Aspo - Monialayhtiö

Osakkeet
81

On kyllä hienoa nähdä Aspon murtautuvan tuosta yli kymmenen vuoden mittaisesta putkesta, jossa kannattavuus toisti melkoisen tarkasti itseään. Tyypillisesti vahvempi H2 huomioiden vuoden EPS voi hyvin yltää euron paikkeille, jolloin tavoitehinnan P/E 12 ei kuulosta kovin pahalta. Historiallisesti tyypillinen arvostus on kuitenkin jopa yli x15 luokkaa. Onkohan tulossa nostoja, vai oletetaanko tämän olevan jotain väliaikaista rahtihintajuhlaa?

Joka tapauksessa nyt on tehty hienoa duunia kulujen ja tehokkuuden kanssa, seuraavaksi sitten yläriviä kasvattamaan. Sitä voi nyt lähteä hakemaan aika hyvistä lähtökohdista.

14 tykkäystä
82

“Heikkilän vastuualueisiin kuuluvat liiketoimintastrategioiden tukeminen ja kehittäminen yhteistyössä Aspon omistamien tytäryhtiöiden kanssa sekä konsernin yritysjärjestelyt.”

Tulee muuten Aspon rakenne muuttumaan seuraavan 5v aikana :slight_smile:

15 tykkäystä
83

Muutama pohdinta piensijoittajalta ESLstä:

Lainaus Inderesin laajan raportin puolelta:
”Aluksia rakennetaan edelleen suhteellisen vähän ja uskomme, että ylikapasiteetin purkautuminen etenee ja markkina elpyy vähitellen.”

Omia poimintoja:
Tässä vähän lihaa luiden ympärille Cleavesin analyysitalon tuoreimmista kommenteista: dry bulk alusten tilaukset pienimmät suhteessa koko laivastoon ainakin vuoteen 1996 ulottuvassa katsannossa. Eikä tuo tilauskanta ole elpymässä vähintään 2 vuoteen, sillä laivanrakentamoissa tilauskirjat täyttyvät tällä hetkellä konttialuksista yms.

Lainaus laajan raportin puolelta:
”Laajalti seurattu Baltic Dry-indeksin antaa globaalin rahtimarkkinan kehityksestä kokonaiskuvan. Aspon sijoittajan kannalta se ei kuitenkaan ole kovin relevantti, sillä ESL:n kalustoa selvästi isompien valtamerialusten (Capesize) painoarvo siinä on suuri. ESL tekee myös asiakkaidensa kanssa tyypillisesti pitkiä sopimuksia, jotka pehmentävät rahtihintojen muutosten vaikutusta yhtiön kannattavuuteen (pl. Supramax-alukset).”

Toki mennään jo nysväyksen puolelle, kun Supramaxien osuus koko yhtiön tuloksesta varmasti rajallinen ja aluksia pari(?), mutta pelkkään Supramaxiin keskittyvä osa indeksistä nousi eilen tiistaina ATH lukuihin. ”Among smaller vessels, the supramax index rose 40 points to a fresh all-time high of 3,343.” Lähde: Baltic Exchange Dry Index - 2022 Data - 1985-2021 Historical - 2023 Forecast - Price

Paljonko tuon vaikutus on yhtiön talouteen, en kieltämättä hahmota. Olisi kiva nähdä laajempaa esittelyä laivastosta, kuulla millaisilla kiinteillä sopimuksilla toimitaan sekä ymmärtää vielä paremmin tätä napa-alueiden rahdin toimintalogiikkaa. Tuo tieto siitä, että kun SSAB pärjää, myhäilee myös ESL, auttaa ainakin minua hahmottamaan oleellisia asiakkuuksia.

Entä mitkä laivat telakoidaan tulevan vuosipuoliskon aikana, jolloin odotettavissa on ”alukset ovat poissa liikenteestä telakointien vuoksi loppuvuonna noin 130 vuorokautta” (Lähde: Aspon viimeisin puolivuotiskatsaus)? Investoinnit laivoihin välttämättömiä, mutta tosiaan vaikutus kirpaisee ESLää siinä mielessä, että aktiivinen markkina ja korkeat rahtihinnat olisivat kai mahdollistaneet entistä komeamman tuloksen takomisen. Toisaalta esim. SEB teki juuri korjauksen ylöspäin kuivien irtolastien koko vuoden 2022 näkymään. Hyvä markkina heijastunee ESLään positiivisesti ja investointien myötä ESL on entistä varautuneempi kiristyvään päästösääntelyyn. Saataisiinko vuonna 2022 vihdoin irti supertulos?

Ainakin oma pohdinta johti siihen, että lisäilin vähän Aspoa ja jään odottamaan, millaisia järjestelyjä koko Aspo tarjoaa tulevana 5 vuonna.

14 tykkäystä
85

Vähän vasta pohdintaa ja myötäilyä :slight_smile:

Supramaxeja tosiaan ESL:llä on kaksi 56k DWT alusta (Fleet | ESL Shipping)
Näiden vaikutus koko tulokseen käsittääkseni rajallinen, mutta hyvä huomioida että että heidän omasta tonnistostaan kuitenkin melkein puolet (112/~250), eli jos noilla kahdella menee kovaa on tulos varmasti hyvä (jos muita murheita ei ole) ja jos taas nämä kaksi seisovat paljon niin tuloksesta tulee väkisinkin vaatimaton.
Tässä mainitun tonniston lisäksi on toki vielä proomut ja AtoB@C alukset (35 kappaletta), mutta nämä kaikki yksittäisinä aluksina niin pieniä etteivät paljoa vaikuta.

Uskoisin että telakointien n.130 vuorokautta koostuu paljon juuri tuolta AtoB@C:in puolelta, koska siellä aluksia lukumääräisesti paljon.

SSAB on yksi tärkeistä asiakkaista, heillä sinänsä mielenkiintoinen projekti menossa muuttaa teräksen tuotanto kokonaan päästöjen vähentämiseksi (SSAB:n erikoisluja teräs - nauhalevy, levy, kela, putki, profiili - SSAB - SSAB), miten tämä vaikuttaa ESL:ään en tiedä mutta olettaisin että vähäpäästöiset laivat tämän teräksen maailmalle kuljettavat jotta päästöt koko ketjun matkalla pysyvät kurissa. Ainut huolestuttava piirre tuossa teknologiassa on että siinä käytetään DRI pellettejä, jotka ovat pyroforisia, eli voivat syttyä itsestään tuleen jos saavat happea. Noita jos ESL joutuu kuskaamaan niin hinnankin oltava sopiva, jos kuljetus edes onnistuu nykyisellä kalustolla.

Sinänsä jos salapoliisia haluaa leikkiä niin aluksissa on AIS järjestelmä ja niitä voi seurata https://www.marinetraffic.com kautta, hakukenttään vaan aluksen nimi ja sitten ihmettelemään missä alukset milloinkin menevät ja missä satamissa käyvät, satamien mukaan voi sitten haarukoida mitä lastia mahdollisesti ottivat jne.

9 tykkäystä
86

Eipä usein tule vastaan juttuja Asposta, otsikon perusteella voisi olla positiivinenkin. Ei lukuoikeuksia.

2 tykkäystä
87

Jutusta poimittua. Muistakaa ostaa heti aamusta, koska on +5% iltapäivällä tällä jutulla :joy: Toki tuolla Aspon pienellä vaihdolla ei ihan heti rikastumaan pääse.

Osta: Aspo

Monialayhtiö Aspoon on palkattu yritysjärjestelyosaamista, jota todennäköisesti aiotaan hyödyntää lähitulevaisuudessa. Ykköskandidaatti myyntikohteeksi on Aspoon kuuluva Telko , joka jakelee muoveja, kemikaaleja ja voiteluaineita.

Aspon omistama ESL Shipping -varustamo hyötyy nyt hyvästä rahtimarkkinasta. Laivarahdin hinta on kuluvana vuonna moninkertaistunut vahvan kysynnän myötä.

Vuoden jatkuneesta vahvasta kurssikehityksestä huolimatta yhtiö näyttää edelleen huokeasti hinnoitellulta monella mittarilla.

5 tykkäystä
88

AtoB@C Shipping AB rakennuttaa kuuden aluksen sarjan erittäin energiatehokkaita sähköhybridialuksia. Nämä uudet 1A-jääluokan alukset ovat lastikapasiteetiltaan, tekniikaltaan ja innovaatioiltaan huippuluokkaa. Kuuden laivan investoinnin kokonaisarvo on noin 70 Me ja investoinnin rahavirta jakautuu pääosin vuosille 2023–2024.

6 tykkäystä
89

Tässä meidän alustavia ajatuksia, pitää alkaa ilmeisesti tutustua sähköhybridialusten elinkaarilaskelmiin. Tyypillisestihän investointi on korkeampi, mutta sähköllä ajettaessa polttoainekustannuksissa säästetään.

10 tykkäystä
90

Tämä uutinen yllätti positiivisesti! Itse ajattelin että ammoniakilla toimiva laiva olisi tullu kun Wärtsilä kovasti on mainostanut että tehdään kun joku ostaa :wink: ehkä sitten isommat luokat tulevaisuudessa. Oma mutu että nyt ois aika hyvä sauma saada/jatkaa metsäyhtiöiltä kuljetussopimuksia kun kovasti puhuvat halusta olla hiilineutraali :sunglasses:

5 tykkäystä
91

Aspon tiedotteesta poimittua:

”Aspo-konserniin kuuluvan ESL Shipping Oy:n ruotsalainen tytäryhtiö AtoB@C Shipping AB rakennuttaa kuuden aluksen sarjan erittäin energiatehokkaita sähköhybridialuksia. Nämä uudet 1A-jääluokan alukset ovat lastikapasiteetiltaan, tekniikaltaan ja innovaatioiltaan huippuluokkaa”.

Tämä uutinen on tosiaan erittäin positiivinen ja se vahvistaa entisestään Aspon hyvää mainetta toimijana, joka ottaa ympäristövaikutukset huomioon tosissaan ja ennen kaikkea konkreettisesti.

Investointi vahvistaa luonnollisesti Aspon kilpailuetua hyvinkin merkittävästi, tästä ei ole kahta sanaa. Kuten Aspo tiedotteessaan toteaa, nämä tilatut sähköhybridilaivat pyrkivät vastaamaan kasvaneeseen kysyntään.

Ei tarvitse varmaan olla suuri ennustaja, että näiden kuuden aluksen sarja saanee jatkoa tulevaisuudessa. Täytyy vielä kerran nostaa hattua Akille, tästä on Rolfin hyvä jatkaa laivojen luotsaamista ulapalle nimeltä kasvu-ura.

4 tykkäystä
92

kohtuu iso ja hyvä ostos. Ilmeisesti voidaan odottaa täsmä yritysostoja tukemaan ESL liiketoimintaa. minua mietityttää Aspon moniala yhtiön status, tai tarkemmin sen tulevaisuus. Elämme mielenkiintoisia aikoja mitä tuleva tj vastaa tähän kysymykseen. Olisi loogista jos yhtiö keskittyisi varustamo liiketoimintaan, mutta silloin toimitusjohta olisi etsitty alalta (oma tulkinta) Nyt kuitenkin ei näin ole tehty olen hämmentynyt Aspon fokuksesta.

93

Tuore päivitys https://www.inderes.fi/fi/hyva-kysyntatilanne-kannustaa-investoimaan

11 tykkäystä
94

Aspon strategia nimenomaan on toimia monialayhtiönä, eri liiketoimintojen vahvuudet markkinan eri vaiheissa tasapainottavat kokonaisuutta ja talouden eri syklien vaiheita.

ESL on suuri ja merkittävä osa varsinkin taseen näkökulmasta, mutta ei ainoa toiminto. Yllättyisin itse, jos siihen lyötäisiin kaikki pelimerkit jatkossa. Ennemmin näen, että Telko listataan ja tilalle tullaan hankkimaan yksi tai kaksikin erilaista uutta yritystä. Varmasti hyödynnetään osaamista teollisuudesta ja logistiikasta, joista uusilla johdon rekryillä on osaamista ja talossa ennestään.

2 tykkäystä
95

Täältä olisi yhdeltä Aspo-sijoittajalta nippu kysymyksiä paremmin ESL:ä ymmärtäville.

1. Tulevista globaaleista hiilidioksidin päästösäädöksistä: Kaikki 41 nykyistä polttoöljyä nielevää kuivarahtialusta (ei sis. 2 LNG-alusta eikä 7 pushers & barges -kategorian alusta) näyttävät olevan non-ECO -suunnittelutyyppiä eli tuottavat paljon hiilipäästöjä per merimaili vs. 2015 jälkeen rakennetut ECO-tyyppiset alukset. Näiden 41 aluksen kilpailukyky tulevaisuudessa v. 2023+ laskenee, josko alusten hiilipäästöjä aletaan IMO:n ja EU:n tasolta suitsimaan kovalla kädellä ja vaikutus lienee merkittävä. Onko Inderes tai joku muu arvioinut tulevien päästörajoitusten vaikutuksia ESL:än?

2. Alusten vanhenemisesta: Kuivarahtialuksista 20/43 eli liki puolet ovat yli 20 vuotta vanhoja (osa näistä lienee tosin leasing-kalustoa). Lisäksi 7 Pushers- ja Barges -kategorian alusta ovat kaikki n. 35 vuotta (!) vanhoja, mutta lienevät melko pieni osuus liiketoiminnasta. Kuinka pitkä kuivarahtialuksen tyypillinen elinkaari on ennen kuin se kierrätetään (onko Itämeren jääluokan aluksilla pitempi elinkaari kuin globaaleilla verrokeilla)? Mitä inderes käyttää oletuksena laskelmissaan?

3. Kierrätystilanteesta: Huomioiden kierrätysteräksen voimakas hinnan nousu, onko pienten kuivarahtialusten kierrättäminen elinkaaren päättyessä kassavirtapositiivista vai -negatiivista ESL:lle? Onko kellään arviota esim. kuinka paljon 26-vuotias 13000 DWT M/S Pasila mahd. kierrätystilanteessa maksaa / tuottaa kassavirtaa?

4. Ekoinvestoinneista: En puhu siis kuudesta uudesta aluksesta, vaan vanhoihin aluksiin telakointien yhteydessä menneinä vuoisna tehdyistä parannuksista. Hienoa, että yhtiö panostaa ekologisuuteen ja tämä luonee myös sen asiakaskunnalle lisäarvoa, mutta mitä nämä “ekoinvestoinnit” käytännössä siis ovat? Mitä aluksiin asennetaan, rikkipesureita vai jotain muuta?

Jos vastauksia saa osaan tai kaikkiin kysymyksiini, niin arvoistaisin sitä kovasti.

11 tykkäystä
96

Täydennetään vielä, että vaikka em. kysymykseni liityvätkin ESL:n potentiaalisiin haasteisiin, niin nämä ovat lähinnä yksittäisiä puita. Se metsä eli kokonaisnäkemykseni Aspon tilanteesta on hyvinkin positiivinen. Vaikka yleisesti ottaen näen puhuttavan Aspon ja erit. ESL:n hyvästä syklitilanteesta, Aspon osakekurssissa se ei mielestäni vielä täysimääräisesti näy (tai sitten yliarvioin itse tulevan syklin hyvyyden). ESL:n asiakaskunnalla menee tällä hetkellä hyvin, pitkien sopimusrakenteiden johdosta hyvyys tulee esiin erit. pienissä alusluokissa viiveellä sopimuksia uusittaessa (Q2/21->), kuivarahtialusten tilaukset globaalisti eivät ole ainakaan vielä räjähtäneet käsiin, kuten usein korkeasyklissä on käynyt… Odotan vuosilta 2022-2023 ESL:tä aika paljon, enemmän kuin mitä esim. Inderes arvioi tällä hetkellä.

Inderesille kiitos Telkon ja Leipurinin arvioista raporteissanne - näiden aloja tunnen heikosti. En olisi uskaltanut Aspoon sijoittaa pelkästään positiivisen ESL-näkemykseni pohjalta. Myöskään ESL:n verotehokkuutta en ollut ennen raporttienne lukua tajunnut, joka oli merkittävä positiivinen tekijä omiin arvioihini. Kiitos siis näistä.

3 tykkäystä
97

Moro hyvät kysymykset. Olen näitä aiheita vuosien varrella yhtiöltä kysellyt analyysin näkökulmasta, mutta en välttämättä ihan täydellisiä vastauksia osaa suoralta käsin antaa:

  1. Jos päästöjä aletaan suitsia niin todennäköisesti esim. hiilivero tyyppinen maksu vyörytetään loppuasiakkaalle rahtiyhtiöiden osalta. Pitää myös muistaa, että merirahti on kuitenkin C02 päästöillä mitattuna kilpailukykyinen esim. lentorahtiin verrattuna. Aspo on meidän käsityksen mukaan myös edelläkävijä LNG-alusten ja nyt hankittavien sähköhybridien osalta, joten tämä voisi hyvinkin sopia Aspolle, jos sen kilpailijoille koituisi isommat kustannukset päästöistä
  2. Kuva meidän kevään laajasta raportissa missä tarkasteltiin kaluston ikää.
    image
    image457×507 44.7 KB

    Proomut tosiaan selvästi vanhimpia, mutta Mikki oli saanut myös niiden ikää venytettyä pienillä parannusinvestoinneilla ja ne tekevät edelleen hyvää tulosta. Tyypillinen käyttöikä alukselle on varmaankin se noin 30 v, mutta toki riippuu miten kalustoa on huollettu yms. Nykyisen oman laivaston odotamme jatkavan ainakin lähivuodet operointia (proomut todennäköisesti joista luovutaan ensimmäisinä).
  3. Kierrätyshinnasta en ole varma, mutta meidän käsityksen mukaan teräksen hinnan nousu on rohkaissut joitain varustamoja romuttamaan vanhaa kalustoa ja se on osaltaan edesauttanut markkinan ylikapasiteetin sulamista
  4. Tällä hetkellä aluksiin tehdään muistaakseni vedenkäsittelyjärjestelmään parannuksia, jolloin mereen ei kulkeudu sitä kautta ylimääräistä tavaraa. Rikkipesureita ei muistaakseni ESL:n aluksiin asennettu vaan siiryttiin käyttämään vähärikkistä polttoöljyä, joka ratkaisi tiukentuneet määräykset.
7 tykkäystä
98

Kiitos paljon vastauksista.

Hiiliverosta (tai millä käytännön mekanismilla hiilipäästöjä aletaankin tulevaisuudessa suitsia): Pidän selvänä, että ECO-aluksien ja non-ECO -aluksien vuokrien hintaspread tulee kasvamaan nykyisestä, kun hiilivero lanseerataan. Veron määrästä ja toteutustavasta riippuu, kuinka paljon spread kasvaa. Kuivarahtimarkkinan kysynnän ja tarjonnan tasapainosta ko. ajanhetkellä taas riippuu, mitä spreadin leviäminen tarkoittaa loppuhinnoissa - saadaanko kustannukset vieritettyä täysimääräisesti loppuasiakkaille (= non-ECO hinnat säilyy, ECO-hinnat kallistuu) vai käykö toisin päin (= ECO-hinnat säilyy, non-ECO laskee) tai onko toteuma yhdistelmä näistä (ECO nousee jonkin verran, non-ECO laskee jonkin verran). ESL:n LNG-alusten sekä uusien sähköhybridien pitäisi olla tämän yhtälön hyvällä puolella. Pienissä Itämeren ympäristössä toimivissa jäämurtajaluokan erikoisaluksissa ESL:llä lienee hinnoitteluvoimaa enkä ole varma, onko muutos niiden osalta yhtä merkittävä kuin globaalilla tasolla yleisesti. ESL:n Supramaxeihin arvioin tämän vaikuttavan negatiivisesti, todennäköisesti myös Handysize-aluksiin. Kuvittelen kokonaisvaikutuksen olevan ESL:lle jonkin verran negatiivinen. Kukaan näitä ei pysty ennustamaan tarkasti lukujen tasolla, kun detskut ja aikataulut ovat vielä niin auki, mutta kun ne tarkentuvat, niin toivottavasti jotain arvioita näkyy Inderesin tulevien vuosien Aspo/ESL-raporteissa myös tästä aiheesta.

Ekoinvestoinneista: Ok eli puhutaan vedenkäsittelyjärjestelmistä eikä pesureista, kiitos tiedosta. Olen hieman yllättynyt, jos ESL ei jälkiasennuta normitelakointien yhteydessä rikkipesureita Supramaxeihin Arkadia ja Kumpula sekä Handysize Alppilaan. Näiden edessä oleva käyttöikä (rakennettu 2011-2012) ja polttoainesyöppö non-ECO -profiili oletettavasti tukisivat investointia. HSO-VLSFO -spread voi toki aina muuttua, mutta nykyspreadillä kuvittelen investoinnin takaisinmaksuajan olevan jotain 3 vuoden luokkaa. Mutta ehkä se on näissä pienemmissä alusluokissa on sitten kuvittelemaani pidempi vs. suuremmat panamax / capesize -alusluokat.

1 tykkäys
99

Eexi astuu voimaan 2023, osa IMO:n työkalupakkia matkalla kohti 2050 targettia.
https://www.dnv.com/maritime/insights/topics/eexi/index.html
Tuo siis ajaa siihen että jokaiselle laivalle määritellään eexi arvo joka kertoo miten paha saastuttaja ko. paatti on. En yllättyisi jos tuon päälle sitten aletaan rakentaa jotain eco-veroa.

Noista pesureista kommentoin sen verran, että varsinkin noihin pienempiin pitää huomioida, että vievät tilaa laivalla aika paljon ja jotta ei taas oltaisi tilanteessa että jotain valuu laivasta ulos tarvitaan suljettu systeemi, eli pesty tavara jää laivalle kunnes pumpataan maihin (tankeille tila).
Käsittääkseni myös itämeri luo omat haasteensa, koska osa pesureista käyttää merivettä ja siinä olevaa suolaa prosessissa, jota ei tässä meidän pikku lätäkössä ole Atlantin tapaan.

Laivojen iästä sen verran että onhan nuo proomut (35v) ihan ikäloppuja. Tänä päivänä jos laivaa aletaan suunnitella niin bulkkerin ajatellaan olevan liikenteessä 20 tai 25 vuotta. Toki esim. ESL tapauksessa jääluokka nostaa teräksen määrää rungossa ja samalla luultavasti rungon elinikää. Jotta laitteet pelittää, niin toki huoltoa ja uusintoja joudutaan vuosien aikana tekemään. Esim. vanhin jäänmurtajamme (Voima) on jo melkein 70 vuotias eli ikää voidaan venyttää pitkäksikin jos tahtoa löytyy. Yleensä homma loppuu kun taloudellinen järkevyys tulee vastaan.

7 tykkäystä
100

Täälläkin saattaa kiinnostaa uusien alusten tilauksiin liittyvä tuore analyysi. Toki artikkelissa pääfokus isommissa laivoissa, mutta vaikuttaa kaikkien laivakokojen rahtihintoihin ja sitä kautta ESLn lähitulevaisuuteen. Aika herkulliseen kohtaan ESL uusin tilaus tulossa.

Edit: Ei näkynytkään linkki tossa lainauksessa, joten laitoin erikseen.

9 tykkäystä
101

Kiitos artikkelista - erinomainen katsaus dry bulk -markkinaan globaalisti lukusuositus. On kyllä mielenkiintoinen tilanne laivureissa päässyt syntymään globaalisti läpi kaikkien sektoreiden ja Aspo/ESL pienenä suolajyväsenä tässä sopassa. Oma karkea tulkintani, missä ollaan ja miten tähän on tultu:

Telakkasykli: Telakat olivat matalasyklissä valtaosan koko 2010-luvusta ja niiden määrä putosi globaalisti (luvut ulkomuistista, voi mennä pieleen) yli tuhannesta telakasta about kolmeen sataan tänä päivänä. Toki valtaosa poistuneista oli pieniä telakoita ja suuret telakat kuten Samsung, Hyundai, Mitshubishi, CSIC, yms. ovat edelleen toiminnassa eli alusten rakennuskapasiteetti ei ole pudonnut yhtä paljon kuin telakoiden määrän putoaminen antaa alkuun ymmärtää.

Rahtialusten tilaukset: Telakoiden matalasyklin voitaneen sanoa päättyneen viime vuoden lopulla, kun uusien konttilaivatilausten hyökyaalto (tarkoittaa hyviä asioita myös mm. Cargotecille / Konecranesille) virtasi markkinoille. Sitä seurannut (mm. Qatarista tullut) suurten nestekaasutankkereiden tilaussuma sekä siitä edelleen tehdyt isojen autorahtialusten tilaukset ovat jo täyttäneet ison osan globaalista telakkakapasiteetista vuosille 2022-2023.

Voittavat laivaussektorit: Kuivarahtisektori sekä öljy- ja product-tankkerit näyttävät tällä hetkellä tarjontapuolen voittajilta tuleville vuosille, Aspon ESL kuivarahtisektorin vanavedessä. Globaali kuivarahtimarkkina - valtaosin hiili- ja rautapellettikuljetuksia - on kuitenkin ultrariippuvainen Kiinan rakennussyklistä. Alustilausten vähyys tai julkiset infrapanostuksetkaan eivät pelasta kuivarahtimarkkinaa, jos Kiinan yksityisen puolen rakentaminen (Evergrande & kumpp.) alkaa sakkaamaan - firman mahd. kaatuminen ei toki tarkoita automaattisesti rakennusprojektien pysähtymistä. Ja seurataan edelleen toki myös sitä uusien alusten tilauskannan kehittymistä.

Aspo / ESL: Tasaisempi suorittaja kuin globaali dry bulk -markkina sekä korkea-, että matalasuhdanteissa eli liikkuu pienemmällä kulmakertoimella molempiin suuntiin. Nykyinen markkinatilanne on mannaa, kun päästään korkeasyklissä uusimaan pitkiä sopimuksia ja spot-markkinalla seilaavien alusten pitäisi tehdä todella rahakasta keikkaa. Kysyntä/tarjonta -fundamentit näyttävät juuri nyt erinomaiselta yo. kirjoittajan linkkaaman James Catlinin SA-artikkelin mukaisesti. Aspon pari seuraavaa katsausta tulevat olemaan mielenkiintoista luettavaa, kun dry bulk -markkinan rajut hinnannousut alkavat pikkuhiljaa valua ESL:n tulokseen. ESL:n nykyfundamentit huomioituna ja olettaen Inderesien arviot Telkosta ja Leipurinista about kutinsa pitäviksi, pidän Aspoa aliarvostettuna.

13 tykkäystä