Vastaan tähän vielä vaikka valitettavasti tulee hieman viiveellä. Apetitin kaltaisella yhtiöllä on monenlaisia sitoumuksia eri suuntiin, mutta käsitykseni mukaan pääsääntöisesti raaka-aineiden hintojen nousu laskee kannattavuutta lyhyellä aikavälillä ja vastaavasti hintojen lasku tukee kannattavuutta. Osalle viljelijöistä on luvattu kiinteää hintaa ja osalla myyntihinnat voi olla sidottu markkinahintoihin. Kaupan suuntaan hintojen korotuksia saadaan läpi viiveellä ja foodservicessä todennäköisesti nopeammin. Nettovaikutus on kuitenkin tyypillisesti se, että Apetit kärsii nousevista kustannuksista lyhyellä aikavälillä (sama logiikka pätee tyypillisesti myös muihin elintarvikealan yhtiöihin).
Viljakaupan osalta tämä logiikka voi toimia eri tavalla ja riippua siitä minkälaisia sitoumuksia yhtiöllä voi milloinkin olla. Tämä ei taida enää olla erityisen relevanttia, kun Viljakaupasta nyt luovutaan.
@Pauli_Lohi
Kauppalehden tilaajana huomasin, että Apetitin uusinta analyysia 23.3. ei ole päivittynyt sinne. Onkohan syy Inderesin vai Kauppalehden päässä?
Viljakaupan Baltian ja Suomen myyntiin liittyen varmistaisin vielä. Onko Inderesin arvio siis, että Apetit saa myynneistä (ml. vaihto-omaisuus) 5 MEUR (Baltia) + 4 MEUR (Suomen kauppahinta) + 15 MEUR (Suomen vaihto-omaisuus) yhteensä 24 MEUR?
Ei pitäisi olla meidän päästä mitenkään kiinni tuo KL jakelu.
Oletimme 5 MEUR (Baltia) + 2 MEUR (Suomen kauppahinta) + 15 MEUR = 22 MEUR. Suomen kauppahinnaksi oletimme verojen jälkeen vain 2 MEUR Apetitin tiedotteen mukaisesti.
Apetitin yhtiökokouskutsussa on mielenkiintoinen ehdotus:
*Osakkeenomistaja Eira Capital Oy ehdottaa, että yhtiökokous päättäisi muuttaa Apetit Oyj:n yhtiöjärjestystä. Muutosesitys koskee yhtiöjärjestyksen yhtiökokousta käsittelevää kohtaa 10, josta kohdasta osakkeenomistaja ehdottaa poistettavaksi lauseen ”Yhtiökokouksessa kukaan osakkeenomistaja ei ole oikeutettu äänestämään enemmällä kuin yhdellä kymmenesosalla kokouksessa edustetusta äänimäärästä.” Osakkeenomistaja perustelee muutosehdotusta osakkeen likviditeetin parantamisella."
Kyseinen Eira Capital nousi viime syksynä top 10 suurimman omistajan joukkoon. Tuo yhtiöjärjestyksen rajaus äänivallasta on kyllä mielenkiintoinen jäänne jostain historiasta ja ei pörssiyhtiön yhtiöjärjestykseen kuulu.
Nyt on myös Liettuan viljakaupan myynti saatu päätökseen. Kauppa toteutettiin 31.3., joten saamme Baltian myyntien kassavaikutukset sopivasti Q1 raporttiin.
"Liettuan yhtiötä koskeneen kaupan ehdot ovat täyttyneet ja kauppa on toteutunut 31.3.2022.
Myös Latvian yhtiö on päätetty sulkea ja sen liiketoiminta on ajettu alas. Latvian yhtiö on pääasiassa toiminut Liettuassa hankitun vehnän ja öljykasvien logistisena tukena."
Eipä mennyt läpi tämä Eira Capitalin ehdotus yhtiöjärjestyksen muutoksesta. Harmi sinällään, koska pörssiyhtiöiden yhtiöjärjestykseen eivät tämänkaltaiset asiat mielestäni kuulu. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään 80k osakkeen hankkimisesta. Vaikka tämänkaltainen päätös on hyvin yleinen yhtiökokouksissa, nyt olisi oikein hyvä sauma hankkia näitä omia osakkeita viljakaupan myyntituloilla niin kauan kuin arvostus on alle p/b 1.
Tämän päivän Kauppalehden “Sijoitusvihjeet” -osiossa Olli Vitikko tyhjensi Apetitin osalta pajatson: “Myy, Myönnä tosiasiat. Hankala keksiä syitä tämän omistamiselle vapaassa maailmassa”.
En myy. Tässä vapaassa maailmassa on pakko maksaa veroja myyntivoitoista ja toisaalta pitkän rämpimisen jälkeen tämä käänneyhtiö etenee oikeaan suuntaan.
Viljakauppa sai taannoin hyväksynnän kilpailuviranomaiselta. Varmaankin sitten 18.8. osavuosikatsauksessa saamme lisätietoa lopullisesta kauppahinnasta huomioiden vaihto-omaisuus. Mielenkiintoista tässä yhteydessä onkin analysoida yhtiön tasetta ja ennen kaikkea odottaa Inderesin päivitettyä laajaa raporttia ja sen osien summa -laskelmaa.
Toinen mielenkiintoinen seurattava on se, että miten Apetit saa vyörytettyä kohonneita valmistuskustannuksia hintoihin pakastetuotteissa. Muistelen joskus lukeneeni siitä, että heikoissa taloustilanteissa kuluttajat siirtyvät ostamaan kaupan halpismerkkivalmisteita eikä niinkään kotimainen laatubrändi tällöin vaikuta. Tällaisissa markkinatilanteissa siis kaupan halpismerkit pärjäisivät paremmin.
Asiaa makusteltuani Apetit on pirun pahassa asemassa. Tuotantopuolella kustannukset nousevat, raaka-aineen hinnat mukaan luettuna, mutta kaupan kanssa neuvotellessa juuri halpismerkkien paine ajaa marginaaleja alas. Ok, kaikki myynti ei mene vähittäiskaupan kautta, mutta silti.
Todella vaikea nähdä Apetitin pystyvän puolustamaan marginaaleja tällaisessa markkina- ja talousympäristössä. Osa kustannuksista ja tuotantopqnoksista voi olla suojattuja, mutta puserrus on silti kovaa.
Sama juttu. En myy. Kaikki hinnat nousevat, joten niiden halppisten osalta käy lopulta myös niin. Voi olla, että kasvua ei hetkeen kovin suuresti luvassa. Osinkoon uskon silti. Pysynee on ennallaan.
Kannattavuus toipui Q3:lla suhteessa vaikeaan alkuvuoteen, mutta jäi edelleen vuoden takaista heikommaksi. Arvioimme toipumiskehityksen jatkuvan loppuvuonna ja vuoden 2023 aikana mm. myyntihintojen korotusten, tasaantuvien raaka-ainekustannusten ja uusien tuotelanseerausten saattelemana.
Apetitin strategia ja taloudelliset tavoitteet vuosille 2023-2025: kasvua monipuolisista kasvipohjaisista tuotteista - Apetitin tavoite yli 9 miljoonan euron liikevoitto ja yli 8 prosentin ROCE
Eilisessä maaseudun tulevaisuudessa oli juttua isäntien ja sijoittajien välisestä valtataistelusta Apetitissa. Sijoittajat haluaisivat kasvua ja arvonnousua ja maalaisisännät puolestaan tasaista osinkotuottoa ja osakkeen arvolla ei niin väliä.
Apetitin pitäisi oikeasti päättää, haluaako se olla pieni maaseutuyritys, joka tuottaa elintarvikkeita vai toimia kuin pörssiyhtiö joka hakee kasvua ja tuottaa omistajille arvonlisää.
Liiketoiminnasta on iso osa myyty, kassa täynnä rahaa ja ainoa mitä johto keksii rahoille käyttöä on maksaa velkoja pois ja jakaa rahaa ulos osinkoina isäntäväelle.
Kun kyse on sentään pörssiyhtiöstä, niin on harvinaisen näköalatonta touhua.
Kannattaisiko miettiä osakkeen vetämistä pois pörssistä ja sitten voisi rauhassa käpertyä maalaisisännät ja johto sisäänpäin ja näivettyä hiljalleen siellä Satakunnassa.
Alkutuotanto - jalostus - vähittäismyynti -arvoketjussa jokaiselle on oma paikkansa ja kunkin osa-alueen tulee olla kannattavia. Alkutuottajien paikka ei ole Apetitin hallinnossa vaan kunkin arvoketjun osan tulee itse huolehtia kannattavuudestaan. Minä kannatan Bernerin, Laakkosen & co ehdotusta. En millään usko, että näiden tahojen intressi on pilata Apetitin ja alkutuottajien välistä keskinäistä suhdetta. Kuitenkin on tarkasteltava kriittisesti kunkin liiketoiminnan kannattavuutta ja siinä ei voi alkutuotannon tai aluepolitiikan antaa vaikuttaa. Hienoa, että vihdoinkin Apetitissa alkaa tapahtua ja piilossa oleva arvo alkaa purkautua!
Minusta tuottajaomistajat ovat äärimmäisen epälojaaleja meitä tavallisia sijoittajaomistajia kohtaan. Tuottajat signalloivat suoraan johdolle, että jatkossakaan tärkeää ei ole tuloksenteko tai omistajien arvonlisä, vaan tasainen osinkotuotto ja se, että tehdas ostaa jatkossakin herneet ja porkkanat tuottajilta.
Kummallinen on myös asetelma, jossa tuottajat istuvat tavallaan molemmilla puolilla pöytää, kun raaka-ainehinnoista neuvotellaan. Siinä on hyvä varmistaa oman maatilan tuottavuus ja samalla lypsää meiltä muilta omistajilta rahat pois.
Edelleenkin, jos pörssissä ollaan, niin pitää käyttäytyä ja toimia kuten pörssiyhtiö.
