Tämä on varmasti totta. Yksi termi, useampi käsitys mitä kaikkea siihen kuuluu. Oon itse alunperin tutustunut aiheeseen näiden moderneita vaikutteita saaneiden kautta ja sen vuoksi selvästi katson tällaisten lasien läpi asiaa. 
2 tykkäystä
Lyall Taylor kirjoitti hyvin arvosijoittamisesta, sekä nykytilanteen yhtäläisyyksistä ja eroista dotcom-kuplaan nähden: The LT3000 Blog: Unravelling value's decade-long underperformance (and imminent resurgence)
Pitkä kirjoitus, kuten tyypillisestikin, ja erittäin hyvää pohdintaa ja eri ilmiöiden taustojen selittämistä. Nyt nähty arvo-osakkeiden ryömiminen ei ole kovin ainutlaatuista, vaan on toistuva ilmiö. Tällä kertaa tosin arvon ja kasvun ero on päässyt suuremmaksi kuin aiemmin.
3 tykkäystä
Tässä on se juttu, että arvoindeksirahastot (joihin arvosijoittamisen toimivuutta usein peilataan) toimivat juuri näin, otetaan joku yhdistelmä tunnuslukuja ja valitaan osakkeet niiden mukaan. Tällainen arvoindeksisijoittaminen ei ole toiminut viime vuosina, vaan alisuoriutunut. Eli kun puhutaan arvosijoittamisen toimimattomuudesta puhutaan usein nimenomaan arvoindeksien toimimattomuudesta. Ja indeksithän toimivat aika mekaanisesti. Tämä siis selvennyksenä asiaan - sitten kun mennään aktiivisiin arvostrategioihin niin niitä on hyvin monia erilaisia ja niiden vertaileminen on vaikeaa, jos halutaan tehdä tilastollista analyysiä.
Aktiivinen arvosijoittaminen voi hyvinkin toimia ihan hyvin, kun tosiaan keksii nykyaikaan paremmin sopivan tavan tehdä sitä.
3 tykkäystä
Poijaat ja tyttäret.
Eihän tää nyt niin vaikeaa ole. Ostellaan vaan pikkuhiljaa salkun pohjalle laadukkaita arvoyhtiöitä - ei arvokkaita laatuyhtiöitä 
Masse-setä, FA, sedän sijoitusopas, luku 3, jakeet 4-5 
15 tykkäystä
Sellaista yhtiötä ei minun tietääkseni ole olemassa, joka ei vaatisi kasvavia pääomia kasvattaakseen liikevaihtoaan. Esimerkiksi Twitterin tase on kasvanut suoraan liikevaihdon mukana (asset turnover surkea 0,3). Sama tarina on Facebookilla (asset turnover 0,4-0,6) ja Shopifyllä (asset turnover 1,0 → 0,45). Liikevaihto kasvaa vain jos assettien määrä kasvaa, eikä auta vaikka vedotaan verkostovaikutuksiin ja asiakassuhteisiin. Kun Damodaran tuossa linkittämälläsi videolla sanoo, ettei kirja-arvolla ole merkitystä, luulen hänen viittaavan sillä perinteiseen tangible book valueen, eli osakkeenomistajien varallisuuteen, josta on vähennetty kaikki taseen aineeton omaisuus. Monilla teknoyhtiöillä tämä on negatiivinen lukema eikä siksi tosiaan mielekäs arvon mittari yhtiöiden järjestykseen laittamiseksi.
Book value ei myöskään ole sama kuin sisäinen arvo (intrinsic value), jota Benjamin Graham ja Damodaran kuvaavat tulevien kassavirtojen arvona. On aika mieletöntä ajatella että Outokumpu olisi hyvä sijoitus vain siksi että osake treidaa alle kirja-arvon, kun yhtiö tuhoaa ja on tuhonnut omistajiensa pääomia nopeaa tahtia. Vähintään pitää huomioida voitollisuus. Monet mekaaniset arvosijoittajat katsovat myös osingonmaksua (kassavirrat) ja velkaantuneisuuslukuja. Kim Lindströmin esitys arvosijoittamisesta vuodelta 2013 avaa hyvin perusteita.
Damodaran kouluttaa osakeanalyytikkoja tehtäviinsä ja siksi näkökulma on hieman erilainen kuin yksityissijoittajan näkökulma. Osakeanalyytikon pitää muodostaa näkemys osakkeiden kurssikehityksestä ja halvan arvoyhtiönkin pitää näin ollen saada jokin katalyytti, joka purkaa aliarvostuksen. Itse en muuten ymmärrä, että miksi yhtiö joka tuottaa 15 % vuodessa eikä kasva olisi huono sijoitus jos arvo ei realisoituisi jotenkin kurssikehityksessä. Tuollaisen yhtiön kyydissä voi istua hyvillä mielin maailman tappiin asti.
10 tykkäystä
En ole varma ymmärränkö tämän sitaatin oikein, mutta minun käsitykseni mukaan tämä on kyllä mahdollista. On monia firmoja, joilla on negatiivinen käyttöpääoma. Jos asiakkaat maksavat tuotteen hinnan firmalle A tilauksen yhteydessä ja firma A maksaa vaikka 180 päivän maksuehdolla alihankkijoilleen. Jos muut kulut ovat riittävän pienet niin tämmöisessä tilanteessa on mahdollista että liiketoiminta vapauttaa pääomaa jatkuvasti enemmän firman kasvaessa. Verkkokauppa.com taitaa olla aika lähellä tämmöistä ja siksi se pystyy maksaa kasvavaa osinkoa joka ylitää tuloksen.
3 tykkäystä
Viittaan tuolla skaalautuviin kasvuyhtiöihin, joiden omasta pääomasta maksetaan osakemarkkinoilla huikeita summia. Skaalautuvuuden fantasia tiivistettynä:
Yhtiöiden asset turnover -tunnusluku ei suoraan kerro investointien määrästä, mutta sitä voi pitää hyvänä mittarina yhtiön pääoman tehokkuudelle. Osoittajana on liikevaihto, joka on kaikkein suopein tapa arvioida tappiollisiakin firmoja. Yhtiön hallussa olevan varallisuuden perimmäinen tehtävä on edistää yhtiön myyntiä ja asset turnover -luku kertoo miten hyvin tässä onnistutaan. Jos aidosti skaalautuvia yhtiöitä olisi olemassa, tämän tunnusluvun pitäisi kasvaa ajan myötä. Platformin rakentamiseen käytetty könttäsumma tuottaisi liikevaihtoa vaihtuvien operatiivisten kustannusten - ei taseen koon mukaan.
Jos skaalautuvuutta ei ole olemassa, olemme taas kuolevaisten maailmassa: taseella ja sen rakenteella on merkitystä. Kasvuyhtiöitä voidaan toki arvostaa korkealle siksikin että markkinat mahdollistavat investointeja pitkälle tulevaisuuteen. Mainitsemasi Verkkokauppa ei vaikuta olevan skaalautuva yhtiö:
Yhtiö on siis kasvattanut liikevaihtoaan venyttämällä tasetta. Omavaraisuusaste on heikentynyt ja liikevaihdon kasvua on ollut rahoittamassa enenevässä määrin yhtiön velkojat. Odotettavissa on, että kasvu pysähtyy, ellei tasetta vahvisteta. Tässä kasvu on saatu aikaan yhtiön riskisyyttä kasvattamalla, mikä luonnollisesti näkyy yhtiön kurssikehityksessä. Ainoa kestävä tapa kasvaa on sitoa yhtiöön enemmän osakkeenomistajien pääomia.
@Helel (alla)
Hyvä kysymys muuten. Tehokas yhtiö palauttaisi rahavirrat omistajilleen ja jos yhtiö myy palveluksiaan velaksi, liikevaihdon suhde myyntisaamisiin olisi raja-arvo jota kohti asset turnover päätyisi liikevaihdon kasvaessa rajatta. Liikevaihdon suhde saamisiin vaihtelee huomattavasti yhtiöiden välillä. Kolmella salkkuyhtiölläni nämä olivat viime tilikaudella 60:1, 5:1 ja 3:1. Ylläoleva viestini vetää siis mutkia suoraksi olettamalla, ettei myyntisaamisia olisi.
2 tykkäystä
Voi olla triviaali kysymys, mutta voiko kirjanpidossa rajatta pääomaan nähden kasvavaa liikevaihtoa olla edes siinä tapauksessa, että alkupääoman jälkeen yritykseen ei tarvitsisi investoida senttiäkään lisää ja se vain kasvaisi orgaanisesti siitä?
Liiketoiminnasta kertyy mm. myyntisaamisia, ja myynnin kokoluokan kasvaessa myyntisaamisten vähintään näkisin kasvattavan tasetta suhteessa liikevaihtoon.
On selvää, ettei Verkkis ole kasvanut näin, mutta noin teoreettisesti.
1 tykkäys
Arvosijoittamisesta kiinnostuneille tämä CBS:n tubekanavalla viime viikolla ilmestynyt tallenne voi olla kiinnostava. Bruce Greenwald ja Tano Santos keskustelivat Value Investing -teoksen uudesta painoksesta, arvosijoittamisesta ja kasvuosakkeiden arvonmäärityksestä.
[Tallenteen ääni vähän huono, tekstitys saatavissa videon alareunasta.]
Sisältöä
- 9 min: Miten tunnistaa ja mitata franchising-liiketoiminnan vallihaudan koko
- 16 min: Kasvun arvonmääritys
- 38 min: Miksi arvosijoittaminen on tuottanut heikosti?
- 48 min: Miten säilyttää arvosijoittajan ajattelutapa analysoitaessa kasvuyhtiöitä?
- 65 min: Korvaako arvo-sijoittajan työn tekoäly?
- 68 min: Milloin kolmas painos ilmestyy? Greenwaldin vastaus: Never
Value Investing: From Graham to Buffett and Beyond -teoksen 2. päivitetty painos ilmestyi marraskuussa. Kustantaja Wileyn sivuilta löytyvästä kirjan sisällysluettelosta huomaa, että sisältää ainakin kaksi lukua kasvuyhtiöiden arvonmäärityksestä:
TABLE OF CONTENTS
Introduction
Chapter 1 Value Investing: Definitions, Distinctions, Results, Risks, Principles
Chapter 2 Searching for Value: Finding the Right Side of the Trade
Chapter 3 Valuation in Principle, Valuation in Practice: Assets, Earnings Power, and Growth, Maybe
Chapter 4 Valuing the Assets: From Book Value to Replacement Costs
. . Example 1 Hudson General
Chapter 5 Earnings Power Value
. . Example 2 Magna International
Chapter 6 Growth
Chapter 7 “Good Businesses”
Chapter 8 The Valuation of Franchise Stocks
Chapter 8 Appendix
. . Example 3 WD-40
. . Example 4 Intel
Chapter 9 Research Strategy
Chapter 10 Risk Management and Building Portfolios
3 tykkäystä
(Kvantitatiivistä) Arvosijoittamista ei kannata pelkistää yhdeksi tunnusluvuksi. Sitä voi kehittää yhdistelemällä asioita.
Tunnetuin sovellus lienee Greenblatin Magic formula. Siinä PB korvattu Ebit/Ev arvolla joka on parempi ja lisäksi huomioidaan pääoman tuotto. Näin vältetään pahimmat pommit kun velkaisuus ja kannattavuus ovat osana valintakriteerejä.
O’Shaugnessy taas yhdistää vielä useampia tekijöitä hänen value composite arvoissa, koska on todennut yhdistelmän toimivan leskimäärin paremmin kuin yksittäisten tunnuslukujen. Hän menee suorastaan harhaoppisuuden puolelle, kun ehdottaa, että paras tulos saatetaan saavuttaa yhdistämällä momentum ja vielä suht halvat tunnusluvut. Eli ei yritetäkään ostaa alimmista pohjista vaan sitten, kun markkina on jo lähtenyt korjaamaan alihinnoittelua.
Finanssikriisin jälkeen arvosijoittaminen on aliperformoinut pahasti ja teki samoin 90-luvulla. IT kuplasta finanssikriisiin oli arvosijoittamiselle hyvä jakso, eli aliperformanssi ei ole sentään ollut 20-30 vuotta, vaan välissä oli hyväkin jakso. Toki yksittäiset kasvuyhtiöt ovat aina kärjessä.
Arvosijoittaminen ja ainakin deep value perustuu kyllä viime kädessä hyvinkin hapokkaiden yhtiöiden ostamiseen. Siksi niitä saa niin halvalla. Vaatii oikeasti kovaa kanttia lähteä sille tielle. Erilaisia laatukriteerejä ja omaa analyysiä lisäämällä homma muuttuu vähemmän hapokkaaksi, mutta laskeeko sillä omia tuottojaan?
Arvosijoittaminen on julistettu kuolleeksi monesti aiemminkin ja voi hyvin olla, että se kokee vielä renesanssin. Oli syy sitten toisenlaiset korkotasot tai kasvuyhtiöiden kovat kertoimet.
Paras on tietysti, jos onnistuu yhdistämään kasvua ja arvoyhtiömäisiä kertoimia. Esim. jenkkitalonrakentajilta löytyy ihan kohtuullista kasvua ja arvostuksen ovat suht matalia. Omaan salkkuun päätyi Meritage Homes Corporation ja M/I Homes, jos joku haluaa esimerkkejä. Varoituksen sanana se, että nuo päätyivät salkkuun mekaanisen skriinin perusteella ja tutustuminen sen jälkeenkin on ollut hyvin pinnallista.
9 tykkäystä
Hyvä nosto. Ostin juuri S&P Small Cap ETF:ää ajatuksella, että “mennyt kehitys ei ole tae tulevasta”…
s&p small cap? kuinka sellaista sait ostettua? mikä tikkeri?
1 tykkäys
https://www.inderes.fi/fi/muut-analyysit/hcp-koronarokote-laukaisi-rotaation-arvo-osakkeisiin
HCP:ltä hyvää pohdintaa pohjautuen samaiseen JP morganin tutkimukseen, jonka kahvihuoneen puolelle eilen linkkasin:
Saman tyyppistä ajatusta on heitelty ilmoille myös Heikkilän suusta:
“Arvosijoittaja on tällä hetkellä pois muodista ja toimii jonkin verran markkinoiden toisinajatelijana ja hyvä niin, konsensusmielipiteellä ei indeksejä voiteta. Sen takia arvo-osakkeita on hyvä hankkia salkkuun nyt, kun ne eivät sijoittajamassoille kelpaa ja se näkyy niiden arvostuksissa. Arvostuksella on edelleen väliä sijoitustoiminnassa, ei pelkästään sillä, että ostaa hyvää yhtiötä mihin hintaan tahansa.”
11 tykkäystä
Hyvää huomenta!
Aamun “Due diligence” artikkeli luettu. Linkkaan sen tähän. Tutkimuksen hypoteesi tiivistettynä ja suomennettuna: Sijoittajat ovat liian optimistisia kasvuosakkeista hyvinä aikoina ja liian pessimistisiä arvo-osakkeista huonoina aikoina.
Ja löydökset ovat todella mielenkiintoisia. Mielenkiintoisimmat kohdat.
“The value premium is 3.42% per month following market-wide undervaluation and 1.70% per month following market overvaluation. In the remaining 60% to 80% of the sample, when the market is neither significantly over or under-valued, there is no significant value premium in a monthly horizon and the value premium is only 0.54% per month in an annual horizon.”
“we show that the profitability of the value premium is large and significant following periods of market-wide over- or undervaluation. The value premium either does not exist or very low following periods of normal valuation.”
“Our second contribution is to document that the value premium is only evident following extreme valuation periods. This cannot be easily reconciled with traditional risk-based stories.”
" In particular, a strategy that implements value-minus-growth following periods of market-wide misvaluation and holds the market portfolio otherwise results in higher mean return and lower volatility than the unconditional value-minus- growth strategy."
USA osakkeiden valuaatio (P/E, B/M, CF/P) kun kohoaa kohti koillista, systemaattinen Value tilt voi olla rationaalinen valinta. Myös kehittyvillä markkinoilla on huomattu “value” faktorin olevan hyvin voimakas. Valitettavasti tähän en löydä enää lähdettä.
Jos näistä haluaa hyötyä helpoiten, Ishares edge World value ja Ishares edge EM value molempien indeksien korrelointi market betan kanssa on suht vähäistä sekä HML (high minus low) faktori on voimakas. Nostan kevään aikana molemmat Value sekä SVC etf 20% painoon. Suomen pörssistä sitten tähyilemään jännääkin jännittävempää Sampoa!
12 tykkäystä
Näyttää muuten HCP Quant -rahastokin heräävän vuosia jatkuneen mörnimisen jälkeen. Edelleen ollaan kaukana vertailuindeksiä, mutta kuvastanee rotaatiota kohti arvo-osakkeita.
1 tykkäys
En yhtään perusta tuosta termistä arvo-osake tai mitä ikinä sillä tarkoitetaankaan. Onko ideana ostaa kohtuuhintaan (heikosti) tuottavaa omaisuusmassaa, alhaista tulosperusteista arvostusta vai mitä lie?
Markkinat toimivat monelta osin tehokkaammin kuin joskus aikanaan, vaikka kuplia tulee ja menee. Halpa on yleensä syystäkin halpa ja on hyvin vaarallista sitoa itsensä pitkäaikaisesti heikosti kasvavaan yhtiöön, vaikka näennäisesti sitä saakin edullisesti nykyisillä luvuilla tarkasteltuna. Kasvua tulee jatkossakin hyvin epätodennäköisesti ja sijoitusstrategiana sen pöljän etsiminen, joka haluaa liikaa maksaa näistä heikoista bisneksistä, ei ole kovin kestävää
Pidän itseäni arvosijoittajana, mutta se menee sinne GARP-osastolle eli kasvua kohtuulliseen hintaan. Tämä arvoisijoittaminen tuntuu olevan vain mitä sattuu milloinkin
8 tykkäystä
Sivuat tuossa perinteisistä eroa kasvu- ja arvosijoittajan ajattelutavoissa. Kasvusijoittaja uskoo, että markkinat toimivat tehokkaasti ja toimii siten, että saa maksimaalisen hyödyn kasvavan markkinan ennustettavista liikkeistä. Arvosijoittaja uskoo, että markkinat eivät aina toimi tehokkaasti, vaan hyppivät sentimentin mukaan niin suuresti, että kotiläksynsä tehnyt sijoittaja löytää usein arvokkaita osakkeita alelaarissa.
Ajoittain molemmat ajattelutavat ovat tietysti oikeassa eikä monikaan taida puhdasta arvo- tai kasvustrategiaa käyttää.
1 tykkäys
Olen joskus yrittänyt lukea teoriaa tästä asiasta, mutta en ole kovin vakuuttunut siitä saatavan mitään käytännönhyötyä. Minulle on ihan sama sanotaanko sitä sijoitustani arvoyhtiöksi vai kasvuyhtiöksi, kunhan tuotto on hyvä
Ainoa asia mikä ratkaisee pitkällä aikavälillä on kannattava kasvu. Teoreetikot tekevät helpoista asioista vaikeampia kuin ne oikeasti ovatkaan
5 tykkäystä
Käytännön merkitystähän näillä ei ole, jos et itse sitä omassa toiminnassasi niille anna. Minä tykkään vetää fiilispohjalta ja painan rahani sinne missä ne tuntuvat tuottavan parhaan tuoton. Joku toinen tykkää muodostaa teoriaan pohjautuvan strategian ennen ensimmäistäkään kauppaa ja toteuttaa sitä lopun ikäänsä. Lopultahan nämä ovat vain nimiä strategioille joiden pääasiallinen käyttöympäristö löytyy ammattisijoittajien maailmasta. Pankkiirin on pirun vaikeaa kertoa osuuden omistajille, että rahaston strategia on investoida fiilispohjalta sinne missä se nyt jotain sattuu tuottamaan. Vaikka niinhän hänkin lopulta tekee.
1 tykkäys