Kuka tahansa saa nuo asentaa (valmistajalla voi toki olla takuulle vaatimuksensa), mutta vain sähköluvat omaava saa ne kytkeä. En tosin ole perehtynyt kaikkien markkinoiden lupakäytäntöihin.
Mikroinverttereillä on tosiaan paljon etuja ja vähän haittoja. Aina kun kokonaisuus kasvaa, niin voi tulla joitain haasteita riippuen markkinapaikasta ja jos esim. joutuu ohjelmoimaan inverttereitä, niin useammalle työ voi olla kalliimpaa jne. Esim. jotkut valmistajat Suomen markkinoilla on ollut näreissään, kun verkkoyhtiöt vaativat ohjelmoimaan suojauksia. Suomessa ei ole yhtenäistä säännöstä suojausparametroinnista mikrotuotannossa, jonka vuoksi verkkoyhtiöiden käytännöt ja vaatimukset voivat vaihdella. Riippuu tietysti myös invertteristä ja sen ohjelmistosta.
Olen itse ollut mukana joissain neuvotteluissa Energiaviraston kanssa ja tähän saakka on ollut aika kirjavaa hajautetun tuotannon erilaiset “standardointiyritykset”. Valmistajat ymmärrettävästi pyrkivät yleiseen käytäntöön, mikä pitkälti euroopassakin käytössä.
Tuota verkkolupahommaa en ajatellutkaan ja näissä varmasti paljon eroja maittain. Verkkoyhtiölle ilmoittaminen onnistuisi teknisesti toki keneltä tahansa, mutta ainakin suomessa siihen tarvitaan tiettyjä mittauksia yms mihin vaaditaan sähkömiestä. Aiemmassa viestissäni pohdin onko nämä siinä määrin valmiita “tuotteita” että niitä voisi pitää sellaisina plug and play laitteina, ettei ne vaatisi erilisiä mittauksia yms, mutta ilmeisesti eivät.
Pitäisi varmaan joskus nähdä asiakseen laskeskella ja selvitellä minkä hintainen milläkin tekniikalla rakennettu järjestelmä on niin saisi paremmin näppituntumaa siihen mikä on järkevää. Toki aina se teknisesti järkevin tapa toimia ei ole se mikä voittaa markkinan saati se millä tehdään tiliä keskipitkällä aikavälillä.
Suomessa omakottaloluokan järjestelmissä ei tällä hetkellä taloudellisesti oikein mitään järkeä ja sitä suuremmissa string inverterit ilman optimoijia (tai niiden kanssa) ovat kustannustehokkaita. Mitä pienempi järjestelmä niin sitä suurempi osa kustannuksista on inverteri ja asennuskustannuksia, sikäli kaikki keinot millä edellämainittuja näissä pienissä saa laskettua on hyviä.
Virtane.fi saa suurinpiirteistä tarjousta ja katsausta eri toimittajien järjestelmästä ja sieltä näet käytetyt paneelit ja invertterivalmistajan. Siitä sitten voi haalia googlella lisää tietoa. Minun asuntooni olisi saatavilla 5000-10000€:lla järjestelmä. Minun kulutus on tosin n. 4000kWh/a, enkä ole aikomassa asua tässä 10 vuotta, joten niin innostunut en ole näistä omaan harrastukseen.
Tuossa palvelussa kaikki näyttäisi tarjoavan samaa inverteritekniikkaa ilman optimoijia ja maksimiteholtaan noin 10 kWp.
Inverterikustannusten erot selviäisi varmaan parhaiten jonkun nettikaupan sivuilta. Toki pelkkä laitteiden hinta ei vielä kerro kaikkea sillä eri tekniikat saattaa vaatia erimäärän asennustyötä.
Ostin First Solaria muutama vuosi sitten ja en ole paljoa kiinnittänyt mitään huomiota siihen ennen tätä syksyä. Firma on kuitenkin alisuorittanut pahasti verrattuna muihin sektorin firmoihin. Kassa on täynnä rahaa, mutta käteinen ei sovi edes takapuolen pyyhkimiseen herran vuonna 2020. Firma on ainakin saanut kolme downgreidausta parin viikon aikana. Kasvuko tästä puuttuu vai mikä on ongelmana? Tuotteetko ovat huonoja? Ei tässäkään ketjussa ketään kiinnosta FSLR. Vähän harmittaa, ettei ole sektoria tullut seurattua. Enphase oli kuolemassa kun edellisen kerran firmasta kuulin.
En ole seurannut firmaa muutamaan vuoteen mutta tiedän kuitenkin, että First Solar tekee aurinkopaneeleita hieman eri tekniikalla kuin muut isoimmat yritykset. First Solarin paneelit ovat “Thin Film” tekniikalla kun muut suuret firmat tekevät mono- tai polykrystalli paneeleita.
Ainakin nuo uusimmat Series 6 paneelit ovat CdTe tekniikkaa, josta lukee netissä seuraavaa:
Among the collection of different types of solar panels, this photovoltaic technique uses Cadmium Telluride, which enables the production of solar cells at relatively low cost and thus a shorter payback time (less than a year). Of all solar energy technologies, this is the one requiring the least amount of water for production. Keeping the short energy payback time in mind, CdTe solar cells will keep your carbon footprint as low as possible . The only disadvantage of using Cadmium Telluride is its characteristic of being toxic, if ingested or inhaled. In Europe especially, this is one of the greatest barriers to overcome, as many people are very concerned about using the technology behind this type of solar panel.
Nyt kun tuota enemmän tonkii niin First Solar alkaa lähinnä näyttää joltain aurinkoenergiateollisuuden Nokialta. Toimittavat voimaloita isoille yritysasiakkaille kun kaikki kasvu on tullut jostain muualta (kuluttaja-asiakkaista?). Jatkossakin keskitytään projekteihin ja paneeleihin. Täydellinen sijoittuminen täysin väärälle puolelle markkinaa.
Erään syyskuussa julkaistun jutun mukaan kuitenkin nyt ruvetaan myymään myös pienemmille toimijoille: "if you want to power community solar, C&I projects, schools, and municipal or military installations with First Solar technology, it is now available through our distributor partners.”
Pitää kai selvittää onko tuossa touhussa mitään järkeä ennen kuin heittää osakkeet mäkeen.
First Solarin aiemmat asemoitumiset ovat varmaan olleet vähän huonoja ja he ovat pienasiakkaita sivuuttamalla missanneet markkinat jossa ihmiset ovat valmiita ostamaan integroituja ratkaisuja joissa jokaisessa paneelissa on oma invertteri.
Lueskelin eilen edellistä kvartaalirapsaa läpi ja paneelitehtaat pyörivät yli 100% käyttöasteella ja lisää kapasiteettia on rakenteilla. Varsinaista paneelikysynnän kasvun missausta ei siis välttämättä ole tapahtunut, mutta joo, tuo pienasiakkaiden integroitujen ratkaisujen vähättely oli varmaankin kallista kun on missattu katteita.
Jos nyt unohtaa hetkeksi edellisten vuosien kysyntämuutokset, niin mitäs veikkaat mihin paneeleja tullaan tulevaisuudessa asentamaan? Parista vahvistamattomasta luvusta hiha-arviomatikalla laskettuna: jos maailman rekoista ja busseista 1% kulkee ammoniakkina välivarastoidun vedyn avulla niin tuuli- ja paneeliasennuksia saa lätkiä 200GWp edestä. First Solarin vuosituotanto on luokkaa 6-7GWp. Taitaa maailmasta loppua koulujen katot aika hätäisesti.
Pitää esittää tarkentava kysymys, koska en tiedä mitään. Tarkoitatko että jos lähivuosina vedyn käyttö raskaissa ajoneuvoissa alkaa niin näissä uusissa ajoneuvoissa on akku joka muuttaa vetyä ammoniakiksi ja se akku on ladattava uusiutuvalla energialla? Tai kai sen voisi hiilivoimalla tai turpeellakin ladata, mutta onko kyse siitä että käytännössä kaikki uusi energiantuontanto tulee olemaan uusiutuvaa? Tuleeko energiantarve olemaan niin suuri, että ei voi vain laittaa töpseliä seinään vaan kannattaa hankkia “oma voimalaitos”?
Ammoniakki on yksi potentiaalinen varastointimuoto. Vetyä on hankala varastoida ja kuljettaa, vedystä tehty ammoniakki vähän helpompaa. Esim. Saudi-Arabiassa on nyt sovittu projekti, jossa tuotetaan aurinko- ja tuulivoimalla ammoniakkia ja sitä laivataan asiakkaille. Ammoniakkia voi käyttää suoraan uusiutuvana polttoaineena laivoissa, tai sitä voi hajoittaa vedyksi jota käytetään sitten lähialueella ajoneuvojen tankkaamiseen.
Lentokoneisiin ammoniakki tuskin sopii matalan energiatiheyden takia.
Tässä kaasun muuttamisessa toiseksi ja takaisin tulee tietty energiahävikkiä ja millä tahansa sijoitusfoorumilla on useampi Tesla-kultisti joka tulee selttämään että akuissa on parempi energiakierron tehokkuus. Joo, niin onkin, mutta:
akut skaalautuvat huonosti niihin tarvittavien valmistusaineiden saatavuuden takia
uusiutuvan energian tuotanto on nykyään halpaa, mutta vaihtelevaa. Uusiutuvien käyttö edellyttää kykyä varastoida energiaa yli vuorokauden sykleihin ja yli vuorokauden varastoinnissa akut alkavat menettää kustannustehokkuuttaan.
Paneelien ollessa halpoja niitä voi lätkiä valtavat määrät tuottamaan vetyä (inverttereihinkään ei varmaan tarvitse investoida kun elektrolyysi tapahtuu tasavirralla?) ja vedyllä voi sitten vaikka tankata lähialueen ajoneuvoja, tuottaa sähköä/kaukolämpöä peaker planteissa, tehdä ammoniakkia laivoille jne. Halvalla päiväenergialla voi myös tehdä merivedestä juomavettä.
Kiitoksia, tuli aika paljon mietittävää. En ole itse vakavasti ajatellut, että vetyä tehtäisiin itse. Olen lähinnä tankkausasemia ja niiden verkoston kattavuutta miettinyt. Eihän se vety oikeastaan ole muuta kuin… vetyä. Saa nähdä miten myrkyllinen ja kömpelö jenkkipaneeli pärjää kiinan tuontia ja näppärämpiä sekä terveellisempiä paneeleja vastaan ensi vuonna. FSLR vakuuttaa olevansa kustannustehokas, mutta sekin voi muuttua äkkiä.
Barclays analyst Moses Sutton raised the firm’s price target on Enphase Energy to $142 from $127 and keeps an Overweight rating on the shares. The analyst updated models for the North America Alternative Energy companies following the Q3 results.
Paljon muutakin matskua löytyy niin yrityksen sivuilta kuin youtubesta. En kyllä tiedä kannattaako tähän sijoittaa vai ei, mutta oman mielenkiintoni herätti.
“At the same time, we face near-term challenges driven by a confluence of factors, namely, the temporary shortage of raw material supply driving approximately 50% to 100% price increases of critical inputs, such as polysilicon, solar glass and EVA; the sharp increase in shipping costs; and the depreciation of the U.S. Dollar. While we benefit from the sharp recovery of global solar demand since July, this also caused input material shortages. As a result, we are expecting pressure on our short-term profitability. We are taking active measures to mitigate these micro and macro factors. Over the longer term, however, we believe these changes will ultimately favor Canadian Solar as a market leader with a differentiated technological offering, strong brand and market leadership position.”
Olisko tuolla vaikutusta, että dippaa avauksessa -7% ?
Tuolloin aloin tutustua itse yhtiöön, raportti vakuutti, mutta sinä päivänä markkinareaktio oli kuitenkin negatiivinen: odotukset on huimat ja P/E tälle vuodelle n. 70. (Kasvukin kyllä lähemmäs 100 %?)
Lähitulevaisuus vaikuttaa ennustettavalta, kun tulevien projektien tiedot ovat hyvissä ajoin saatavilla.
Tänään n. +12 % taulussa, mutta ongelmana tuntuu olevan hyvän lähteen löytäminen tiedonhaulle ja en äkkiseltään saanut syytä selville…
Tarkoitatko että jos lähivuosina vedyn käyttö raskaissa ajoneuvoissa alkaa niin näissä uusissa ajoneuvoissa on akku joka muuttaa vetyä ammoniakiksi ja se akku on ladattava uusiutuvalla energialla? Tai kai sen voisi hiilivoimalla tai turpeellakin ladata, mutta onko kyse siitä että käytännössä kaikki uusi energiantuontanto tulee olemaan uusiutuvaa? Tuleeko energiantarve olemaan niin suuri, että ei voi vain laittaa töpseliä seinään vaan kannattaa hankkia “oma voimalaitos”?
