot osavuosikatsaukset alkavat tulla nähtäville. Puolittuisiko tuo EBIT taas. 2009 pohjat näyttävät olleen 5x EBIT.

Kertokaapa te jotka tähän olette sijoittaneet että parantaako tämä lentoaan? Näyttää siltä, että valittu strategia on ollut huono. Johtoakin taitaa olla vaihdettu. Monen mielestä tämä on varmasti halpakin. Hyvä muistaa myös että korot ovat alhaalla.

7 tykkäystä

Mielenkiintoinen katsaus menneisiin pandemioihin ja niiden vaikutus työläisten olojen parantumiseen.

2 tykkäystä

Jaoin tuon alkuperäisen tutkimuksen aiemmin historiaketjuun.w

Tutkimus on ihan kiva, mutta aineistonsa takia se kertoo enemmän miten 1300-luvun talous reagoi pandemiaan missä iso osa työväkeä kuolee. :o Nyt ei varmaan odoteta samanlaista kuolleisuutta kuin Mustassa surmassa… :smiley:

Lisäys: tässä lisää poimintoja eri tutkimuksista, mm. miten pandemiat ovat vaikuttaneet asuntojen hintoihin.

2 tykkäystä

Olen samaa mieltä, mitä hyötyä on näistä edellisen romahdusten indeksikäyristä, kun jokainen kriisi on erilainen ja varsinkin tämä. Nyt tulee shokki talouden ulkopuolelta ja kysyntä mitä luultavammin palaa pikkuhiljaa heti kun korona on ohi. Suurin osa ihmisistä on vain väliaikaisesti lyhennetyllä työajalla ja työttömyys tuskin räjähtää käsiin koronan jälkeen. Nyt ei ole korkeita korkoja, eivätkä ihmiset joudu pakkomyymään asuntojaan. Kovia irtisanomia ei käytännössä ole isoissa firmoissa.

Tämän kaltaista eristystä mitä nyt Suomessa on tuskin pidetään toukokuuta pidempään, vaan yhteiskunta on pakko avata sen jälkeen riskiryhmät eristäen.

Osakkeiden osalta näen tällä hetkellä ja luultavasti lähiviikkoina erinomaisen ostopaikan. Kurssien paluuta huipulle on vaikea sanoa, mutta jos viisi vuottakin malttaa pitää nyt ostot ajallisesti hajauttaen, niin voitolle tulee varmasti jäämään.

3 tykkäystä

Jäi vastaamatta tuohon aiempaan viestiin, mutta olen tästä osin eri mieltä. Vaikka sillä toki on merkitystä mistä lama johtuu, on talouden ja yhteiskunnan rakenteiden takia toipuminen aina hidasta. Suomessa ja esim. Saksassa lomautusjärjestelmä auttaa mutta monissa maissa tällaista ei ole ja työttömien uudelleentyöllistyminen nyt vain vie aikansa. Samoin kuin taantumissa yleensäkin.

1 tykkäys

Joo en oletakkaan mitään nopeaa toipumista entiselle tasolle, mutta kuitenkin Suomessa kesäkuusta alkaen selkeää ja tasaisesti parempaa huomista. Uskoisin, että ravintolat avataan jälleen tietyin rajoituksin, kesäurheilulajit käynnistyvät (alkuun tyhjille katsomoille), erilaisia palveluja aletaan taas vähitellen käyttämään jne. Massatapahtumat kyllä kärsivät, esim. huvipuistot, joilta jää ainakin puolet kesästä väliin.

Tärkein tehtävä on nyt pitää pienet firmat pystyssä. Isot kyllä selviävät ja nämä kaikilla käytössä olevat lomautukset auttavat. En ymmärrä miksi superlamauutiset saavat niin paljon palstatilaa. Turhaa kansan pelottelua.

Jenkeissä suurin osa työttömistä lienee palvelusektorilla. Suurin osa palannee yhtä nopeasti aikanaan samaan paikkaan takaisin, kuin nyt sieltä lähtivät.

1 tykkäys

Viikonlopun huomio, kun oli aikaa vähän laajemmin katsella osakkeita ja niiden ottamaa iskua tähän saakka. Tilitoimistot vetelee edelleen korkeilla n. 30X pe tasoilla. Tiliöintien reipas vähentyminen, maksujen ja tilitysten siirrot eteenpäin syksyyn, konsultoinnit jäissä yrittäjien kanssa, yhtiökokousten siirtäminen etc. vaikuttanevat lyhyen aikajänteen näkymissä.

Talouden suunnasta lisää ennustuksia. Suomen Pankki on julkaissut tänään analyysin, jossa on esitetty skenaarioita Suomen talouden kehityksestä lähivuosina.

Analyysin mukaan koronapandemia ajaa Suomen talouden muun maailmantalouden mukana taantumaan kuluvana vuonna. Taantuman syvyyttä on hankalaa arvioida, koska pandemian kehittymistä ja sen torjuntatoimenpiteitä on hankala ennustaa.

Suomen pankin ennusteessa kuvataan kaksi mahdollista kehityskulkua Suomen taloudelle lähivuosina.

  • Laskelma 1: Koronaviruksen tukahduttamisskenaariossa tiukkojen rajoitustoimien oletetaan olevan voimassa kahdeksan viikon ajan maaliskuun loppupuolelta lähtien.
  • Laskelma 2: Koronaviruksen leviämisen hidastamiseen tähtäävässä skenaariossa rajoitustoimet pysyvät voimassa syyskuun loppuun asti.

Ennusteen mukaisesti seuraavat viikot ovat aika ratkaisevia. Onneksi Suomen hallituksella on nyt aiempaa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa taloustilanteeseen. Erittäin hyvä tieto on se, että taloustieteen tutkimusyksikkö Helsinki GSE (Helsinki Graduate School of Economics) perustaa talouden tilannehuoneen, joka aloittaa toimintansa tänään tiistaina. Tilannehuoneen avulla saadaan nykyistä tarkempi kuva kriisin syvyydestä ja mihin se osuu. Nyt näyttää ainakin Suomen kuntatalouden kannalta pahalta.
https://www.helsinkigse.fi/covid19-data-fi/tilannehuone-aloittaa-data-analyysien-tuottamisen-6-4-alkavalla-viikolla/

2 tykkäystä

Nyt kun on tilannekuva vakautumassa niin millaisilla näkemyksillä olette liikenteessä?
Itse listasin tähän huomioita, jotta pääsen taas eteenpäin.

  1. Testauksen ja Lockdownin avulla tautia hallintaan saavat valtiot rakentavat exit strategioita (Tanska, Norja, Saksa) kuitenkaan toista ja kolmatta aaltoa kun rajoitukset avataan ei voi jättää pois riskianalyysistä

  2. Rajat pysynevät kiinni pitkään kaikelle ei välttämättömälle matkustamiselle, mutta rahti kulkee.
    Lentomatkustus kärsinee ja pitkään

  3. BKT laskee reippaasti (Ja sama suomeksi eli Lama tulossa), 300 000 lomautettua Suomessa, Varmaankin kohtuullista olettaa saman tyyppisiä tuloksia yli puolessa maailman maista

  4. Konkurssit, Stockmann ensimmäisenä ehdokkaana Suomesta
    Mitä muuta menee nurin ja aiheuttaako se vielä systeemisiä oireita? USA asuntomarkkinat, italialaiset pankit?

  5. Ihmisten väliset kohtaamiset, social distancing pysyy asialistalla rokotteeseen saakka ainakin jollain tasolla, tai kunnes maa voidaan julistaa covid-vapaaksi

Tässä on karhuilua paljon jos vertaa tunnelmaan 3kk sitten, mutta toisaalta ei tämä mikään maailmanloppu ole ja hyvät yhtiöt on edelleen hyviä, jotkut jopa vielä parempia.
Toisaalta teollisuudesta kuuluu myös viestiä että “ei näitä investointiprojekteja laiteta puolen vuoden lockdownien takia jäihin, täähän kerkeää just vasta valmiiksi sitten sopivasti kun lama hellittää”
Vaikeammaksi tämän tekee se että paljonko niistä yrityksistä kannattaa maksaa.

Millaisella tulevaisuuden näkemyksellä olette rakentaneet nykyisen positionne, ja millaisiin valintoihin se on johtanut? Varsinkin kiinnostaa kun aiemmin oli ihmisillä isoja käteispinkkoja joten jotain ratkaisuja on täytynyt tehdä.

Lopuksi ystäväni tokaisu helmikuun loppupuolelta kun romahdus alkoi näyttää ilmeiseltä “Nyt alkaa se aika kun erotellaan tyhmät rahoista” :smiley:

ps. Itse panostan jo nousuun mutta defensiivisesti, ja tiedostan että saatan joutua erottelussa vielä väärälle puolelle, minkä vuoksi olen tarvittaessa valmis kääntämään takkini.

3 tykkäystä