Koska sekä lainasumma että pätkän pituus vaikuttavat melko tappiin vedetyiltä, kyseessä lienee annuiteettilaina. Miten olette varautuneet mahdolliseen (tai tuolla tarkastelujaksolla jopa erittäin todennäköiseen) korkojen nousuun? Jos kuukausierä nousee vaikkapa 2000€:iin onko se vain kohinaa?
Sinänsä saamanne marginaalitarjoukset ovat minun silmääni varsin, elleivät hyvinkin kelvollisia. Vakuudet siis todella lienevät kunnossa. Kannattanee myös miettiä mihin euribor-korkoon haluatte lainanne sitoa, sekin voi vaikuttaa sekä maksuaikaan että marginaaliin. Ja toki lainassa on paljon muitakin kuluja kuin marginaali, en esim. huomannut laskelmassasi kuukausittaista maksukulua lainkaan.
OP-bonuksilla saatte käytännössä ilmaisen kotivakuutuksen ja osan autovakuutuksen maksustakin kuitattua. Niitä voi käyttää myös mm. lainopillisiin palveluihin jos sellaisia tarvitsee. Niiden vaikutus taitaa tällä hetkellä olla n. 0,35% jos oikein muistan eli mikäli vakuutukset ottaa Pohjolasta, on tuosta kyllä etua.
Satsaisin tuon kokoisen lainan kanssa myös kunnon (pari)henkivakuutukseen ja sopisin asiat tulevan(?) puolison kanssa mahdollisen eron varalta täysin selviksi, kirjallisesti tietenkin.
Itse valitsisin Nordean, pieni marginaali, ei kuluja ja muistaakseni 10% lyhennysjousto koko lainan määrästä. Itse jätän lyhentelemättä jotain kuukausia jos ja kun haluaa tunkea rahaa vaikkapa hesuliin tai periaatteessa ei tarvitse käteispuskuria kun lyhennyksen voi tarvittaessa jättää joku kuukausi maksamatta…
Kiitos vastauksesta. Lainasumma ja pituus ei vielä kipurajalla. Kaikki nämä ovat annuitettilainoja ja vielä emme ole tehneet päätöstä korkosuojauksista. 2000€ kuukausierä ei vielä tuota ongelmia kun nettotulot ovat 6600€. Lainan pituus siksi pidempi että samalla jätetty liikkumavaraa ja mahdollisuus sijoittaa.
Marginaaliksi todennäköisesti valitsemme 3kk mutta päätöstä ei ole vielä tehty. Kuukausittaiset kulut kaikissa pankeissa noin 2,5€ joten niissä ei eroja.
Mulla on tällä hetkellä vakuutukset Pohjolassa mutta Osuuspankin bonusten kertymisestä on ollut jo pidempää puhetta että menevätkö ne verolle/loppuvatko.
OP-bonuksilla saatte käytännössä ilmaisen kotivakuutuksen ja osan autovakuutuksen maksustakin kuitattua. Niitä voi käyttää myös mm. lainopillisiin palveluihin jos sellaisia tarvitsee. Niiden vaikutus taitaa tällä hetkellä olla n. 0,35% jos oikein muistan eli mikäli vakuutukset ottaa Pohjolasta, on tuosta kyllä etua.
Tässä kannattaa ottaa huomioon hallituksen 2024 syksyllä tekemä päätös: “Vuoden 2026 alusta lähtien bonuksista pitää maksaa pääomatuloveroa, jos ne on ansaittu pankkipalveluista mutta niitä käytetään vakuutusten maksamiseen.”
OP on ilmoittanut, että bonuksista saatava hyöty ei tulisi tämän johdosta heikkenemään, eli ovat tekemässä muutoksia järjestelmään. Yhtenä vaihtoehtona on myös väläytetty korkojen maksamista bonuksilla, mutta se olisi ainakin omasta mielestä jo liian hyvää ollakseen totta.
Olen ollut samassa käsityksessä eli etu pysynee osapuilleen samansuuruisena vaikka sen ansaintaperiaate muuttuisikin. Osuuskunnalla on oltava jonkinlainen tuloksenpalautusjärjestelmä joka tapauksessa, nimestä viis.
Edit: Aivan, laskua voi tulla jos nykyinen +40% bonuskampanja joskus päättyy. Tämähän ainakin vaikuttaa olevan väliaikainen kamppis, tiedä sitten mitä ovat suunnitelleet.
Ehkä sen verran voi vielä tarkentaa, että 0,35%:sta tullaan todennäköisesti jollain aikavälillä alaspäin. En nyt muista oliko se pitkään 0,2 vai 0,25%, mutta tuo nykyinen taso on tuskin pysyvä.
Tässä on ilmeisesti tarkoitus promota hallituksen tekemää muutosta jonka seurauksena ylisuurien asuntolainojen ottaminen on entistä helpompaa, koska kuukausierä pienenee. Jutussa juhlitaan kuukausierän pienenemistä käänteentekevänä vinkkinä talouden pelastamiseksi tai ainakin helpottamiseksi. Kukaan ei muistuta, että se laina pitää silti joskus maksaa, ja varsinkaan kasvaneista lainakustannuksista ei mainita halaistua sanaa.
Ilmiö on tuttu autojen kaupasta, jossa kuukausierämainonta on ollut jo pitkään arkipäivää. Osta nyt skooda, maksat vain 499€/kk, pienellä präntillä sitten selviää että korko on kuusi prosenttia ja kuukausittainen “käsittelykulu” 15€ sekä “lainan avausmaksu” viisisataa.
Tässä on sama toimintaperiaate, minkä kulutusluottofirmat omaksuivat korkokaton laskemisen jälkeen. Korkoja jouduttiin laskemaan, mutta samalla laina-aikoja pidennettiin ja luottoja alettiin markkinoimaan nimenomaan matalalla kuukausierällä eikä puhuta mitään kokonaiskustannuksista.
Esim. 3 000 euron kulutusluoton, jossa on 15 % vuosikorko ja 15 vuoden laina-aina ja kuukausierä 42 €, kokonaiskustannukset ovat yli 7 500 €. Jos ottaisi samalla korolla 5 vuoden laina-ajan, kuukausierä olisi 71 €, mutta kokonaiskustannukset “vain” vajaa 4 300 €.
Onneksi on tuo artikkeli edes maksumuurin takana, niin harvempi ihminen pääsee sen lukemaan.
Ei tuossa mitään apinaa koijata, vaan fiksut tajuavat hyödyntää mahdollisimman pitkän laina-ajan, ja optimaalisesti vieläpä yhdistettynä lyhennysvapaisiin.
Oletetaan 200k EUR asunto kasvukeskuksessa:
asu vuokralla 900EUR/kk
maksa 530EUR/kk (korot 2% + 200e vastike) lyhennysvapaan ajan (saa lähes 10v Nordealla) ja lyhennysvapaiden jälkeen asumismenot jäävät yhä alle vuokratason 35v+ lainoissa. Lisänä arvonnousu. Voit myös lyhentää lainaa nopeammin ilman kuluja jos jostain syystä huvittaisi
pelkää velkaa ja maksa laina 15v aikana ilman lyhennysvapaita: maksa noin 1500EUR/kk josta 1300EUR/kk lainaan ja 200e vastike. Saat saman arvonnousuhyödyn kuin 2)-vaihtoehdossa. Et kerrytä sijoitussalkkua läheskään samalla tavalla ja nitkutat arkimenojesi kanssa. Et voi päättää itsenäisesti maksaa lainaa pois hitaammin ilman lisäkuluja. Toki voit taputtaa itseäsi selkään 15v myöhemmin jolloin on vihdoin varaa tehdä asioita kun se ei enää ole niin oleellista ja nuoruusvuodet meni jo. Et myöskään saa irroitettua asunnossa kiinni olevaa pääomaa muuten kuin myymällä asunnon tai ottamalla asuntoa vastaan sijoituslainan (jossa on asuntolainaa korkeampi korko, tadaa!)
Ydinpointti tässä että jos uskoo että sijoittamalla saa paremman tuoton kuin mitä asuntolainan kokonaiskorko on, niin ei liene mitään järkeä valita vaihtoehtoa 3) vaihtoehdon 2) sijaan.
Mielummin 200k EUR osakesalkussa joka tuottaa verojen jälkeen 5% vuodessa, miinustettuna 200kEUR lainan 2% korot → vuotuinen +3% itselle lopussa. Alussa ennen salkun kertymistä -2% vuodessa, keskiarvo laina-ajan yli karkeasti +0.5%. Eli et ole pelkästään minimoinut kuluja vaan saat nettoa
Vai “olet fiksu ja minimoit vuosien aikana maksetut korkomenot pankille” ja jäät tappiolle ja maksat lainakuluja keskimäärin karkeasti 1% alkulainapääomasta pankille vuosittain koko laina-ajan yli (olettaen 2% lainan koko ajalle, ja että lainamäärä pienenee kohti nollaa)
Eikö asuntolainan sijasta kannattaisi lyhentää aiempaa sijoitusasuntolainaa (jossa tyypillisesti korkeampi korko)? Ja vapauttaa vakuusarvoa sijoitusasunnosta
Tai ostaa osakkeita ja laittaa ne sijoitusasuntolainan pantiksi (jos uskoo että osakkeet tuottaa paremmin kuin asuntolainan korko)?
Vielä lisävinkki:
Käsirahaakaan ei omasta asunnosta kannata maksaa ollenkaan vaan laittaa osakkeita lainan pantiksi ja niistä maksetaan osingot käyttötilille, vaikka arvo-osuustili olisikin pantattuna (Nordeassa ainakin näin). Saa siten osakkeiden vakuusarvolla ilmaista rahanarvoista etua joka muuten saattaisi jäädä hyödyntämättä
Sijoitusasuntolaina on tulonhankkimislainaa ja tätä kautta melko halpaa omaan asuntolainaan verrattuna koska lainan korot kuittaantuvat vuokratuloilla kunhan ei ole omasp+100 kämppää syrjäseuduilta –tyyppisiä viritelmiä Mieluummin lyhentäisin asuntolainaa ensin.
On se Nordea varsinainen kultakaivos kun siellä voi tehdä sitä ja tätä ja vielä hyötyä tästä kaikesta rahallisesti…
Suurin osa kansasta, mukaan lukien allekirjoittanut, ei omista (eikä halua omistaa) useampaa sijoitusasuntoa, pelailla osakkeita lainojen vakuudeksi eikä näin joutua toivomaan/luottamaan sen enempää korkotason pysyvyyteen kuin osakkeiden ikiaikaiseen autuaaksi tekemiseenkään. Asuntolaina mitoitetaan itselle sopivaksi, otetaan, sitä aletaan maksaa ja se maksetaan loppuun, välissä kohde usein vaihtuu ja laina uusitaan. Tässä, yleisimmässä ja käytetyimmässä, tilanteessa on todellakin suuri merkitys sillä, onko laina otettu 15 vai 35 vuodeksi, ja talouden maksukyky huomioiden sen venyttäminen tarpeettoman pitkäksi on typerää.
Kokonaan toinen juttu on, miksi se kämppä pitää saada Espoosta tai edes sen ympäristöstä, kun vähän kauempaa saa paremman kämpän puoleen hintaan, ja työt voi tänä päivänä hoitaa etänä tai pendelöiden. Ehkäpä kaikki kikkailun tarve johtuukin vain fiksaatiosta saada asua ns. mestoilla ja sen mahdollistamisesta?
Sijoittamiseen liittyy aina riski, joten tuotto-odotukset toki tulee olla selkeästi suurempi kuin siinä vaihtoehdossa, jossa velkaa makselee nopeammin pois. Ja tietekin verovaikutukset tulee laskelmissa huomioida.
Niin ikään korkoriskiltä pitää joko suojautua tai sitten laskea sille riskille oma hintansa.
Noin muuten näihin “velkaa niin paljon kuin irtoaa” -vinkkeihin toteaisin, että maltillisempi velkaantuminen tarkoittaa monesti myös edullisempia lainaehtoja pankista.
Ja tämä taas vaikeuttaa taloudellisten päätösten tekemistä pankin vaihtamisesta sijoitussalkun omnaisuuslajien vaihtamiseen saakka.
Mieluummin lyhentäisin asuntolainaa ensin.