Aurinkopaneelit katolla - Reaaliosinkoja päivänpaisteella?

Tosin pitää muistaa, että järjestelmän hinnat ovat tulleet vuoden 2023 aikana alas melko merkittäviä prosentteja. Tässä katsauksessa ihan hyvää dataa hintakehityksestä:

7 tykkäystä

Hesarin uutinen on kyllä kulmaltaan outo. Uutinen koskee pörssisähkön varttinetotukseen siirtymistä, ja kulmaksi otettu miten se väitetysti vaikuttaa paneelien tuottavuuteen. Tätä perusteltu antamalla yksi esimerkki kuvitteellisesta tilanteesta. Lisäksi paneelien hintojen nousupaine on jo kääntynyt laskuksi toisin kuin artikkelissa väitetään.

Talouselämän asiaa lähelle liippaava artikkeli avaa asiaa mielestäni paremmin. Maksumuuri mutta pointit:

-kysyntä normalisoitunut
-hinnat järjestelmille tasoittuneet laskun jälkeen, komponentteja saatavilla
-aurinkovoiman kapasiteetti nousee teollisten puistojen myötä (oma mielipide että tämä vaikuttaa eniten paneelin omistajien sähkön myyntihintaan lähivuosina)
-netotusmuutosta varttihintaan ei nähdä merkittävänä heikennyksenä

4 tykkäystä

Vähän tosiaan Hesari dramatisoi tuota neljännestuntinetotusta. Ei voi tietää onko kyse oletettavasti journalistin asiaosaamisesta, vai maksavia(kin) asiakkaita halveksivasta klikkiotsikoinnista.

Mutta, täällä Caruna Espoon alueella on
-2021 ennen omaa paneeliaikaa tullut käyttöön se suuri uudistus, eli tuntinetotus
-2023 toukokuun aikana tullut tuo 15 min netotus

Käytännössä tuo varttinetotus - karkeasti katsottuna - näyttäisi olleen omalta osalta seuraavan kaltaiselta:
-ei vaikutusta paneelien tuotantoon (tietenkään)
-oma käyttö (=hyvitys netotuksen johdosta) pieneni luokka 60 kWh/kk → 20 kWh/kk. Eli noin 40 kWh vaihtui omasta käytöstä kombinaatioksi 40 kWh osto / 40 kWh myynti
-pörssisähkön ostossa ja myynnissä energian hintaeroa ei ole, mutta

    • ostosta joutuu maksamaan preemiota 0,38 c/kWh, samoin päiväsiirrosta hintaa 3,0 c/kWh ja sähköverosta 2,79 c/kWh
    • ja 2024 alkaen myynnistäkin rokotetaan maksua, eli 0,3 c/kWh
      → kustannusero luokkaa: (60-20) x (0,38+3,0+2,79) + (60-20) x 0,3 = 246,8+12=258,8 c, eli 2,6 EUR kuukaudessa, eli sesongissa vajaat 20 EUR, tms

Sanotaan, että parempi nuokin roposet olisivat itse pitää ihan periaattellisistakin syistä, ja koska paneelit eivät erityisen hyvin tuottavia ole.
Toisaalta, ei tuo aivan valtavalta game changeriltä vaikuta jos oikein olen arvioinut

4 tykkäystä

Tsekkasin tän, hyvää ja yksityiskohtaista dataa alan sisältä!

Mielenkiinnosta, onko sähkökaapissa Shellya tms. tuottoa mittaavaa relettä, joka naksauttelee boileria tai kosteiden tilojen lattioiden lämpöjä päälle paneelien ylituotannon mukaan. (Ylituotanto = talouden muulta kulutukselta yli jäävä osuus).

Nimim. tulevan paneeliston tuoton omaa käyttöä paperilla optimoiva.

Itsellä on Shelly-releet kyllä lämminvesivaraajalle ja lattialämmöille, tosin lattialämpöjä en ole kytkenyt tällä lämmityssesongilla päälle kuin lokakuun negatiivisen sähkönhinnan päivänä. Suihkussa huusholli käy näet lähinnä toisen kylppärin suihkukaapissa, ja saunan/pesutilojen käyttö on ollut melko satunnaista ulkoporealtaan hoitaessa syvälämmityksen. 2 x ILP on tuonut 250m2 sähkölämmitysytaloon lämmön 2 x varaavan takan tukemana.

En ole Shellyn scripteihin perehtynyt, mutta kuvittelisin että aurinkoinvertteriltä saa ulos tuotannon, ja Shellyn scripteillä voisi tuotannon saavuttaessa jonkin tason kytkeä LVV:n ja muut Shelly-kohteet päälle ja pois. Samoin kuvittelen että pörssihinnan voisi myös säätää vaikuttamaan, samoin Shelly-lämpömittareilla mitattuja huonelämpötiloja. Shellyjen ulkopuolelle kuitenkin jää hybridin lataus ja tuo ulkoporeallas, sekä ILP:it.

Eli manuaalisesti olen tsekannut paneelien tuottokäyrän, ja kytkenyt Shellyjen kautta päälle LVV:n ja hybridin latauksia. Shellyt on kyllä nopea ajoitta wifi-sovellukset kautta, samoin ILP:t joissa oma wifi-sovellukset. Ohjaukset toimivat myös etänä, ja säätöä on testattua toisista maanosista asti. Eli höökiä ja lämmintä vettä päälle kotiinpalun kynnyksellä. Noita etäohjauksia tukemaan minulla on siis myös Shellyn lämpömittareita.

2 tykkäystä

Vartti netotuksen vaikutus on todennäkköisesti pelättyä pienempi.

Ainakin mututuntumalla lämmityskaudella oma sähkönkulutus on melko tasaista. Kesällä taas kun paistelee niin sähköä menee menee myyntiin joka tapauksessa paljon.

Muutaman vuoden sisään yhä useammalla aurinkopanleeita ja/tai pörssisähköä omakotitalossa käyttävällä on ohjauksia millä optimoidaan sähkön käyttöä. Näiden lisäksi yhä useammalla sähkö/plugari mitä lataillaan. Yhä useammalla tulee olemaan myös muutaman kwh akku minkä avulla pääsee itse netottelemaan pidemmälläkin aikavälillä kuin tuntitasolla.

Tänään tutkiskelin oman siirtoyhtiöni nettiportaalista omia kulutus/myynti tietoja. Vaikuttaisi siltä että netotus ei ole toiminut niinkuin pitäisi vaan minulle on kertynyt ostettua sähköä samoille tunneille kun siellä on ilmoitettu myynnin ylijäämää netotuksen jälkeen. Eihän nämä kovinkaan suuria ole nämä määrät yksittäisistä tunneilta mutta kun näyttävät alkaneen kertymään jo viime toukokuussa. Eli nyt vaikuttaisi siltä että minua ovat laskuttaneet liikaa siirtoyhtiö ja sähkön myynti firma, puolestaan sähkön ostoyhtiö on maksanut hieman liikaa jo miltei vuoden ajan. Onneksi on Suomen kallein siirtoyhtiö (ei Caruna) kyseessä niin voi luottaa että kaikki on oikein :face_with_symbols_over_mouth::face_with_symbols_over_mouth:. Rahalle vastinetta. Nyt kuunnellaan sitten mitä sieltä tarinoidaan kunhan saavat selvityksen valmiiksi.

Kysyn vaan että miten se varttinetotus toimii ellei saada tuntinetotustakaan toimimaan kunnolla?

Maksumuurin takana mutta idea selviää kyllä, herättää luottamusta kyseiseen puulaakiin.

2 tykkäystä

Tsekkaappa onko sinullakin jo tuo varttinetotus päällä.
Caruna Espoon alueella ja itselle se tuli toukokuun 2023 aikana päälle.

Pyytämättä ja tilaamatta, ja ilman että sitä mitenkään itse noteerasi tai tuli millään erityisellä huomiota herättävällä spektaakkelilla itselle tiedoksi.

Aloittivat vasta viime kuussa tällä alueella varttiin kykenevien mittareiden asennukset ja itsellekin pitäisi tulla parin kuukauden sisään sellainen. Jos olisi päällä niin pitäisi verkkoyhtiö palvelussa näkyä 4 tolppaa/lukemaa per tunti eikä vaan yksi :wink: . Eikä ainakaan aspassa osanneet tällaiseen viitata että olisi jo käytössä.

Edit: Näköjään oli varttinetotus otettu käyttöön, kävi ilmi datahubista, ei suinkaan heidän omasta palvelusta tai asiakaspalvelusta.

Onko täällä “tee se itse” sähkömiehiä.

Mun pitäisi vaihtaa paneeli-stringiin yksi paneeli.
Eikö niin, että käännän DC-puolen turvakytkimen ensin nollalle.
Sitten vaan paneeli irti, liittimet auki, toinen ehjä paneeli tilalle ja piuhat kiinni.

Eihän tässä tempussa haittaa vaikka aurinko paistaa ko. hetkellä… ?

Sitten vaan tas DC kytkin invertterin kupeessa ON asentoon?

1 tykkäys

Itse irrottaisin vielä molemmat piuhat irti invertteriltä. Huom. DC kytkimen katkaisun jälkeen. Tämän jälkeen paneelin vaihto .

1 tykkäys

Varsinkin jos on kyseessä sellainen inverteri mihin stringien kaapelit tulee ruuvikiinnityksellä (esim Fronius) niin hyvä muistaa, että sen jälkeen kun uusi paneeli on paikallaan niin niiden invertereille tulevien kaapelinpäiden välillä on jännite riippumatta siitä missä asennossa turvakytkin on. Jos järjestelmässä on inverterin oman turvakytkimen lisäksi erilinen DC turvakytkin niin silloin järjestelmästä riippumatta on tämä tilanne.

Jos näiden paneeliketjulta tulevin kaapeleiden väliin saa syttymään valokaaren niin sitä ei saa sammutettua enää millään katkaisijalla ja se sammuu siinä vaiheessa kun kaapeleiden päät ovat riittävän kaukana toisistaan tai aurinkopaneeleiden sähköntuotto loppuu.

Jos haluaa katkaisijoiden lisäksi vielä lisäturvaa niin yksi vaihtoehto on tehdä ne asennukset pimeällä otsalampun valossa.

Ja ennen DC katkaisijan kääntämistä pitäisi yleensä ohjeistusten mukaisesti sammuttaa inverteri ja kääntää AC katkaisija auki ja odotella muutama minuutti.

Uuden paneelin tulisi olla samanlainen kuin vanhat tai muuten varmistaa, että se on riittävän samanlainen.

1 tykkäys

Tulipa kokeeksi lisättyä himpun tuotantoa myös lumisiin olosuhteisiin seinäpaneelien avulla.


Molemmissa seteissä lievä kääntö optimisuuntaan - ovat myös pois päin pihan aktiviteeteista jos ja kun ei niin kauniita ole:

-2kpl 405kwp paneelia Hoymiles 800w wlan mikroinvertterillä etelään
-2kpl 405kwp paneelia Hoymiles 800w wlan mikroinvertterillä lounaaseen

Erillistä dtu-yksikköä ei tarvittu.
Hinnat asennettuna noin 0,7eur/w.

19 tykkäystä

Näistä aurinkopaneelikeskusteluista tuli mieleeni kun suunnitellut vaimon talolle asentavani kaksipuoleiset aurinkopaneelit pystyasentoon tuotannon ohjaamiseksi mahdollisimman aikaisin keväällä ja pitkään syksyllä,sekä puhtaanapidon kannalta helpoin ratkaisu.Teoriassa kai noita isoja aurinkovoimaloita voisi suunnitella osasta samalla tavalla.Ongelmaksi ilmeisesti muodostuu paneelikenttien sijoittaminen niin etteivät varjosta toisiaan,ylöspäin kai tuossa pitäisi kentän nousta portaittain tai olla joku jyrkkä rinne johon voitaisiin paneelirivistöt asentaa 90 asteen kulmaan,tällöin tuotto ohjautuisi automaattisesti paremmin näille ajoille kun sähköä tarvitaan enemmän ja kesän tuotto laskisi.En osaa arvioida tuota olisiko kannattavaa,mutta kaipa paremmat hinnat kompensoisi kun tulisi enemmän sähköä kalliiseen aikaan.Aika vähän on näkynyt keskustelua tuollaisesta vaihtoehdosta isojen aurinkovoimaloiden kohdalla Suomessa.

Hupsista,en päässyt kuin iltasanomien sivuille ja aihetta kaksipuolisista aurinkopaneeleista ja pystyasennuksesta sivuttiin.

3 tykkäystä

Vaikka pörssi laahaa on mukava seurailla paneelien ylituottoa kun kulutus on pientä ja myyntiin menee pääasiassa paneelisähköt.Muutamana päivänä lämmitellyt vettä vastuksilla kun hyvityshinta sen verran matala.Joka päivä tuolta mollosta osinkoja irtoaa pikkuhiljaa,näyttää tänään päivällä olevan paras tunti 20 snt/kWh veroton hinta.Aurinkoisina päivinä pukkaa reilusti yli 30 kWh päivässä paneelit,kulutus keskimäärin 2,5-5 kWh / vrk.Myyntiin menevän sähkön keskihinta ihan soppeli,laskut menee miinuksella ainakin seuraavan vuoden tammikuulle asti,tässä puolella tuo miinus on hyvästä toisin kuin osakehommissa.

4 tykkäystä

meillä on täällä etelä-savossa ollut niin surkeat ja kylmät kelit että on hädintuskin omaan käyttöön päivänajalle tiristellyt tuottoa…mutta nyt näyttäisi kyllä kelit paranevan jatkossa😉

Edit: ei kyllä tosiaan päästä lähellekkään tuollaisia kulutuslukemia…Harvoin edes kesällä

2 tykkäystä

Jos ei ensiviikollakaan kelit kohdillaan, niin osingot sitä luultavimmin:

3 tykkäystä

Näyttää osasta viikkoa ainakin auringonpaistetta eli nousevat osingot tulossa.Viimeinen viikko kulutusta 26 kWh ja tuotantoa paneeleista 154 kWh vaikka ollut väliin harmaatakin.pääasia että edes jotain positiivista ankeaan kevääseen.

1 tykkäys