Meille hankittiin myös katolle aurinkopaneelit ja siitä innostuneena tutkin pintapuolisesti noin 15 ko. toimialan pörssiyhtiön tilannetta.
Lähinnä tsekkasin uusimman tuloslaskelman, taseen ja kurssikehityksen viimeisen 12 kk aikana. Otin mukaan pari isomman kokoluokan oletettavasti vakaampaa yhtiötä ja sitten yhden pienen pelipaperin. Uusimpien talouslukujen lisäksi en lähtenyt analysoimaan yhtiöitä tai toimialaa sen enempää.
Joillakin jo unohdetuilla kriteereillä ja mutulla valitsin listalta kolme firmaa seurantaan joko pelipaperiksi tai pidempään pitoon.
Nämä firmat ovat: Canadian Solar Inc. (CSIQ), First Solar Inc. (FSLR) ja iSun Inc. (ISUN).
Itse aloin sijoittaa raskaasti aurinkoenergiaan silloin, kun eräs tuttu silmät säihkyen innosta mainosti paneelejaan, joilla hän kattaa osan sähköautolla ajoistaan. Latausta ei tähän tarkoitukseen tullut aivan riittävästi, mutta kuitenkin siten, että sillä oli hänelle merkitystä. Ajattelin, että jos yksi suht täyspäinen kaveri voi innostua näistä härveleistä tähän malliin, niin epäilemättä heitä tulee pian monia muitakin.
Viimeinen niitti, jolloin aloin pannu punaisena paukuttaa rahojani aurinkoenergiaan tuli myöhemmin. Juttelin erään keski-ikäisen konservatiivisen rasvanäppiduunarin kanssa ja yllättäen hän otti puheeksi aurinkopaneelit. Mietin, että hetkinen, nytkö ne herättävät jo keskustelua ruohonjuuritasolla, onpa yllättävää. Hän kertoi, kuinka ne ei ikinä maksa itseään takaisin ja eivät kannata, ovat ihan naurettavia härveleitä. Silloin minulle tuli se oivallus, jumalauta, nyt ne on breikkaamassa läpi ja kannattavat tosi hyvin. Meinasi puhelin lentää hyppysistä kun tuli niin kiire alkaa selailla kursseja. Muutospelon rationalisoiminen hyökkäykseksi uhkaa vastaan todistaa uhan olevan todellinen.
Tuo kuulostaa enemmän puhtaasti taksisuhari-indikaattorilta. Eli vältä kuin ruttoa, kun naapuri puhuu pörssiosakkeiden ostamisesta ym. Toimi myös tässä viimeisimmässä noususyklissä täydellisesti, kun media oli täynnä parikymppisiä firettäjiä ym. pörssirikastuneita
Paneelivalmistajat ovat luultavammin vihoviimeinen paikka mihin olisin laittamassa eurojani pitempään sijoitukseen. Meneehän niitä kaupaksi, mutta kiinalaisilla on hallussa volyymit ja raaka-aineet. Muutenkin hieman hankala pohtia mihin laittaa rahaa kiinni. Markkinat kasvavat, mutta tarjontaa riittää ja valtiot sotkevat markkinoita tukiaisilla. Tässä edelleenkin omistan ainoastaan jonkin verran Solaredgeä, joka tuli avausviestissä mainittua, ja Enphasea.
Tähän sen verran pehmennystä, että omavaraisuuteen on alettu kiinnittämään lännessä huomiota ja varoitusta on tullutkin että länsi on liian riippuvainen aurinkoenergian kehittämisen suhteen Kiinasta.
Eittämättä EU ja USA alkaa kehittämään omia juttuja kovemmalla fokuksella, mutta ei vaikuta toki heti. Hyvä olla vaan perillä, että vaikka tilanne on nyt hälyttävästi Kiinan varassa niin ei välttämättä ole loputtomiin.
Sijoituspalstalla kun ollaan niin lähinnä tarkoitin sitä miten houkuttelevaa on sijoittaa paneeleja valmistaviin yrityksiin
Paneeleilla on kuluttaja ihan kohtuullisesti tehnyt rahaa tänä kesänä. Näkisin tämän kuitenkin anomaliana, koska kapasiteetti tulee kasvamaan lähitulevaisuudessa ja tuotantopiikki ajoittuu aikaan, jolloin energiankulutus maassa on pienimmillään. Tämä yhdistettynä uuteen tuulivoimakapasiteettiin painaa hintoja alas kesäaikaan huomattavasti. Talvi on sitten ihan toinen tarina.
Sen perusteella ei hirveesti kannata alkaa sijoittamaan maailman suurimpiin aurinkosähköfirmoihin millaisia suomen energiatarpeet on tai millaisia minkäkin tuotteen markkinaosuus on suomessa, muutoin esim enphaseen ei kannattaisi sekaantua, solaredgenkin markkinaosuus taitaa olla pieni.
Jos katsoo suomen toteutuneita energiakulutuksia ja milloin milläkin ajanhetkellä mistäkin energiamuodosta tuottoja saadaan niin helppo havaita, että kesäisin aurinkoisina päivinä kulutus suurempaa kuin pilvisinä. Tämä selittyy kiinteistöjen jäähdytystarpeilla, jäähdytyksen määrä tulee tuskin lähivuosina vähentymään. Suomea aurinkoisemmissa ja lämpimämmissä maissa sähkönkulutus painottuu vielä enemmän aurinkoisiin kesätunteihin.
Jos katsoo milloin aurinkovoimaloista ja milloin tuulivoimaloista saa tuottoja niin nämä täydentää hyvin toisiaan. Yleensä aurinkoisimpina päivinä ei tuule ja päinvastoin.
Nyt ymmärsit hieman väärin. Satuin vain kommentoimaan, että nykyiset hinnat tuskin tulevat kovin pitkään pysymään yhtä korkealla tasolla kesäaikana. Investointi on kuitenkin suht arvokas ja on kyseenalaista lähteä laskemaan kuoletusaikaa investoinnille yhden vuoden sähkönhinnan perusteella
Jep. Suurin uhka aurinkovoimaloiden kannattavuudelle on se jos aurinkovoimaloita rakennetaan liikaa jolloin spotit menee pahimmillaan negatiivisiksi. Toki mitä enemmän sähkönhinta vaihtelee niin sitä kannattavampaa on tehdä investointeja millä hyödynnettään halpoja tunteja, mikä puolestaan mahdollistaa aurinkovoimaloiden lisärakentamista.
Omakotitalokokoluokkaa lukuun ottamatta suomessa aurinkopaneeleiden hankkiminen on ollut vuosia taloudellisesti kannattavaa. Nyt aurinkovoimaloiden investointikustannukset ovat järjestelmäkoosta riippuen jopa kymmeniä prosentteja suurempia kuin pari vuotta sitten, mutta näillä poikkeuksellisen kovilla spot hinnoilla erittäin kannattavia.
Jotenkin tuo paneelien vaatima tila vaivaa mieltä, siitä tulee mieleen tyyliin 70-luvun avohakkuut, paitsi tässä tapauksessa ei menesty oikein enää aluskasvillisuuskaan. Toisaalla rakennetaan viherkattoja rakennuksiin ja toisaalla vedetään sen luontaisen virheän päälle paneelia.
Myös veden päälle asennettavat lautat vaikuttavat massiivisille. Vaikka tilaa on ja vaikka oli jotain sekä paneelien että meriveden viilenemiseen liittyviä etuja, niin noinko olisi, että tällaiset hehtaareja syövät lautat ovat tulevaisuutta, jos tuotantovolyymit oikein paljon kasvaisivat.
Jos mietitään asiaa vain energiantuoton kannalta niin metsän pitäminen metsänä on erittäin tehotonta jos vaihtoehtona olisi rakentaa metsän tilalle aurinkopaneelikenttä. Samalle pinta-alalle asenettu aurinkovoimalapelto tuottaa energiaa suuruusluokkaa 300 kertaisen määrän minkä verran metsän vuotuisen kasvun energiamäärä olisi.
Laskelmia on toki niin monenlaisia kuin on laskijaakin, toisaalta puulla voi tehdä muutakin kuin polttaa, mutta jos sitä poltetaan hyötysuhde on jotain muuta kuin 100%. Puun korjaamisesta ja kuljetuksista tulee päästöjä, kuten myös aurinkovoimalan laitteista ja rakentamisesta.
Vaikka kaikki suomen tarvitsema sähkö tuotettaisiin aurinkopaneeleilla ei täältä silti metsät ja pellot loppuisi kesken. Hyväpohjaisten peltojen ja metsien, vesistöjen ja rakennusten kattojen lisäksi löytyy paljon muutakin asennuspaikkoja. Esim. erilaisille suljetuille kaatopaikoille ja turvesoille on ainakin ollut aurinkovoimalahankkeita, en tiedä ovatko menneet toteutukseen asti.
CO2 päästöjen kannalta viherkatot oman vähäisen koulubiologian tuntemukseni perusteella “viherpesua”, sillä käsittääkseni kasvit ottavat ilmasta CO2:sta vain sen verran mitä tarvitsevat kasvaakseen ja viherkatoilla kasveina lähinnä matalaa varpua/ruohoa. Viherkaton rakentamiseen tarvitaan lisää kattokerroksia ja viherkaton tuoman lisäkuorman takia toisinaan joudutaan käyttämään vahvempia rakenteita katossa ja talon rungossa. Suurimmat hyödyt taitava olla huleveden viivytyksessä ja visuaalisen mielihyvän tuottamisessa.
Viherkatto vs aurinkovoima vertailussa aurinkopaneelit CO2 kannalta huomattavasti parempi vaihtoehto. Toki voi valita molemmat, aurinkopaneelitelineistä löytyy myös ns. viherkattoversioita missä paneelit asennetaan vähän korkeammalle katon pinnasta.
Entuudestaan on jo vaihtoehtoisia sijoituksia projektiliiketoiminnasta tällä toimialalla. Kuten varmaan useimmat tällä foorumilla, en yleensä harrasta kovin paljon ETF:iä, mutta tässä uusiutuvan energian tapauksessa taidan kallistua sellaisen kannalle. Menisi nimittäin jonkin aikaa kahlata tämän alan firmat läpi ja allalla vaikuttaisi olevan tilaa monelle voittajalle ja arvovirran rooleille.
iSun piti eilen osavuotiskatsauksen ja vaikka liikevaihto kasvoi komeasti, myynti veti ja maailmantilanne kuulosti erinomaiselta, niin kasvoi myös tappiotkin mukana (5,7 miljoonaa dollaria). Ainakin aftereilla markkinat arvotti lähinnä suuret tappiot ja osake lähti -15% syöksyyn. Mutta tulevaisuuden näkymät ovat loistavan oloiset.
Highlights
Revenue of $16.5 million in the second quarter, up 278% over the second quarter in 2021
YTD revenue of $31.6 million representing 172% growth over the same period in 2021
Backlog grew to $147.9 million adding approximately $35.7 million in new customer demand and contracts during the quarter
Gross profit of $3.8 million in the second quarter compared to ($0.6) million for the same period in 2021.
YTD gross profit of $6.9 million compared to ($0.5) million for the same period in 2021
Gross margins of 22.8% in the second quarter, marks fourth consecutive quarter of margin improvement
YTD gross margin of 21.9% compared to (4.4%) for the same period in 2021
