Nyt kun tuota enemmän tonkii niin First Solar alkaa lähinnä näyttää joltain aurinkoenergiateollisuuden Nokialta. Toimittavat voimaloita isoille yritysasiakkaille kun kaikki kasvu on tullut jostain muualta (kuluttaja-asiakkaista?). Jatkossakin keskitytään projekteihin ja paneeleihin. Täydellinen sijoittuminen täysin väärälle puolelle markkinaa.
Erään syyskuussa julkaistun jutun mukaan kuitenkin nyt ruvetaan myymään myös pienemmille toimijoille: "if you want to power community solar, C&I projects, schools, and municipal or military installations with First Solar technology, it is now available through our distributor partners.”
Pitää kai selvittää onko tuossa touhussa mitään järkeä ennen kuin heittää osakkeet mäkeen.
First Solarin aiemmat asemoitumiset ovat varmaan olleet vähän huonoja ja he ovat pienasiakkaita sivuuttamalla missanneet markkinat jossa ihmiset ovat valmiita ostamaan integroituja ratkaisuja joissa jokaisessa paneelissa on oma invertteri.
Lueskelin eilen edellistä kvartaalirapsaa läpi ja paneelitehtaat pyörivät yli 100% käyttöasteella ja lisää kapasiteettia on rakenteilla. Varsinaista paneelikysynnän kasvun missausta ei siis välttämättä ole tapahtunut, mutta joo, tuo pienasiakkaiden integroitujen ratkaisujen vähättely oli varmaankin kallista kun on missattu katteita.
Jos nyt unohtaa hetkeksi edellisten vuosien kysyntämuutokset, niin mitäs veikkaat mihin paneeleja tullaan tulevaisuudessa asentamaan? Parista vahvistamattomasta luvusta hiha-arviomatikalla laskettuna: jos maailman rekoista ja busseista 1% kulkee ammoniakkina välivarastoidun vedyn avulla niin tuuli- ja paneeliasennuksia saa lätkiä 200GWp edestä. First Solarin vuosituotanto on luokkaa 6-7GWp. Taitaa maailmasta loppua koulujen katot aika hätäisesti.
Pitää esittää tarkentava kysymys, koska en tiedä mitään. Tarkoitatko että jos lähivuosina vedyn käyttö raskaissa ajoneuvoissa alkaa niin näissä uusissa ajoneuvoissa on akku joka muuttaa vetyä ammoniakiksi ja se akku on ladattava uusiutuvalla energialla? Tai kai sen voisi hiilivoimalla tai turpeellakin ladata, mutta onko kyse siitä että käytännössä kaikki uusi energiantuontanto tulee olemaan uusiutuvaa? Tuleeko energiantarve olemaan niin suuri, että ei voi vain laittaa töpseliä seinään vaan kannattaa hankkia “oma voimalaitos”?
Ammoniakki on yksi potentiaalinen varastointimuoto. Vetyä on hankala varastoida ja kuljettaa, vedystä tehty ammoniakki vähän helpompaa. Esim. Saudi-Arabiassa on nyt sovittu projekti, jossa tuotetaan aurinko- ja tuulivoimalla ammoniakkia ja sitä laivataan asiakkaille. Ammoniakkia voi käyttää suoraan uusiutuvana polttoaineena laivoissa, tai sitä voi hajoittaa vedyksi jota käytetään sitten lähialueella ajoneuvojen tankkaamiseen.
Lentokoneisiin ammoniakki tuskin sopii matalan energiatiheyden takia.
Tässä kaasun muuttamisessa toiseksi ja takaisin tulee tietty energiahävikkiä ja millä tahansa sijoitusfoorumilla on useampi Tesla-kultisti joka tulee selttämään että akuissa on parempi energiakierron tehokkuus. Joo, niin onkin, mutta:
akut skaalautuvat huonosti niihin tarvittavien valmistusaineiden saatavuuden takia
uusiutuvan energian tuotanto on nykyään halpaa, mutta vaihtelevaa. Uusiutuvien käyttö edellyttää kykyä varastoida energiaa yli vuorokauden sykleihin ja yli vuorokauden varastoinnissa akut alkavat menettää kustannustehokkuuttaan.
Paneelien ollessa halpoja niitä voi lätkiä valtavat määrät tuottamaan vetyä (inverttereihinkään ei varmaan tarvitse investoida kun elektrolyysi tapahtuu tasavirralla?) ja vedyllä voi sitten vaikka tankata lähialueen ajoneuvoja, tuottaa sähköä/kaukolämpöä peaker planteissa, tehdä ammoniakkia laivoille jne. Halvalla päiväenergialla voi myös tehdä merivedestä juomavettä.
Kiitoksia, tuli aika paljon mietittävää. En ole itse vakavasti ajatellut, että vetyä tehtäisiin itse. Olen lähinnä tankkausasemia ja niiden verkoston kattavuutta miettinyt. Eihän se vety oikeastaan ole muuta kuin… vetyä. Saa nähdä miten myrkyllinen ja kömpelö jenkkipaneeli pärjää kiinan tuontia ja näppärämpiä sekä terveellisempiä paneeleja vastaan ensi vuonna. FSLR vakuuttaa olevansa kustannustehokas, mutta sekin voi muuttua äkkiä.
Barclays analyst Moses Sutton raised the firm’s price target on Enphase Energy to $142 from $127 and keeps an Overweight rating on the shares. The analyst updated models for the North America Alternative Energy companies following the Q3 results.
Paljon muutakin matskua löytyy niin yrityksen sivuilta kuin youtubesta. En kyllä tiedä kannattaako tähän sijoittaa vai ei, mutta oman mielenkiintoni herätti.
“At the same time, we face near-term challenges driven by a confluence of factors, namely, the temporary shortage of raw material supply driving approximately 50% to 100% price increases of critical inputs, such as polysilicon, solar glass and EVA; the sharp increase in shipping costs; and the depreciation of the U.S. Dollar. While we benefit from the sharp recovery of global solar demand since July, this also caused input material shortages. As a result, we are expecting pressure on our short-term profitability. We are taking active measures to mitigate these micro and macro factors. Over the longer term, however, we believe these changes will ultimately favor Canadian Solar as a market leader with a differentiated technological offering, strong brand and market leadership position.”
Olisko tuolla vaikutusta, että dippaa avauksessa -7% ?
Tuolloin aloin tutustua itse yhtiöön, raportti vakuutti, mutta sinä päivänä markkinareaktio oli kuitenkin negatiivinen: odotukset on huimat ja P/E tälle vuodelle n. 70. (Kasvukin kyllä lähemmäs 100 %?)
Lähitulevaisuus vaikuttaa ennustettavalta, kun tulevien projektien tiedot ovat hyvissä ajoin saatavilla.
Tänään n. +12 % taulussa, mutta ongelmana tuntuu olevan hyvän lähteen löytäminen tiedonhaulle ja en äkkiseltään saanut syytä selville…
Jinko laskenut vähemmän ja Canadianikin tällä hetkellä nousussa. Aika paljon noiden raaka-aineiden hinnoissa on näkynyt vaihtelua tänävuonnakin. Kylillä puhuvat että paneeleiden hinnoissa olisi nousupainetta ensi vuodelle.
Niin kauan kun raaka-aineiden hintamuutokset on maltillisia ja lisääntyneet kustannukset saadaan siirrettyä lopputulokseen, paneelivalmistajien tulokseen raaka-aineiden hinnoilla on vain rajallinen vaikutus. Kustannuksia puolestaan saa siirrettyä valmiiseen tuotteeseen niin kauan kun tuote on riittävän edullinen vaihtoehtoisiin tuotteisiin nähdän. Jollekin suurelle vetytuottajalle se vaihtoehtoinen tuote/tekniikka voisi olla tuulivoima, kiinteistöön järjestelmää hankkijalle verkosta ostettava sähkö.
Jos puhutaan kiinteistöihin asennettavista järjestelmistä paneeleiden osuus järjestelmätoimituksesta on isoimissa järjestelmissä jotakin suuruusluokkaa 50%, pienemmissä järjestelmistä pienempi. Jos sitten paneeleiden hinnat nousisi 10% sillä olisi kokonaiskustannuksiin max 5% vaikutus. Eli käytännössä jos järjestelmän ostajan mielestä kokonaishinta on ok 0,3€/Wp panelihinnalla, niin erittäin usein se on myös 0,33€/Wp paneelihinnallakin.
Raaka-aineiden hinnannousulla sikälikin maltillinen vaikutus kun paneeleiden hyötysuhteen paranemisen takia monia raaka-aineita tarvitaan vähemmän tietyn tehon saamiseksi esim. jos fyysisesti samankokoisen paneelin pystyy tekemään 20% tehokkaampana wattia kohden tarvitaan vähemmän lasia, kehysmateriaalia, taustalevyä jne.
Voittajia tässä leikissä varmaankin ainakin ne ketkä kyseyisiä raaka-aineita toimittavat, joiden hinnat noususussa. Veikkaisin kiinan suojelevan maansa paneelituotantoa huolehtimalla ettei kiinalaisten yritysten tai kiinassa sijaitsevien tehtaiden käyttämät raaka-aineet ole niitä kaikkein kalleimpia.
Uskoisin, että markkinat hinnoitteleekin sitä, että raaka-aineista alkaa olla pulaa. Paneleita valmistetaan ilmeisesti niin kovalla vauhdilla, että taitaa raaka-aineet jäädä Kiinan sisälle. Tosin en ole kyllä perehtynyt, onko CSIQ:n tehtaat siellä?
Kävin hieman tutkiskelemaan kuulumisia ja Jinkon viimeisin lehdistötiedote liittyi näihin raaka-ainetoimituksiin. En osaa arvioida kuinka merkittävästä määrästä tuossa on kyse. Kiinahan on ennenkin agressiivisesti pyrkinyt jyräämään paneelimarkkinoilla ja sen takia Kiinassa valmistetuille paneeleille EU:lla rangaistustullkin mikä poistui parisen vuotta sitten (tuona aikana tuotemerkit eivät muuttuneet, mutta paneelit tulivat esim Taiwanin tehtailta). Jos USA-Kiina nokittelu ei vähene niin olisi ennemminkin ihme jos Kiina ei paneelituotantoaa suojelisi.
Sekän Canadianilla että Jinkolla on tuotantoa Kiinassa ja monessa muussa maassa. Jinkolla ilmeisesti enemmän omaa komponenttituotantoa mitä joillain muilla valmistajilla, mikä voi olla hyvkin juttu heille jos komponenteista ja raaka-aineista pulaa ja hinnat noususussa.
Nimenomaan, tätä ajoin takaa. Luin aikoinaan tuon yo. Jinkon uutisen ja painoin sen muistiin.
Toimareiden työhön liittyy, että asiasta on pakko osarissa mainita, mutta sitä vähätellään. Tällä kertaa ei tainnut vähättely toimia.