Tässä olisi Inderesin Roastin paikka, kuuleeko @Verneri_Pulkkinen?
Otetaan vielä yksi irtolause:
Tarkoittaako tuo selkosuomeksi hallinnon keventämistä ja ulkoistuksia? Mielenkiintoinen lause strategian tasolle vietynä!
Nythän alkoi yleensä niin hajuttomasta ja mauttomasta yhtiöstä tulla aktiivisesti tiedotetta ulos. Ensin julkistettiin strategia ja nyt isompi muutos omistajuuksissa kun Takaset myivät omistuksena Berner Oy:lle. Takasethan vielä viime vuonna vähensivät omistustaan ja nyt pääsisivät kerralla eroon Apetitista eli yllätyksenä ei myynti tullut varmaan kenellekään.
Vähän kaksijakoiset fiilikset osakemuutoksesta. Sinällään pitkäjänteiset ja aktiiviset omistajat, jotka ajavat omistajien etuja, ovat tervetulleita. Mutta toisaalta olen haaveillut viljabisneksen myynnistä ja en tiedä parantaako tämä muutos laajemman ostajakandidaattiehdokkaiden löytymistä.
Luken viljasatoarvion (17.7.) mukaan Apetitilla mennee hyvin ja huonosti. En tiedä korvaako ennätyshyvä hernesato heikon rypsisadon. Minulla ei ole nyt tuoretta tilastoa laittaa, mutta muistaakseni keväällä sokerin maailmanmarkkinahinta sukelsi koronan mukana. Mitenköhän käy Sucroksen kannattavuuden? Pikkuisen mietityttää myös, miten alhaisempi viljasato vaikuttaa Avena Bernerin liiketoiminnan oikenemiseen.
“Kokonaisuudessaan viljasato on jäämässä 16 prosenttia viime vuotta heikommaksi.”
“Herneen kylvöala kasvoi viime vuodesta 80 prosenttia, ja sadosta odotetaan kaksinkertaista viime vuoteen verrattuna. Toteutuessaan sato olisi satavuotisen tilastointihistorian suurin. Ruokahernettä enemmän on kasvanut rehuherneen, rehuteollisuutemme kotimaisen valkuaislähteen, viljely.”
“Rypsin ja rapsin viljelyala on vähentynyt viime vuosina. Satojen määrät ovat vähentyneet suhteessa jopa enemmän, sillä satotaso on ollut jo vuosia laskusuunnassa. Tänä vuonna alamäki jatkuu edelleen, ja rypsi- ja rapsisadoista on tulossa huonoimmat yli neljäänkymmeneen vuoteen.”
Apetit ei ole mikään halpa enää historiallinen alisuoritus huomioiden. Kurssi on toipunut koronakuopasta. Sen sijaan oman pääoman tuotto, puhumattakaan P/E:stä, ei liene häävi edelleenkään. Alkutuotantoon perustuva ja EU -tuista riippuvainen ala on kyllä vaikea saada vakaaksi ja kannatavaksi. Seuraan mielenkiinnolla, vaikka en enää omistakaan.
Herneen sato on tänä vuonna hyvä, mutta vihreän tuoreherneen viljelyn kanssa tuolla tilastotiedolla on kovin vähän tekemistä. Kyseessä on sopimustuotanto ja tietysti hyvä sato on hyvä asia, mutta valtakunnan tasolla kyse on rehuherneen viljelyn lisääntymisestä ja se sataa enimmäkseen A-Rehun eli Atrian laariin.
Öljykasvien tilanne on surullinen. Pinta-ala putosi ennätysalas ja kevään sääolot suosivat enemmän tuholaisia kuin rypsiä, joten sato jää ennätysalhaiseksi. Syynä on öljykasvien viljelyn suuret riskit ja heikko suhteellinen kannattavuus muihin kasveihin nähden. Muutaman euron sopimuslisä tonnilta ja keltaiset haisaappaat eivät olleet riittävä kannustin viljelijöille, kun hintataso Matifissa on mikä on ja Avena on pysynyt tiukasti linjassa olla maksamatta merkittävästi yli pörssihinnan eikä nykyinen jostain syystä aina vain aleneva satotaso nykyisellä hinnalla ja kuluriskillä houkuttele. Tähän asti vaje on paikattu tuonnilla, mutta mielenkiintoista nähdä mikä tilanne on tällä kaudella.
En sitten tiedä, onko Avenan myynti ulos Apetitin kannalta pitkällä tähtäimellä viisasta. Nyt on ollut takkuja matkassa kuten viljakaupassa aina joskus, mutta eikös pidemmällä ajanjaksolla juuri Avena ole ollut se joka on pitänyt Apetitin hengissä? Viljelijän kannalta tilanne on huono, jos Avenaan kohdistuu niin kovat tulospaineet, että se estää kilpailukykyisen hinnoittelun ja vilja etsii toiset kanavat. Mutta jos se myydään, hyvä ei ole sekään, jos se päätyy sellaisen toimijan käsiin, jolla on viljateollisuutta. Se vain vahvistaa monopoleja.
Lisäongelman tilanteeseen tuo se, että kun Hankkija päätyi aikoinaan tanskalaisille, nämä saivat samassa kaupassa myös Suomen Rehun. Sitä kautta maahan tuotiin ainakin viime kaudella baltiasta rypsirouhetta hinnalla, joka oli suora puukotus Avenan selkään…
Toimitusjohtaja Mäki oli juttelemassa mm. suomalaisen herneen laatuominaisuuksista ja käsittelyprosessista Jalat maassa -podcastissa. Vaikkei Apetitia omistava olisikaan, niin silti kuuntelusuositus aiheen yleissivistävyyden vuoksi.
Tämä on tosi hyvä, kuuntelusuositus!
Pitääkin kahlata näitä läpi enemmänkin kun ehtii…
Tuosta pakasteherneesstä puheenollen, aika heikko sato taitaa tulla, vai kuuluuko sanoa jo että taisi tulla.
Mitä nähnyt ja kuullut niin ei sieltä pelloilta paljoa mitään tullut. Korjatkaa toki jos olen ymmärtänyt väärin.
Todella tärkeä päivä huomenna. Mikäli nytkään tulos ei jää voitolle, niin uskoni yritykseen sen nykyisellä johdolla, hallituksella ja isoimmilla omistajilla alkaa olla lopullisesti mennyttä. Omistajana on ollut todella surullista (ja kallista) seurata, kuinka hyvistä tuotteista ja kasvisruokabuumista huolimatta yritys on tehnyt tappiota jo monta vuotta peräkkäin.
No plussalle päästiin, mutta juhlan aihetta vieläkään saatu. Ei auta kai kuin toivoa, että tämä laiva on tästä silti hitaasti kääntymässä oikeaan suuntaan.
Samat sanat, “ok” mutta ei herätä hallelujaa-huutoja enkä riennä kasaamaan palmun lehviä johtoportaan kulkuväylälle. Inderes reivannee suositushintaa 50c ylös, mutta näillä suorituksilla ei pääse pumppaamaan kurssiin hypeilmaa.
Viennin lisääntymiselle iso peukku, jotta linjastot eivät tuota pelkkää poistomenoa. Ollaan alkumetreillä, mutta silti. Samoin plussaa organisaation kulukuurille. Kieltämättä on jäänyt fiilis, ettei aiemmin ole käännetty ihan kaikkia kiviä tuottavuuden parantamiseksi.
Laitoin muutamia - tarkoituksella hieman laajoja - strategiakysymyksiä Apetitin osarin loppuun. (Kajaanin kaltaiset ekspertit voivat kysyä en uskottavammat analyytikkokysärit detaljiasioihin.) Minua vaivaa, kuinka vaikeaa on antaa konkreettisia numeroita esimerkiksi tavoiteltaviin hyötyihin. (Ei koske pelkästään Apetitia.) Mäki kommentoi sinänsä hyvin esimerkiksi prosessitehokkuutta hukkamateriaalin esimerkillä, mutta paljonko tältä alueelta löytyy parannettavaa? Suuruusluokka olisi riittävä - koska se on nostettu strategian tasolle, niin onko potentiaalinen vaikutus isokin?
Hyvää osarissa oli tiedot nettovelattomuudesta ja kassatilanteesta. Se ei yllättänyt, mutta luo turvaa Apetitin omistajille. Vaatimatonta ja heikkoa olikin sitten paljon. Mm. Sucroksen suoriutuminen. Vaikea nähdä, että syyskaudella ja ehkä H1/21:lla nähdään voitollista Sucrosta. Sokerin hinta Euroopassa on edelleen alamaissa (vuoden 2018 ennätysalhaisella tasolla). Vienee Apetitin EPSin nollan tuntumaan tai jopa tappiolle myös loppuvuonna.
Korjatkaa minua amatööriä, mikäli yo. linkki ei ole relevantti Sucroksen potentiaalisen kehityksen seurannassa, kiitos! 
Öljykasvit -segmentin liiketulos oli voitolla, mutta osarissa “kesän kertoma” toimintaympäristöstä oli ikävää luettavaa: “Öljykasvien kotimainen viljelyala laski noin 18 prosenttia edellisvuodesta ja jäi noin 30 000 hehtaariin
(2019: 36 700 ha). Lisäksi tuhohyönteiset ja kuiva kesäkuu tulevat laskemaan öljykasvien hehtaarisatoja. Kotimaisesta öljykasvisadosta odotetaankin huonointa yli 40 vuoteen. Syyskylvöisten öljykasvien osalta hehtaarisatonäkymät ovat erinomaiset, mutta niiden viljelyala on ollut vähäinen.”
Ruokaratkaisut -segmentti on surullista katsottavaa. Kesko ja S-ryhmä vuolee ruokakaupassa kultaa, mutta Apetit tekee pakasteissa tappiota. Ei edelleenkään osoitusta siitä, että alkutuotantoon pohjautavalla liiketoiminnalla voi kasvisruokabuumissakaan tehdä duopolimarkkinoilla (+ lidl) hyvää bisnestä.
Sympaattinen yhtiö. Lähiruokaa minulle ja ostan satunnaisesti Apetitin hyviä tuotteita. Osakkeenomistajalle pääoman tuotto on edelleen huono. En palaa omistajaksi, vaikka tunnepuolella se kivaa olisikin. Pettymys osari.
Mielenkiintoinen video, joka herätti paljon kysymyksiä varsinkin loppupuolella. Pystyisitkö @Petri_Kajaani asettelemaan foliohattua hiukan syvemmälle päähän ja ryhtyä visioimaan, olisiko mahdollista, että saisimme pörssiin yritysjärjestelyjen kautta kokoluokkaa suuremman yhtiön? Olisiko esimerkiksi Raisiosta tai Fodeliasta vetoapua Apetitin kyntämiselle?
Erittäin hyvä keskustelu inderes-tv. Itseäni mietityttää tuo viljakaupan kohtalo, onhan Avena ollut yksi nykyaikaisen viljakaupan uranuurtajista Suomessa. Eu-jäsenyyden alussa suomalainen viljanviljelijä pudotettiin suoraan kylmään Itämereen viljaliikkeiden tehdessä täysin riskitöntä välityskauppaa pystyen täysin sanelemaan viljan ostohinnan. Avena toi kansainvälisen viljakaupan Suomalaisen viljelijän ulottuville hintakiinnityksineen ensimmäisenä. Heidän osaamisensa perustui siihen, että yhtiö oli perustettu Valtion viljavaraston yhtiöittämisessä ja tämä porukka oli se, joka oli Suomen kansainvälisen viljakaupan vanhan Suomen aikana hoitanut. Nyt herää kysymys, että onko tuo osaaminen katoamassa henkilöiden eläköitymisen ja vaihtumisen myötä?
Nyt kentälle on tulleet tanskalaiset sekä ruotsalaiset, joten on sääli, jos nämä saavat ajettua kotimaisen toimijan nurkkaan. Tilannetta ei paranna tämä syksy, jolloin merkittävä osa laatuviljoista päätyy rehuksi ja rehuviljastakin tuoresäilötyksi osan sadosta jäädessä kokonaan korjaamatta. Tämä kaikki on kaupan virroista pois. Joku onkin alkanut tilkitsemään vuotoja ulkomaisen viljan välityksellä, kenttää on puhuttanut venäläisen vehnän rautatiekuljetukset Venäjältä Naantaliin. En tiedä, onko kyse vielä muusta kuin yhdestä valtamerilaivasta. Hankkija on ainoana kommentoinut asiaa julkisesti kiistämällä, että kauppa olisi heidän.
Aika näyttää, minulle ei ole ongelma jos apetit päättää myydä Avenan, mutta kenelle se päätyy, voi olla.
Itsensä lainaaminen n. vuoden takaa on kuin (omia) pallejaan nuolisi, mutta aika lailla samoilla mietteillä ollaan Petri Kajaanin kanssa Apetitin jatkostepeistä. Ingredientin ja muiden t&k-linjan putkessa olevien aihioiden kautta rypsistä voi tulla vielä jotain. Mutta aikaa siihen menee. Rypsin suomalainen viljely ei näytä houkuttelevalta viljelijöiden näkökulmasta, joten kieltämättä pakasteisiin keskittyminen olisi selkein ratkaisu.
Tehdäänkö divestointipäätökset ja fokusointi pörssiyhtiönä vai sen ulkopuolella onkin eri juttu. Kajaani on ihan oikeassa siinä, että pelkkänä pakastefirmana pörssiyhtiönä ei kannata roikkua. Jos haetaan lisäkokoa, voisi sitä löytyä @Don_Jari’n heittämän Fodelian kyljestä (suoramyynti kuluttajille).
Parin päivän takainen Ahlströmin ostotarjous herätti miettimään onko samanlainen lunastus mahdollinen myös Apetitin osalta. P/B-arvoa ja taseen laatua katsellen jopa minäkin ymmärrän pelin logiikan. Oliko Berner Oy:n toukokuinen osakepotin osto nurkkaus vai valmetmainen suojausliike vihamielisen tarjouksen torppaamiseksi? Joka tapauksessa lähes ilmaisella lainarahalla vivutettuna omalle pääomalle saisi kohtuullisen korvauksen.
Apetit Oyj, lehdistötiedote 9.10.2020 klo 10.00
Apetitin 140 sopimusviljelijää tuottavat vuosittain noin 34 miljoonaa kiloa Vastuuviljely-menetelmällä viljeltyjä kotimaisia kasviksia Apetitin Säkylän pakastetehtaan käyttöön. Nyt jo lopuillaan olevaan satokauteen haasteita ovat tuoneet erityisesti alkukesän vaihtelevat säät.
”Sadosta tulee näillä näkymin kohtalaisen hyvä. Juureksista esimerkiksi perunaa, porkkanaa, palsternakkaa ja lanttua vielä nostetaan. Ainakin toistaiseksi satokauden lopun kelit vaikuttavat suosiollisilta”, Apetitin hankinta- ja viljelytyspäällikkö Gunta Cirule kertoo.
Satokausien erityisesti säähän liittyvistä vaihteluista huolimatta saatavan kokonaissadon määrä pysyy vuodesta toiseen suhteellisen tasaisena. Töitä satovarmuuden eteen tehdään muun muassa lajikevalinnoilla ja viljelymenetelmien jatkuvalla kehityksellä.
Koko juttu luettavissa täältä.
Nostan tämän ylös. Itseäkin kiinnostaisi @Petri_Kajaani tämä @Don_Jari nostama kysymys, jos vain sinulla on mahdollisuus kommentoida. Ymmärrän, että jokaisen työaika on rajallinen ja Apetit ei ole kaikista foorumi-seksikkäin yhtiö, mutta olisi mukava, jos sinulta riittäisi aikaa esim. Harvian yritysjärjestelyspekulaatioilta myös aikaa kommentoida Apetitin osalta mahdollisia yritysjärjestelyvaihtoehtoja.
Voihan sitä @Don_Jari toki kaikennäköisillä yritysjärjestelyillä spekuloida myös Apetitin tapauksessa.
Näkisin itse todennäköisimpänä vaihtoehtona sen, että Apetit hankkiutuisi eroon Viljakauppa-segmentistä ja tähän saattaisi kylkiäisenä kuulua myös Öljykasvituotteet-segmentti, mikä tarkoittaisi sitä, että koko Avena myytäisiin pois konsernista. Todennäköisin ostaja tällä hetkellä Viljakaupalle olisi mielestäni Berner, sillä Bernerin tulo viime vuonna mukaan Apetitin isoksi omistajaksi ja jo pari vuotta tehty yhteistyö Viljelijän Avena Berner -kuviossa osoittaisi vahvasti tähän suuntaan, että “jalka on jo oven välissä”. En kuitenkaan tiedä Bernerin haluista ostaa koko Apetitia, vaikka ei varmaan sekään ole poissuljettu vaihtoehto. Bernerille järkevä ostos ihan oman liiketoiminnan synergioiden ja markkina-aseman kannalta olisi Viljakauppa, jotta DLA:lle ja Läntmannenille olisi joku laittamassa kampoihin. Viljakaupan myynnin yhteydessä voisi olla Apetitin tulevan organisoitumisen kannalta aiheellista tarkastella mahdollisuutta hankkiutua eroon koko Avenasta, mikä tarkoittaisi myös Öljykasvituotteet-liiketoiminnan myyntiä tässä Viljakaupan yhteydessä. Bernerin ostohalukkuudesta tässä tilanteessa en ole ihan varma, sillä lähtökohtaisesti Viljakauppa ja Öljykasvituotteet ovat täysin erilaisia liiketoimintoja, mutta on Avenassa ennenkin kulkenut nämä kaksi liiketoimintaa “samassa paketissa”.
Jos Avena myytäisiin, niin sitten jäljelle jäisi Apetitin ruokaliiketoiminta (Ruoka ja kasvispakasteet). Silloin Apetitilla olisi Avenan myynnin jälkeen vahva tase, joten voisi kuvitella, että tämän jälkeen oltaisiin enemmänkin ostolaidalla yritysjärjestelyissä, koska kuten aiemmin totesin, niin tämän kokoisena yhtiönä Apetitin ei välttämättä kannattaisi olla enää pörssissä. Tällaisena ruokaliiketoimintaan riisuttuna versiona voisin hyvinkin kuvitella Apetitin markkina-arvon olevan selvästi nykyistä korkeampi, koska viime vuosina tappiota tehnyt Avena olisi silloin vaihdettu rahaksi ja kenties vielä Sucros-omistuskin myytäisiin siinä samalla. Silloin jäljellä olisi Apetitin selvästi kannattavin ja isoimman arvonluontipotentiaalin omaava bisnes (ruokaliiketoiminta) ja muut viime vuosina murheita aiheuttaneet liiketoiminnat olisi vaihdettu puhtaasti rahaksi, joten Apetitilla olisi muhkea nettokassa. Jo tällä järjestelyllä Apetitin markkina-arvo voisi nousta hyvin lähelle tasearvoa, mikä tarkoittaisi arviolta jotain noin 50 %:n kurssinousua nykyiseltä 0,6x P/B-tasolta. Tällöin Apetit voisi myös kuitenkin olla paljon houkuttelevampi yritysostokohde, koska kyseessä on selkeä ja yksinkertainen pakasteliiketoimintakokonaisuus, eikä yritysostajan tarvitsisi ostaa monesta eri liiketoiminnasta koostuvaa konsernia tai “sekatavarakauppaa”.
Tällä vahvalla nettokassalla ja pelkästään ruokaliiketoiminnasta koostuvalla Apetitilla voisi olla halua pysyä vielä pörssissä ja keskittyä ruokaliiketoimintaa. Silloin Apetit voisi varmasti haluta ostaa jonkun hyvin kannattavasti kasvavan pienemmän yhtiön (esim. Feelia), mutta en usko henkeen ja vereen yrittäjätaustaisen Mikko Tahkolan suostuvan edes katsomaan tällaista tarjousta läpi, missä Fodelia ja Apetit yhdistyisivät. Eli voisin tässä mielessä ruksia pois tuon yllä esittämäsi vaihtoehdon, että Fodeliasta olisi vetoapua Apetitin kyntämiselle. Fodelialla ei olisi rahaa ostaa Apetitia, joten myös tämänkin vaihtoehdon voisi ruksia pois. Fodelian omistama tytäryhtiö Feelia on niin hyvässä asennossa ja menossa oikeeseen suuntaan, joten Fodelia haluaa varmasti panostaa kaiken rahansa tällä hetkellä Feelian kehittämiseen .
Sitten tämä Apetit ja Raisio kuvio: Raisiolla on nettokassaa 100 MEUR, mikä on lähes kaksi kertaa Apetitin nykyisen markkina-arvon verran. Tässä kuviossa olisi siis selkeetä, että ostajan roolissa toimisi Raisio eikä Apetit. Raisio etsii aktiivisesti ostokohteita uuden strategiansa mukaan ja tässä mielessä olisi luonnollista, että Raisio myös haluaisi kiihdyttää omaa kasvuaan ostamalla hyviä strategiaan sopivia kannattavia ja tulevaisuuden trendeihin hyvin sopivia kohteita. Raision toimitusjohtaja totesi meidän viimeisessä videohaastattelussa, että heillä on noin parikymmentä investointipankkia ohjeistettu etsimään Raisiolle sopivia yritysostokohteita. Olen erään investointipankin power point -slideissa nähnyt tämän “Raision potentiaaliset yritysostokohteet” -kalvon ja siellä oli myös toinen slide, missä oli “Kohteet, joita Raisiolle ei kannata käydä esittelemässä”. Tässä jälkimmäisessä ryhmässä oli Apetitin logo, joten tällä alustuksella voisi varmaankin laittaa ruksit myös tälle Raisio ja Apetit -fuusiolle.
Kiitos @Petri_Kajaani tuosta valaisevasta avauksesta! Jäädään mielenkiinnolla odottamaan, tapahtuuko toimialalla yritysjärjestelyjä lähitulevaisuudessa ja jos tapahtuu, niin minkälaisia. Ja pitää huomata, että eivät yritysjärjestelyt suinkaan ole ainoa keino luoda omistaja-arvoa muun muassa synergiaetujen muodossa.
Esimerkiksi viimeisimmässä Mikä maksaa? -ohjelmassa keskusteltiin muuten suomalaisesta ruokaviennistä ja sen tilasta aiheesta pamfletin kirjoittaneen Matti Apusen kanssa. Vaikka tarkastelu keskittyy pääosin brändäykseen, suosittelen kaikkia, jotka ovat kiinnostuneita suomalaisiin ruokayhtiöihin sijoittamisesta, kuuntelemaan 
H1/2020 tiedotustilaisuuden webcastissa toimitusjohtaja Mäki lupaili, että todennäköisesti tämän syksyn aikana kuullaan lisää rypsi-ingredientin kaupallistamisesta. Syksy alkaa olla lopuillaan, joten olisikohan 4.11 liiketoimintakatsauksen yhteydessä paikka tälle? Kyseinen rypsi-ingredientti on jokerikortti Apetitille. Mielestäni nykyisessä osakekurssissa sille ei anneta mitään arvoa. Toki harvalla lienee tiedossa ylipäänsä se, että minkälaisesta potentiaalista on kyse.
Q2:lla Apetit esitteli tuloskäänteen, vaikkakin pienen sellaisen. Nyt Q3 suhteen pidän tärkeänä, että kaikkien liiketoimintojen osalta sama trendi jatkuu, jolloin Apetit pystyy vakuuttamaan sijoittajia pysyvämmästä käänteestä.