Vuodenvaihteessa tulee tuntinetotus pakolliseksi kaikille yhtiöille. Periaatteessa poistaa kyllä juu jos vaan saa verkkoyhtiöltä luvan kytkeä yksivaihelaitteen valtakunnanverkkoon. Eli tämän jälkeen katsotaan tunnin välein paljonko olet tuottanut ja paljon syöttänyt, sillä ei ole enää väliä millä vaiheella olet käyttänyt ja millä enemmäkseen tuottanut.
4 tykkäystä
Tässä on järkeä ja paljon. Esim itsellä on ilppi yhdessä vaiheessa - koko lämmön tuotto. Voimalan tuottaessa käytännössä 1 vaihe kuluttaa ja 2 myy. Eli vanhan mallin mukaan saan tuotetusta 33% omaan käyttöön, koska ei muuta kuormaa 2 muussa vaiheessa, loput tarvittavat ostetaan ja 2 vaihetta ylimyydään. Uuden mallin mukaan voin hyödyntää tuoton 100%/tunti ja ostaa ylimenevän jos tarve. Lisää kannattavuutta huomattavasti ja vähentää myös siirtomaksua.
Artikkelista:
Ei netottava mittaus:
Vaihe 1 – Kulutus 3 kWh ja tuotanto 1 kWh => Ostetaan sähköä 2 kWh
Vaihe 2 – Kulutus 1 kWh ja tuotanto 1 kWh => Ei osteta, eikä myydä sähköä
Vaihe 3 – Kulutus 0 kWh ja tuotanto 1 kWh => Myydään sähköä ulos 1 kWh
=> Asiakas ostaa 2 kWh sähköä ja myy ulos 1 kWh
Netottava mitaus
Yhteenlaskettu kulutus on 4 kWh ja tuotanto 3 kWh
=> Asiakas ostaa 1 kWh eikä myy sähköä ulos
2 tykkäystä
Tässä hyvät uutiset aurinkovoimalaa harkitseville
6,4 kWp paneelit 34 asteen kulma n. etelään vuosituotto -22 7,24 MWh
Ja huonot uutiset
Saatu omaan käyttöön 31% 2 MWh ja myyty 2,5 MWh (2500*0,14 snt) hyöty n.630€ /v
6 tykkäystä
Paljonko voimalasi maksoi?
Miksi energiaa on syötetty verkkoon 4,99 MWh mutta myyty vain 2,5 MWh ?
1 tykkäys
Huono myyjä. Oomin virtuaaliakku tuli täyteen. Olisi pitänyt heti irtisanoa.
Paneelit tuottivat yli arvioidun. Häviöt olivat vähäisemmät kuin laskenta mallissa. Hyvä vuosi. Mahtuu silti hyvin vaihteluväliin.
Malli laskin: JRC Photovoltaic Geographical Information System (PVGIS) - European Commission
Mallin tulos 6,9 MWh ± 1,1 MWh jos häviöt 0%. oletuksilla n.6
Tekniikka on kehittynyt.
Minusta tuo 31% omaan käyttöön on huono. Oma käyttö on varminta säästöä.
Järjestelmästä puuttuu akku (->45%??) Hybridi auto (10 kWh /pv). Tehot ja rahat ei riitä aitoon.
Takaisinmaksuaika laskettu n.12v mutta mahdoton arvioida nykyhinnoin .
Hankinta -21 n.7000€ Telineessä ja omaa työtä asennuksesta.
Harraste ei tuotantoväline … akku tuplaa takasinmaksuajan …
4 tykkäystä
Aloituspostaukseen kommenttina, että tällä tavalla mitoittaen ei useinkaan päästä parhaaseen kustannustehokkuuteen, eikä välttämättä edes parhaaseen vuosituottoon. Esim. esimerkin 4,32 kWp voimalan paneelit tuottaa vuoden aikana melko vähäisen tuntimäärän yli 4 kW tehoja, jolloin edullisemmalla 4 kW inverterillä voi saada paremman taloudellisen kannattavuuden.
Inverterin hyötysuhde on yleensä huonompi pienemmillä tehoilla ja toisinaan tehokkaammat inverterit vaativat käynnystyäkseen enemmän jännitettä, jolloin pahasti ylimitoitetulla inverterillä voidaaan hävitä se energiamäärä huonoilla tuottokeleillä mikä hyvillä keleillä voitetaan.
Jos nuo 4,32 kWp on tavallisen omakotitalossa niin todennäköisesti silloin kun voimalan teho ylittää ison inverterin kanssa 4 kW rajan, iso osa sähköstä myydään verkkoon, jolloin “normaaleilla” sähkön hinnoilla näinä huipputunteina saatujen kWh:n arvo on vähäisempi kuin niiden tuntien milloin tuotanto on esim. alle 300W. Maaliskuussa omaan käyttöön menevän 100 W arvoi voi olla suurempi kuin kesällä myytävän 300W.
Kotitalouksissa voisikin olla järkevämpää ylimitoittaa paneelitehoa inverterin sallimissa rajoissa ja mahdollisuuksien mukaan suunnata/kallistaa paneelit siten että tuottoja saadaan silloin kun sähkölle on tarvetta eikä niinkään huipputehojen tai huippuvuosituotannon perusteella.
“Yleinen” käsitys taitaa olla että siirtohinnoittelu muuttuisi pikkuhiljaa nykyistä enemmän kiinteähintaiseksi. Energian siirtämisestä kun syntyy verkkoyhtiöille vähemmän kuluja kuin verkkojen rakentamisesta. Aurinkosähköä suurempi tekijä tulee olemaan sähköautojen lataukset ja kyllähän nämä erilaiset ulkoilmaa käyttävät lämpöpumputkin vähentävät sähkölämmitystalojen sähköenergiankulutusta huomattavasti enemmän kuin huipputehotarvetta minkä perusteella sähköverkot joudutaan mitoittamaan.
EDIT: ääriesimerkkinä kesämökki mitä ei pidetä edes peruslämmöllä, mutta mökille hommataan sähköauton pikalaturi. Tämä vaatisi verkkoyhtiöltä suuret investoinnit sähköverkkoon ja siirretty kWh määrä olisi vähäinen.
Wow! Paneelikulma ja suuntaus kyllä kohdillaan, mutta silti huikea vuosituotto. Ei taida olla varjostuksiakaan ihan lähettyvillä kun helmi-maaliskuussa päästy tuollaisiin tuottoihin ja telineet maassa siten että putsaantuvat lumesta nopeasti? Keskikesän tuotot eivät enää niin poikkeuksellisen hyviä vaikka hyviä ovatkin.
Harmillisesti ilmeisesti virtiaaliakku pilannut pahasti keskimääräistä myyntihintaan. Minulla keskimääräinen myyntihinta oli lähempänä 20snt.
8 tykkäystä
Virtuaaliakku on lopetettu syksyllä -22. Siihen asti myin (2021-22) 14 snt /kWh. Sen jälkeen myynti hintani on ollut max 6 snt /kWh. Oma veikkaus on että kesän myynnit jäävät tämän alle.
Todellinen ongelma sopimuksessani oli max myyntimäärä.
Viruaaliakku oli hyvä koska “investointimeno” oli akkuun verrattuna pieni (n.2 snt /kWh). Menee pitkään että aito pääsee samaan. Olisi meille pientuottajille hyvä jos vastaavaa voisi jatkaa. Tuulivoiman takuuhinta oli alussa n. 8 snt /kWh. Pieniä aurinkovoimaloita voisi tukea Wattipankilla josta omia talletuksia voisi nostaa pimeällä. Markinatalouden kanssa tällä ei tietty ole tekemistä. Mutta onko sähkön myynnillä nytkään.
Teline on pellolla ja muutaman tunnin paisteen jälkeen lumet tippuvat pois. EN harjaisi paneeleita. Varjostusta on k:lo 17-09 keväällä/syksyllä ja kesällä k:lo 17 jälkeen siis ei täydellinen.
2 tykkäystä
Näinköhän? Meillä on -60 luvulla rakennettu mökki jonne tuli sähköt joskus -80 luvun lopulla. Sähkökaapin yhteydessä voimavirtapistorasia. Mökki rempattiin vuosi sitten ja samalla uusittiin sähköt keskukselta eteenpäin. Sijoitettiin uusi voimavirtapistorasia parempaan paikkaan josta saa nyt kätevästi ladattua sähköautoa 11kw teholla joka on maksimi mitä suurinosa kykenee ottamaan vastaan kotilatauksessa.
Sähköyhtiöltä tämä asia ei kyllä vaatinut minkäänlaisia investointeja.
Samaa mieltä muuten viestistäsi että aurinkopaneelit kannattaa ylimitoittaa 1-2kw verran niin saa paremman hyödyn juuri koska paneelit eivät kykene kuin hetkellisesti lähes 100% tuottoon ja monet invertterit on mitoitettu niin että paneelitehoa saa olla 1-2kw ylimääräistä.
Toki jos halutaan varata optio laajentaa paneelikenttää niin siinä tapauksessa kannnattaa toki heti aluksi ottaa vähän isompi invertteri.
2 tykkäystä
Tähän sellainen korjaus, että paneeleilta tulee aina täysi jännite jos sieltä jotain tulee. Virta muuttuu ja virran suuruus määrittää saatavan tehon. Invertterin käynnistymiseen tuolla teholla ei ole juuri merkitystä ainakaan invertterien datalehtien perusteella. Siis näissä tapauksissa, joissa verrataan antoteholtaan samaa suuruusluokkaa olevia 4 tai 6kW inverttereitä toisiinsa. Hyötysuhteessa sen sijaan on pieni ero nimenomaan pienillä tehoilla, mutta tasoittuu käytännössä jo muutaman sadan watin kohdalla. Käytännön ero on mitätön. Nämä omia johtopäätöksiä, kun laskin investoinnin kannattavuutta erilaisilla paneelien asemoinneilla ja invertterien ominaisuuksilla. Huomioin laskennassa aurinkoenergian tuntikohtaisen tehon maan pinnalla yhden vuoden ajalta. Noi tehotilastot löytyy netistä.
3 tykkäystä
Vuorokausi- tai jopa vuosinetotus olisi paras.
1 tykkäys
Olen ymmärtänyt pakkasella tulevan huomattavasti suurempi jännite kuin kesähelteellä.
Todellisen hyödyn näkee vasta sähkölaskulla siihen asti teoriaa.
Mitotuksia on monia ja jokaisen on oikea. Tärkeää on tehdä itselleen selväksi mitä on hankkimassa ja mistä maksaa sekä omat arvot.
Karkeasti voisi sanoa että edullisin investointi tuo lyhimmän takasinmaksuajan. Tällä ei ollut merkitystä minulle.
Omat arvoni 2021 olivat järjestyksessä aurinkovoimalan hankinnassa:
- sähkölaskun pienentäminen
- kohtuu korvaus verkkoon syötetystä sähköstä
- energian kokonaiskulutuksen vähentäminen omin toimin nyt 30 000 → 8700 kWh /v
6 tykkäystä
Tavallaan. Olen käsittänyt, että tyhjäkäyntijännite eli paneelien antama jännite ilman kuormitusta kestää vakiona. Kun paneelia aletaan kuormittamaan niin jännite laskee ja ymmärtääkseni invertteri osaa kuormittaa paneelia siten, että jännite pysyy paneelityypille optimaalisella tasolla.
Esimerkiksi Longin LR4-72HPH paneeleissa tyhjäkäyntijännite on noin 49 volttia ja maksimiantoteholla 41 volttia. Eli kuormituksen kasvaessa virta kasvaa, mutta jännite tippuu. Teho on jännitteen ja virran tulo. Kylmän paneelin hyötysuhde on kylmänä parempi ja se kestää enemmän kuormaa verrattuna lämpimään/kuumaan paneeliin.
Paneelit antaa siten kylmänä enemmän tehoa, mutta se ei johdu jännitteen kasvusta.
Auttaako kasvattamaan oman käytön osuutta jos paneeleita suuntaa kahteen tai kolmeen suuntaa? Siis kaakkoon-etelään-lounaaseen?
Eli pidemmän ajan päivästä saa oman sähkön paneeleista, vaikka huipputuottajien leikkautuu? Olenko kartalla.
Nimittäin nyt kun siirtomaksu on jo 7,5s/kwh niin itsellä olisi tarkoitus minimoida ostetun sähkön määrän.
En ole vielä tilannut aurinkovoimalaa, kannattaisiko sellainen noin yleisellä tasolla, eli alle 10te takaisinmaksutavoitteella.
1 tykkäys
Tämä ei pidä paikkansa. Alla esimerkiksi kahden peräkkäisen talvipäivän ja yhden kesäpäivän yhden trackerin jännite ja teho. Tähän on liitetty 1 stringi missä 14kpl Trinan 395Wp paneeleita. Tämän järjestelmän yhden paneelin max jännite 41V, eli 14 paneelin 574V. Maksimitehon paneeli antaa 34V jännitteellä eli 14 x 41 = 476V.
Kuva 1: paneelit lumen alla ja valoa niukasti. Vähäinen valo jaksaa nostaa jännitteitä, mutta mitään tehoja ei tule.
Kuva 2: noin klo 10 jännitteet nousee niin ylös että trackeri pääsee ajamaan paneeleita optimaalisella noin 476V jännitteellä.
Kuva 3: jännitteet pysyy pitkät ajat lähellä ideaalia 476V jännitettä.
Tässä olin väärässä.
Näissä enemmän eroja eri valmistajien välillä kuin saman valmistajan saman mallisukupolven välillä. Itse pohdin näitä käynnistysjännitteitä kun asensin osan paneeleita katolle noin 13 asteen kulmaan tietäen niiden olevan talvella lumen alla ja osan seinälle. Seinällä tilaa oli niukalti kunnon ketjua varten, mutta näköjään jännitettä tulee riittävästi.
Isompien kokonaisuuksien simuloinneissa ollaan päästy joskus parempiin tuloksiin pienemmällä inverterimäärällä ja pidemmillä paneeliketjuilla kuin suuremmalla inverteriteholla ja vähän pienemmillä ketjuilla. Erot marginaalisia ja käytännössä asia voi olla toisinkin päin. Investointikustannuksissa toki hieman säästää jos tarvitaan vähän vähemmän invertereitä.
1 tykkäys
Eikö tässä tapauksessa teillä jo ollut se voimavirtapistorasia eli riittävä liittymäteho?
Oli se pikalaturi sitten mökillä tai kerrostalon parkkipaikalla niin ensimmäinen/ensimmäiset eivät välttämättä aiheuta verkkoyhtiölle tai kiinteistön sähköliittymälle mitään suurennuspaineita. Sitten jos saman pienjänniteliittymän perään aletaan asentamaan riittävän moneen mökkiin sähköautojen latauspisteitä niin joku niistä latauspisteitä voisi tulla verkkoyhtiölle hyvinkin kalliiksi jos sen takia joudutaan vetämään kaapelia enemmänkin lähimmältä muuntamolta. Kerrostaloesimerkissä niitä kuluja alkaa tulla vähintään siinä vaiheessa kun kadun tai kaupunginosan sähkönjakelua aletaan vahvistamaan.
3 tykkäystä
Hyvä tarkennus. Itse en huomioinut tilannetta, jossa paneeli osittain peitetty. Sama ilmiö tapahtuu jos puun oksa tai paneelille tippunut puun lehti varjostaa.
Kannattavuudesta vielä sen verran, että mielestäni aurinkovoimalan kustannus saa olla korkeintaan 1000€/kWp, asennus melko optimaalisesti ja kulutus mahdollisimman suurelta osin omaan käyttöön. Omassa tapauksessa etenkin nuo kaksi viimeistä jäisivät toteutumatta, joten investointi ei ole järkevä taloudellisesti.
Jos mitoitus kohdallaan niin esim. puun aiheuttama varjokaan ei kunnolla valoisana päivänä tätä jännitettä kyllä tipauta niin paljoa, että tuotanto lakkaisi.
Vielä tuosta inverterimitioituksesta niin niissä tapauksissa missä on esim 2 trackeria joista molemmilla oma paneeliketju hieman eri ilmansuuntiin inverteri voisi olla perusteltua alimitoittaa reilustikin. Esim 6 kW inverterillä ja 8 kWp paneeliteholla aamupäivällä toinen ketju voisi tuottaa 5 kW ja toinen 1 kW, keskellä päivää 3/3 ja iltapäivällä 1/5. Ääriesimerkkinä seinäasennus missä puolet paneeleita lähes itään ja puolet länteen.
Alla vielä SMAn speksejä. Näissä on ilmoitettu yhtenväiset minimijännitteet, mutta MPP ranget vaihtelevat. Olisikohan niin että laite käynnistyy noilla minimijännitteillä, mutta tracker osaa optimoida jännitettä ja virtaa vain silloin kun ollaan alueella?
1 tykkäys
Juuri näin, joskin kaksi ilmansuuntaa antaa ja hyvin tasaisen vuorokausituoton. Jos haluaisi vielä enemmän optimoida niin voisi tutkia milloin sitä sähkönkulutusta on eniten. Jos sähkönkulutus painottuu esim erittäin voimakkaasti iltapäivään ja iltaan niin voisi olla järkevää asentaa osa paneeleista reilusti kohti länttä.
Käytännössä asennuspaikan varjot, rakennusten kattojen ominaisuudet yms sanelee sen miten kannattaa asennella. Aurinkopaneelithan eivät tarvitse tuottaakseen mitään suoraa näköyhteyttä aurinkoon, riittää kun on valoisaa. Vuosituotannosta tuleekin erittäin merkittävä osa pilvisien päivien hajasäteilystä yms.
2 tykkäystä