“We are pleased to invest in Upstart Power and look forward to integrating fuel cells into the Ensemble™ energy management platform, allowing homeowners to achieve full energy independence,” said Badri Kothandaraman, President and CEO of Enphase Energy. “The combination of fuel cells with solar and battery storage systems helps to ensure that a home is powered even during extended periods of inclement weather and low solar production, bringing peace of mind to our customers.”
5 tykkäystä
Tämä. Kun tekniikka tulee vieläkin halvemmaksi… olisin erittäin valmis osallistumaan pilottiin tällaisissa keisseissä. (olen ollut yritysten/kaupunkien/valtioiden piloteissa mukana ja homma on vaikuttanut hyvältä. Näin insinöörinä muutenkin kiehtoisi ihan ajatustasolla olla täysin omavarainen, vaikka asun seudulla,jossa sähkökatkot ja sähkönlaatu yleensäkin on huippua)
5 tykkäystä
Tämä Ruotsin Pelle Peloton irrotti oman talon verkosta jo 2015. 6500 vierailijaa jo käynyt ihmettelemässä.
https://nilssonenergy.com/our-story/
1 tykkäys
Tällaistahan on voinut harrastaa jo vaikka 70-luvulta saakka, mutta rahallisestihan tuo on ollut järjetöntä vielä näihin päiviin saakka.
Edelleen Euroopassa (ja maailmassa yleisesti) sähkövarastot on nostamassa päätään ja uutta, tai oikeastaan paranneltua tekniikkaa saadaan käyttöön kun tekniikka on kehittynyt kustannustehokkaammaksi, etenkin tehoelektroniikan osalta. Vielä 2019 saakka maailmassa yleisin sähkön varastointimuoto on ollut PHS, jonka jälkeen CAES ja NaS (paineilma ja vahnempi akkutekniikka), Euroopassa sama juttu, mutta akut ovat olleet täällä enempi suosiossa ja PHS / CAES jälkeen on litiumakustot ja vauhtimassat. Saa nähdä kuinkaa hommat alkaa muuttumaan, mutta se on varma, että varastoja kylvättään ja paljon, koska uusiutuva energia on jo lyömännä läpi. Vety on kyllä yksi muoto varastolle, mutta kyllä siihen tarvitaan koko ketjua, eli lyhyen-, keskipitkän ja pitkän purkausajan varastoja.
Ja ne kohteet, niitähän löytyy niin paljon että riittää. Microgrid, huippukulutuksen tasaus, reservipalvelut, energian käytön ajoitus, tuotannon vaihtelun optimointi, sähkön laaadulliset tekijät, häviöiden minimointi, kysynnän jousto, varavoimalähteet, black start -sovellutukset…
3 tykkäystä
Itseänikin kiinnostaisi. Paneeleiden asennuspaikkoja löytyisi enemmän kuin tarpeeksi, samoin muille laitteille tilaa.
Saa nähdä mikä tekniikka tulee missäkin käytössä eniten yleistymään. Vuorokausitasolla tuoton ja kulutuksen tasaamisessa omakotitalokokoluokassa itse veikkaisin akkujen olevan se järkevin vaihtoehto teknikkan yksinkertaisuuden, tilatarpeen ja hyötysuhteen ansiosta. Suurempien energiamäärien varastoinnissa vety lienee nopeammin kilpailukykyinen.
Kesäajaksi nykyteknikkallakin saisi omakotitalon sähkölaskut pieniksi sellaisilla kustannuksilla, että jos laitteita ei sijoituksena voisi pitää niin ei ehkä sietämättömän kalliinakaan harrastuksena.
2 tykkäystä
Jenkeissä veroetu 26% vuosille -21 ja -22 sekä 22% vuodelle -23 paneelien asennukseen katolle.
2 tykkäystä
Olenko ainoa joka ihmettelee noita jenkkien hintoja? Artikkelissa mainittu 16KW LG solar system 40K$, tuntuu aivan järjettömän kalliilta vaikka sisältää asennuksen.
Nopeasti laskettuna Suomessa about vastaavan saa varmasti 15K€:lla.
3 tykkäystä
Voi hyvin olla toimittajan virheellistä näkemystä jos tuo hinta ei sisällä akkupaketti yms.
Tuo mainitsemasi vähän alle euron watti hinta saattaisi onnistua alveineen jos paneeleiden asennuspaikka helppo, kaapelireitit lyhyet sähkökeskukselle jne.
Tuon tehon jos tuplaa niin helpoissa paikoissa alvittomat hinnat 0,7 euron tasoa ja isoissa katolle asennettavissa järjestelmissä hinnat 0,6 euron paikkeilla.
Käytännössä kun tehot alkaa mennä päälle 50-70 kWp yksikkökustannus laitteiden osalta ei muutu enää käytännössä ollenkaan. Suuremman järjestelmät kun muodostuvat käytännössä useista tuon kokoluokan järjestelmistä. Suuremmissa järjestelmissä yksikkökustannuksen pieneneminen perustuukin paljolti siihen kun yleiskustannuksia päästään jakamaan suuremmalle järjestelmälle, asennustyökin hieman kustannustehokkaampaa jos samat asentajat voivat työskennellä samalla työmaalla vähän pidempää jne.
Suurissa maa-asennukissa (suuremmissa mitä suomeen rakennettu) käytetään monesti hieman eri tekniilkaa jolloin laitteistokustannus pienempi ja asentaminenkin parhaimmillaan edukasta.
2 tykkäystä
Itseasiassa kävin googlaamassa 16kw LG solar system ja hinnat oli jotain 30K+ taaloissa, silti aika kallista minusta.
3 tykkäystä
Tässä yksi näkemys top 3 firmoista.
4 tykkäystä
Onhan tässä jonkinlaista runsauden pulaa havaittavissa, kun yrittää miettiä olisiko salkkua vielä hiottava paremmin tulevaisuuden kestäväksi tai tuotto-odotus/riskisuhdetta optimaalisemmaksi.
Tuossakin artikkelissa oma suosikki, Enphase, jäi “kallis valinta” merkinnällä ulos mitalikolmikosta. Toisaalta, voisihan se olla järkevää päästää irti 6kk / +300 % nousun jälkeen. Jos markkinoilla nyt sitten sellaista aurinkolappua enää on, jolla on jyrkkää ylämäkeä jäljellä 
5 tykkäystä
Tälläkin alalla niin monentyyppistä yhtiötä että vaikea näitä alkaa laittaa “paremmuusjärjestykseen” kun pitäisi verrata mustikoita ja mansikoita keskenään.
Pelkästään laitevalmistajatkin kun keskittyvät hyvin erilaisiin markkinasegmentteihin. Jos esim uskoo pienien kiinteistöjen aurinkopaneeli+akku järjestelmien yleistyvän vauhdilla esim enphasen tapaiset toimijat menestyvät. Jos taas uskoo sen ison jutun olevan isot keskitetyt järjestelmät joiden tuotolla valmistetaan vaikkapa vetyä kannattanee harkita joitain muita laitevalmistajia ja/tai tällaisia voimaloita urakoivia / omistavia yhtiöitä.
Laitevalmistajista paneeleiden ja niiden komponenttien valmistajat voittajia olipa järjestelmien koot mitä tahansa ja käytetään niiden tuottaa sähköä mihin tahansa, mutta niiden bisnes enemmän bulkkia mikä voi näkyä katteissa.
Nettikauppoja kun selailee niin mielestäni yllättävänkin vähän näkyy kotitalouksille suunnattuja valmiita saman laitetoimittajan laitteista koottuja paketteja (paneelit+inverteri+akku+akkujen ohjaus) joiden perusteella tavallinen insinöörikään osaisi yhden illan perehtymisellä ostaa toimivaa kokonaisuutta. Usean eri valmistajan tuotteilla tällaisen paketin saisi kyllä koottua.
3 tykkäystä
Californiassa uusissa rakennuksissa täytyy tuottaa 30% sähköstä aurinko-energialla… nyt kun sijoittaa näihin kasvaviin asennus-firmoihin, tuotot parempia kuin itse kennojen valmistus… kysyntä ja tarjonta kun ei kohtaa, sekä avustukset nostaa jenkkien hintoja… yks tällainen asennus firma nousi pelkästään joulukuussa yli 300% #S¤R¤
Aurinkopaneeleiden asentaminen simppeliä hommaa ja alalle tulemisen kynnys matala kun ainakin suomessa riittää muuttama käsityökalu ja sähköasentaja miltä löytyy luvat. Tarvittaessa asennuksenkin saa kokonaan ulkoistettua aliurakoitsijoille.
Voisi kuvitella että usassa riittää halpatyövoimaa asennuksia tekemään.
Suomessa ainakin ovelta ovelle kauppaavia “pahimpia huijarifirmoja” lukuun ottamatta asennusfirmat tekevät keskimäärin ±0 tulosta ja siitä huolimatta alalle tuntuu tulevan jatkuvasti uusia toimijoita. Suuret sähköurakoitsijat ei näitä juuri kauppaa varmaankin tavanomaiseen sähköurakointiin nähden turhan pienien katteiden takia.
Kyllähän tämä aurinkosähkömarkkina käy tällä hetkellä niin kuumana että taitaa olla vähissä aurinkosähköön liittyvät yhtiöit joiden kurssi ei olisi viimeisten kuukausien aikana noussut.
2 tykkäystä
Totuus on, että Suomi on varsin pimeä maa aurinkokennoille, monessakin mielessä. Keskustelut muutaman ostajan kanssa on ollut surullista, melkein surkuhupaisaa kuunneltavaa. Ylituotannon myynti jakeluyhtiöille on kohdannut suoranaista kiusantekoa yhtiöiltä. Paneeliyhtiöiden hinnat ja lupaukset pahimmilaan täyttä soopaa. Tähän tarvittaisiin selvästikin parempaa ohjausta, jos halutaan asian yleistyvän. Alan maine on alakantimissa, eikä syyttä.
4 tykkäystä
Ovelta ovelle kauppiailta ostettaessa varmaan hyvät mahdollisuudet tehdä vähemmän hyvät kaupat oli kyse aurinkopaneeleista, ikkuna tai kattoremontista tms. Vertailu varmasti kannattaa ennen kaupantekoa ja googlettamalla löytänee useamman firman mistä kysellä. Itselläni ei tämän kokoluokan järjestelmistä kokemusta.
Kymmenien tai satojen tuhansien järjestelmien kilpailuttamiseen ja tarjousten/sopimusten läpikäyntiin kannattaakin sitten käyttää resursseja vielä pikkasen enempi. Yrityksillä joilla tämän kokoluokan referenssejä löytyy enemmänkin on kokemuksieni mukaan toiminta ollut pääosin asiallista. Näissäkin toki kehnoa saa jos sellaista ostaa.
Ylituotannon myynti hoitunut usein yhdellä sähköpostilla.
Tällä hetkellä suomessa investoidaan paneeleihin paljon, suurinta kiinnostus tuntuu olevan suurilla kiinteistönomistajilla. Alalle kun rahaa tuntuu työntyvän ja aurinkosähköjärjestelmillä koetaan saavan helpommalla varmempi tuotto kuin lisäneliöiden hankkimisella tai monella muulla toimella. Toki myös erilaiset sertifikaatit, energiatehokkuustavoitteet ja paineet vähentää CO2 päästöjä toimii tehokkaina ajureina.
Auringonsäteilymäärien suhteen Suomi ei vuositasolla ole niin kehno maa kuin kuvitellaan. Vuotuisesta säteilymäärästä Suomessa tulee turhan suuri osa kesällä, mikä joissain kohteissa heikentää hyödynnettävyyttä.
Kotitaloussektorin paneelit on jo myyty. Markkinointirahoja ei tahdo saada sieltä takaisin. Sellaiset pienyritykset, jotka voivat tehdä katteensa asennustyöstä, tekevät vielä kauppaa rippeistä, mutta vaikea on nähdä miljoonabisnestä enää sillä saralla. Välitysmyynti, jossa myyjä ostaa asennuksen, on surkeaa bisnestä.
Ovikauppiaat tahkoavat miljoonaturskaa ja ovat siirtyneet osin jo lämpöpumppumarkkinoille, joka sekin on kovin kilpailtu ja tukiaisten varassa.
Yrityspuolella on isoja kauppoja, mutta kilpailu on sellaista, ettei lottopotteja sieltäkään taida saada ja volyymimarkkinasta ei voi sielläkään puhua.
Jos näihin sijoittaa haluaa, niin kohteet on haettava kaukomailta.
Pitipä palata vielä linkittämään tämä kaverilta tullut tieto:
Kunhan vaan joku selittäisi, mitä tämä käytännössä tarkoittaa.
1 tykkäys
Aurinkosähkö toimii kohteessa niin , että tuotanto jaetaan tasan kaikille kolmelle vaiheelle. Nykyisin on tilanne sellainen, että sähköä voidaan sekä ostaa, että myydä yhtä aikaa, jos jossain vaiheessa oma tuotanto ei riitä ja jossain sitä taas tulee liikaa.
Kun sähköä on tarjolla taivaalta paljon, ei ongelmaa yleensä ole, mutta kun on pilvistä, tai muuten pimeää, tätä tapahtuu paljonkin. Eli jos vaikka pesukone on pilvisellä säällä käynnissä ja paneelien kokonaistuotanto olisi juuri sen verran, siitä ei saada käyttöön kuin kolmannes ja 2/3 ostetaan. Samalla myydään kahdesta vaiheesta yhtiölle. Ostettu sähkö on kalliimpaa kuin myyty ja tätä tämä systeemi kompensoi. Eli sähköyhtiö joutuu tavallaan antamaan sähköä siihen kuluttavaan vaiheeseen.
Pitkässä juoksussa sähköyhtiöt eivät ilmaiseksi sähköä kyllä anna, että vääjäämättä myös hinnoittelu muuttuu. Toisaalta ylijäämäsähkön määrä kotitalouksista on niin marginaalinen rahassa mitattuna, ettei se jossain Fortumin tuloksessa näy missään. Ehkäpä netotusta voi käyttää jopa markkinointivälineenä.
Paneelivalmistjien kursseihin tämän positiivinen vaikutus on kosmeettista, joskin kyllä positiivista. Ajan kanssa kun sähköautoilu lyö läpi, myös siellä missä on katopinta-alaa, netotus voi lisätä paneelien kysyntää, etenkin jos se saadaan vaikkapa päivätasolle.
1 tykkäys