Sekoitatko nyt mukaan yksityisten markkinoiden lisäksi instikkamarkkinat? Toki huuman huippuvaiheessa yli puolet kaikista asunnoista meni muille kuin kotitalouksille, mutta ehkä kannattaa jättää instikat (koti- ja ulkomaiset vuokrataloyhtiöt, Ara-tuotanto jne.) pois yhtälöstä?
Eli tällä hetkellä ei tosiaankaan yksiöistä mene 70-80% yksityisille sijoittajille.
Jos väite on, että “asunnoissa pääosin ostetaan omaksi kodiksi”, niin eihän silloin tietenkään jätetä mitään ostavia tahoja tarkastelun ulkopuolelle. Miksi jätettäisiin? Eli toisessa vaakakupissa omaksi kodiksi ostavat ja toisessa sijoitustarkoituksessa ostavat.
Totta on, että huuman aikaan nuo luvut oli varmasti huikeampia kuin juuri tällä hetkellä:
Ja nyt kun sijoittajat ovat pois markkinoilta, nähdään niiden vaikutus: Rakennetaan ennätyksellisen vähän.
Eli tällä hetkellä ei tosiaankaan yksiöistä mene 70-80% yksityisille sijoittajille.
Siirtelet maalitolppia, kun puhe oli muista kuin oma kodin ostajista. Ja varmasti suurin osa yksiöistä menee muille kuin oman kodin ostajille.
Iso osa Suomen asuntorakentamisesta on sijoittajavetoista rakentamista eikä siinä mitään mullistavaa tietoa kenellekään ole.
Toki juuri tällä (poikkeuksellisella hetkellä) iso osa rakentamisesta on viimeisten ARA-kohteiden varassa. Sanon viimeisten, koska sehän se hallituksen linjaus on ollut, että kyseinen rakentamismuoto ajetaan alas. Se vaan sai nyt aikalisän, kun mitään muuta ei rakenneta.
Todistit juuri väitteeni oikeaksi? Asuntoja ei toki kannata ostaa velkavivulla jos korkotaso ei laina-ajalla laske nykytason alle JA vuokrat eivät nouse pitkän aikavälin trendin mukaisesti.
Noinhan se on .Asuntosijoittamisen mielekkyys kasvukeskuksissa vaan käy kovin pieneksi, jos hommassa ei käytä velkavipua. Puhtaasti omalla pääomalla toimiessa rahalle löytyy mielekkäämpiäkin sijoituskohteita.
Kuukausittaisen kiinteistövälitysalan keskusliiton asuntomarkkinakatsauksen mukaan käänne on jo tapahtunut (ties kuinka monetta kertaa)
" Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat nousivat elokuussa keskimäärin 1,7 % pääkaupunkiseudulla ja 0,8 % muissa suurissa kaupungeissa heinäkuuhun verrattuna perustuen KVKL hintaindeksiin."
Tosin uudiskohdekauppa on edelleen jumissa:
" Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin elokuussa maanlaajuisesti yhteensä 4 697 kpl vanhojen asuntojen kauppaa (8,8 % ed. vuosi) ja 142 kpl uudisasunnon myyntiä (-30,4 %) "
Onhan se odotettavissa että käytettyjen keskihinnat nousee kun käytettyjen pooliin tipahtelee kolme vuotta vanhoja uusia asuntoja kun eivät menneet uutena kaupaksi. Samaan aikaan keskihintaa laskevia puretaan pois.
Kyllä kyllä. Kasvukeskukset tosiaan ovat täynnä niitä kolme vuotta vanhoja ex-uudiskohteita, jotka eivät ole menneet uutena kaupaksi. Ja kasvukeskuksissa on käynissä vanhojen talojen purkutalkoot.
Oliko sulla mitään muuta ideaa kirjoitella tähän ketjuun kuin trollata?
Kaiken lisäksi tärkeä huomioida että muut asunnot ei vanhene ollenkaan, joten luonnollista että niiden arvo pysyy samana tai jopa nousee koko ajan.
Kun menevät kaupaksi niin muuttuvat käytetyksi ja uudelleen myyntiin tullessaan nostavat käytettyjen keskihintaa. Näitä nyt tulee solkenaan kun yhtiölainoista loppuu lyhennysvapaat vuodet, niiden korkokulut ovat nousseet ja muutkin elinkustannukset kovemmat.
Toinen reitti käytetyksi on ettei ole mennyt valmistumisen jälkeen kolmessa vuodessa kaupaksi.
Tämä on ehkä enemmän muuttotappioalueiden tapa nostaa käytettyjen keskihintaa. Kun arvottomat puretaan pois niin jäljelle jääneiden keskihinta nousee.
Kasvukeskuksissa remontoidaan. 100.000e peruskorjauksella saadaan asunnon hintaa 50,000e korkeammaksi.Joka sekin luo tilastoihin harhaa hintojen noususta.
Kokeilisitko joskus kirjoittaa asiallisen vastineen nälvimisen sijaan?
Ainakin yrittävät huomioida ja siinä varmaan yksi syy, että Statin uutisten otsikotkin ovat mollivoittoisempia kuin nämä välittäjien ostohuumaa lietsovat otsikot.
Ensi vuonna näkyy kun 2022:t tipahtaa sinne. Saadan hurrjia otsikoita käytettyjen asuntojen hintojen noususta.
Hesarissa hyvä juttu asuntojen hinnoista:
Joku pintapuolinenkin referaatti ois bueno, kun on maksullinen juttu?
(Kaikki tämän vuoden mediarahani meni jo viime vuonna Arvopaperin Black Friday-tarjoukseen, joten Hyysäriä ei pysty enää tukemaan)
Tässä:
Suomi pitää perää asuntojen hintojen kehityksessä. Hintaindeksin kehitys 2015-2024 pienin koko Euroopassa. Lähellä nollaa.
Tulojen kasvu pientä, rakentaminen oli silti runsasta näihin päiviin asti, korkojen nousu.
Omistusasuminen oli aikaisemmin paljon edullisempaa, mutta nyt korko+vastike voi olla enemmän kuin vuokra.
Suomen asunnot ovat nyt edullisia sekä muihin maihin että suomalaisten ansioihin verrattuna.
Silti asuntokauppa käy jähmeästi. Inflaatio on vienyt monen ihmisen talouden tiukoille, ja asunnon ostamista on saatettu siirtää.
Suurin kysymysmerkki asuntomarkkinoilla on korkojen kehitys. Korkojen lasku alentaisi tämän päivän asunnonostajan korkomenoja tulevaisuudessa. Lisäksi se voisi siivittää asunnon hintaa nousuun.
Tämän jutun mukaan asumisessa on muitankin kuluja kuin hankintahinta. Kaikki ne ovat nousseet, jutun mukaan Helsingissä yli 40% viimeisen neljän vuoden aikana.
Kaikki? Noinhan jutussa ei väitetä. “Laskelmassa ovat mukana kiinteistöverot, kaukolämpö, vesi, kiinteistösähkö ja jätekustannukset, mutta ei yksityisiä palveluita, kuten isännöinnin, tilitoimiston ja siivouksen kuluja.”
Helsingin osalta tiedämme, että kiinteistöverot/tonttivuokrat muodostavat merkittävän osan asumiskuluista ja että kaukolämmön hinta paikkakunnalla on noussut aivan poikkeuksellisen suurin prosentein.
Jos kirjoitat kasvukeskusten asuntojen hintojen yhteydessä keskihintaa laskevista asuintalojen purkamisesta tai toisaalla väität että syrjäseutujen muuttotappiokunnissa on lähihistoriassa rakennettu pää märkänä uusia kerrostaloja, niin aika hankala näihin väitteisiin on suhtautua. Semminkin, kun perusteita väittelle kysyttäessä vastaus on tasoa “etsi netistä”.
No ei ole ihme jos ärsyynnyt kun käännät sanomiseni päälaelleen. Kirjoitin että muuttotappiokunnissa keskihintaa nostetaan arvottomat purkamalla ja kasvukunnissa keskihintaa nostamaan tulee vuosittain uudempia/kalliimpia asuntoja samalla kuin vanhoihin tehdään kalliita peruskorjauksia.
Kommentoit kasvukeskusten asuntojen hintaa koskevaa viestiä sanatarkasti ja kokonaisuudessaan seuraavasti: “Onhan se odotettavissa että käytettyjen keskihinnat nousee kun käytettyjen pooliin tipahtelee kolme vuotta vanhoja uusia asuntoja kun eivät menneet uutena kaupaksi. Samaan aikaan keskihintaa laskevia puretaan pois.”
Tuohon viestiin vastasin sinulle. Mutta hyvä, jos nyt itsekin ymmärrät väitteen paikkansapitämättömyyden kasvukeskusten kohdalla. Mitä kasvukeskusten asuntokantaan tulee, niin uutta rakennetaan ja vanhaa korjataan aina.
Selvää on, että asuntovarallisuuden positiivinen arvokehitys vaatii sekä rakennusten laadullista kehittämistä että oikeanlaista sijaintia. Sijainti, sijainti, sijainti.
Mitä taas nouseviin hoitokustannuksiin tulee, niin ne iskevät sekä omistusasujaan että vuokralaiseen.
Tuo Hesarin juttu on kirjoitettu siitä näkökulmasta, että on jotenkin huono asia, että asuntojen hinnat eivät ole nousseet verrokkimaiden tahdissa. En ymmärrä ollenkaan miten tämä on huono asia. Sanotaan, että suomalaiset ovat lottokansaa, ja siksi eivät ymmärrä sijoittamisen ja säästämisen päälle. Mielestäni tämä usko asuntojen ikuisesta hintojen noususta on ihan samanlaista typeryyttä, joka suomalaisiin on vuosien saatossa istutettu. Miksi asuntojen hintojen pitäisi nousta? Emme me iloitse muiden välttämättömyyksien hintojen noususta, kuten bensan, ruoan, tai sähkön. Asuminen on kuitenkin välttämättömyys. Silti tuo juttu antaa ymmärtää että olisi hyvä saavuttaa muiden maiden taso. Käsittämätöntä. Asunnon kuitenkin pääasiassa ovat sellaisia, jossa ihmiset asuvat, eli niillä on käyttöarvo. Se varallisuus on vain numero paperilla. Mielummin sitä näkisi, että yhteiskunta tekisi kaikkensa, jotta asuntojen ja asumisen hinnat pysyisivät mahdollisimman alhaalla, jotta pääomaa voitaisiin sitten kanavoida yrityksiin ja yritystoimintaan.
Tästäkin on hyötyä vain jos omistat sen sijainnin, eli kiinteistön alla olevan tontin. Vuokratontilla asuvat maksavat nousevana tonttivuokrana sen tontin arvonnousua.
Autokauppiaat iloitsevat käytettyjen autojen keskihinnan noususta, mutta autojen omistajat jostakin syystä kokevat että oman käytetyn auton hinta laskee vuodesta toiseen.
No, ensinnäkin jos me näemme että kohtuullinen inflaatio on edelleen tavoiteltava asia, on silloin ihan oletettavaa ja suotavaa, että myös luetteloimiesi asioiden nimellishinnat nousevat ajan saatossa.
Toiseksi, asuntovarallisuus ei ole vain numeroita paperilla. Se on ihan oikeaa varallisuutta, jota voi hyödyntää vakuusarvonsa osalta esim. yksityis- kuin taloyhtiölainoissa. Kun arvo käy liian pieneksi tai epävarmaksi, pankki ei myönnä lainaa sen asunnon ostoon (ainakaan ilman lisävakuuksia), mikään pankki ei rahoita talojen peruskorjauksia ja muutenkin niiden asiat jäävät retuperälle.
Toisaalta, jos alueella asuntojen hinnat ovat suhteettoman matalat, vaikuttaa se usein myös uudisraketamisen tuottamisen intoon.
Väität siis ihan tosissasi, että esim. kasvukaupunkien ydinkeskustojen vuokratonttisissa yhtiöissä ainoastaan maanomistaja hyötyy hinnannoususta?