Paneeleilta jänniteen pois saanti ei olekaan niin helppoa. Mutta kirjoitit mielestäni että invertterin pään kaapeleissa olisi jännite riippumatta turvakytkimen asennosta niin siellä ei pitäisi jännitettä olla jos turvakytkin on 0 asennossa.
Perinteisessä string inverterissä paneelit on yleensä noin 5-25 paneelin ketjussa mitä inverterin trackeri pyrkii säätämään siten että virran ja jännitteen yhdistelmällä saadaan paras mahdollinen tuotto. Jokaisella paneelimallilla on omanlainen käyränsä eri auringonsäteilymäärille millä se saavuttaa optimitehon.
Jos samassa ketjussa on eri tyyppisiä tai erilaisissa auringonsäteilymäärissä säätö ei toimi optimaalisesti. Samaan suuntaan suunnatuista paneeleista kun yhden eteen tulee varjo se romahduttaa kyseisen paneeliketjun tuoton. Tämän takia kaikki samassa paneeliketjussa olevat pitäisi asentaa siten että niihin tuleva säteilymäärä olisi mahdollisimman identtinen.
Jos paneeleita asennetaan esim harjakaton molemmille lappeille niin molemmat pitää olla aina eri trackerin perässä. Yleensä näissä omakotitalokokoluokan invertereissä on 1 tai 2 trackeria, joissain suurissa yli 10kpl.
Kuvailemasi kaareen asentaminen onnistuisi järkevästi jos käytetään paneelikohtaista säätöä joko microinverterein tai käyttämällä optimizereita.
Paneelin toimintaa “sivusta” tulevan säteilyn suhteen voi ajatella siten että auringosta katsottuna maapallo on 2 ulotteinen jolloin jos suoraan kohti aurinkoa suunnattun paneeliin tulisi säteily 1000 W/m2 niin 45 astetta väärään suuntaan kallistettuun 500 W/m2. Tämän lisäksi lisäksi paneeleihin tulee toki hajasäteilyä ja heijastuksia jne.
3 tykkäystä
Luin viestini uudestaan ajatuksella ja näköjään olin kirjoittanut mitä sattuu. Tietenkin se erillinen dc turvakytkin katkaisee kytkimen ja inverterin välistä jännitteen.
Nykyään niitä harvemmin kyllä enää asennellaankaan.
Juuri näin ihan käytännössä onkin. Ei tarvitse edes isoa varjoa niin koko kentän tuotto romahtaa. Ratkaisu on mikroinvertterit, jolloin jokainen paneeli toimii muista riippumatta.
Itselläni on siis perinteinen invertteri jossa 2 suuntaan paneelit omissa tuloissaan. Lisäksi kaksi kpl 2-kanavaista mikroa omille 2-paneelin kentille. Alkukevään datasta nuo varjojen vaikutukset näkee selvästi - isot kentät kyykkää selvästi pienestäkin varjosta parilla paneelilla. Jos pikkukentässä toinen paneeli varjossa, nin toinen tuuttaa parhaansa mukaan silti invertterille.
2 tykkäystä
Selkeää ja hyvin avattua. Kiitos.
Tämä avasi reitin ymmärrykseen.
2 tykkäystä
Osassa paneeleissa on ohitusdiodit varjostuksen takia, ettei se romahduta koko kentän tuottoa vaan vain poistaa ne paneelit osittain tai kokonaan jotka on varjossa. Siltikin tuolla varjostuksella pelotellaan mielestäni ihan liikaa, tietysti jollainhan mikroinverttereitä täytyy myydä.
Jos kenttä on pieni tai mitoitukseltaan huonosti suunniteltu niin silloinhan se romahduttaa koko kentän tuoton.
Lämpötila tietysti nousee kentässä kun on varjostusta eikä se tietenkään ole optimi tilanne jos osa kentästä varjostuu
1 tykkäys
Jep ja nykyään käytännössä kaikissa uusissa paneeleissa on halfcut tekniikka. Jos tällaiset paneelit on asennettu esim harjakatolle katon suuntaisesti paneelin lyhyt sivu räystästä/harjaa kohden ja keväällä lumien sulaessa paneelit tulee puoliksi esiin niin voimala voi toimia jo puolella teholla. Ilman halfcut tekniikkaa tehontiputus olisi paljon suurempaa.
Erittäin iso osa vuosituotosta tulee hajasäteilystä sellaisilta tunneilta milloin ulkona on valoisaa, mutta ei suoraa auringonpaistetta. Niiden tuntien kwh kertymä jolloin voimala tuottaa yli 90% teholla on yleensä korkeintaan muutamia prosentteja.
Järkeä paneelisijoittelussa kannattaa kuitenkin käyttää eikä suoraan savupiipun varjoon kannata paneelia asentaa oli optimizereita tai ei.
Nykyiset halvat paneelihinnat luulisi olevan myrkkyä optimizereiden myynnille. Optimizereiden hinnalla kun voi vaihtoehtoisesti ostaa muutaman paneelin lisää ja saada paremman vuosituoton.
4 tykkäystä
Tänään taas sataa taivaalta osinkoja sellaisella 17 sentin verottomalla keskihinnalla,myyntiin menee lähes kaikki mitä tulee eli joku 30 -35 kWh varmaankin myyntiin ja joku kWh kulutukseen.Yöllä kuluu ostosähköä mitä nyt sattuu menemään.Viimeisten viiden päivän kulutus on 17 kWh eli n.3,4 kWh/vrk ja paneeleista näytti tulleen 143 kWh.Kaipa sitä pitää toivoa kuitenkin että saavat nuo ydinvoimalat tuottamaan tai kohta on yölläkin sähkö kallista,saattaa ensi yö olla hintavaa sähköä kun näyttää että klo 23-24 hinta on yli 28 snt kWh,no sen näkee sitten iltapäivällä.Pakko on aina vähän näpäyttää kun puhutaan aurinkopaneelien kannattavuudesta,ainakin viimeiset kolme vuotta on osoittautuneet omalla kohdalla varsin hyödylliseksi sijoitukseksi.
4 tykkäystä
Ja lisäyksenä tähän on se, että näitä ydinvoimaloiden vuosihuoltoja tehdään myös tulevaisuudessa, mikä pitää tiettyinä kevät-kuukausina pörssihinnat normaalia korkeammalla. Saa nähdä, milloin verkkoyhtiöt keksivät pientuotannolle kuukausimaksun yms. muita kuluja.
1 tykkäys
Täällä 1.-6.5. paneelit tuottaneet 244 kWh, josta omaan käyttöön 79 kWh ja myyntiin 165 kWh.
Toukokuu on toistaiseksi ollut erinomainen, huhtikuu puolestaan heikompi kuin viime vuonna.
6 tykkäystä
Missä maakuopassa oikein asut jos vuorokausikulutus 3,4kWh/vrk?!
Nyt mennyt reilu 20kWh/vrk kun lämpöpumppu taas joutunut lämmittämään.
5 tykkäystä
samalla aikajaksolla itsellä 80-luvun talo viikkokulutus 366,58kWh = 2,76€. Käytössä ei paneeleja.
Koko toukokuu 1185,78kWh ja 54,94€. Jos tämän voisi korvata omatuotannolla, niin säästö minimaalinen.
Niin tuon 1186Kwh siirto maksaa noin 85€ eli jos tuottaa itse on laskettava SIIRTOMAKSUKIN tuotoksi, koska sitä ei tarvitse maksaa…
Aurinkopaneelit maksavat itsensä vajaassa 10 vuodessa ja nyt tänä keväänä paneelit on blokannut kalliit kilowattitunnit pörssisähköstä, kun on sattunut aurinkoinen keli ko. hetkinä…
Paneelien tuotot pystyy laskea helposti ja säästyvää siirtomaksua ei saa unohtaa, minkä monet käsittämättömästi tekevät…
5 tykkäystä
Jos jollakulla löytyy, olisin superkiinnostunut kuulemaan aurinkopaneelien todellisesta tuotosta vaikka parin vuoden ajalta. Tuotto kWh / asennettu kapasiteetti. Mielellään etelä-suomesta, “jyväskylän alapuolelta”. Ja tietysti mitä tarkemmalla tasolla tuottosarja on sitä tarkemmin hyötyä voi arvioida.
Aikanaan en saanut investointia mitenkään kannattamaan pörssisähköasiakkaana, mutta kenties paneelit on kehittyneet ja/tai hinnat laskeneet.
2 tykkäystä
Tuolla linkin takana on oman laitoksen osalta ensimmäinen vuosi.
Ehkä sellainen 5%-6% yield saavutettavissa.
Ehkä laitokset ovat halventuneet 1,5 vuodessa?
Uhka myös energiayhtiöiden panostus aurinkosähköön, eli sähköasiakkailta peritään nykyään 50%+ korkeampaa keskihintaa kuin ennen, ja sitten investoidaan paneeleihin (ja muuhunkin mukavaan).
Voi tietenkin ajatella niinkin, että sijoittaa ko summan, ja saavuttaa ko tuoton sitä kautta.
Mutta näin PK-seudun OKT-asukkaana, asunnon arvon kannalta on hyvin tärkeää näyttää asunnon energiakulutusta mahdollisimman pienenä. Asunnon ostajaa voi iso luku pelottaa, eikä häntä saa maksamaan asunnosta parempaa hintaa sillä että sanoo: osta osakkeita, tee tuottoa ja maksa sillä sähkölaskut…
En välttis ostaisi muuttotappiokunnan asuntoon.
Ykkösprioriteettina ostaisin (ja ostin) ilmalämpöpumput x 2 talvilämmitykseen, kesän jäähdytysmahdollisuus bonusta. Sekä pörssisähkön armoilla olevana Shelly-releet lämminvesivaraajan helppoon ohjaukseen, toki lattialämmityksiin myös.
Excel kertoo aurinkosähkön tuotannon variaatiosta. 2023 huhtikuu oli aurinkoinen ja 2024 kevään takatalvi ja toinen takatalvi leikkasi tuotanto huhtikuussa puoleen (1000 vs 500 kWh). Toukokuussa tullut vajaat 15% enemmän kuin 2023. Sittenhän
2 tykkäystä
Kiitos aikasarjasta.
Tuon kun sijoitan omaan kulutukseeni, saan säästöä vuodessa 700€ huomioiden myyntihinnan (spot), siirtohinnan ja verot. Todellisuudessa säästö ei ole välttämättä näin suuri sillä kulutus on ilta- / yöpainotteista enkä voi ajaa vaikkapa autoa keskellä päivää lataukseen kotio tätä varten. Lisäksi tulisi todennäköisesti paljon tilanteita että tuottaisin sähköä myyntiin hinnan ollessa miinuksella.
Oletetaan siis että tekemällä paneelien jälkeen muutoksia lämmitys ja lämminvesi ajastuksiin, saisin kuitenkin vuotuista hyötyä n. 600€.
En ole ehkä vieläkään innostunut 9630€ investoinnista saadakseni 600€ vuosihyötyä. Mutta ei se nyt hullumpi “harrastus” olis! Harkintaan, kun kämppä kuitenkin on kasvavassa kaupungissa.
3 tykkäystä
Järjestelmien hinnat on kyllä halventuneet. Tällä hetkellä 10 kWp järjestelmän saa noin 7000 eurolla. Osakemarkkinoiltakin on hankala saada jatkuvaa 8 pinnan nettotuottoa. En kyllä toisaalta usko, että oman käytön osuus olisi niin suuri, että hyöty ihan niin suuri olisi. Vaikea on hyödyntää kesäpäivänä 50 kWh tuotantoa omaan käyttöön kuin hyvin pieneltä osin, jos ei ole uima-allasta tai sähköautoa isolla akulla pihalla seisomassa.
Onko tuossa investoinneissa laskettu kotitalousvähennys mukaan. Miten näitä ylipäätään laskette, onko esim säästetyn sähkön arvo “eri” kuin vaikkapa vertailun käytetty osinko? Säästetty raha kotitaloudessa nettotuloa ja osingot sekä realisoidut pääomatulot bruttoa. Harkinnassa paneelit itselläkin, mutta en ole saanut aikaiseksi tarkemmin pohtia.
Jos paneelit etelään ja ei paljoa varjoja niin 3kw järjestelmällä tasaseen 2500kWh vuodessa eli kerro 0.85 niin saat suuntaa-antavan luvun (×1000).
3 tykkäystä
Oli kotitalousvähennys
On totta, että pitäisi ottaa kunnon investointilaskuri esiin. Takaisinmaksu menee monimutkaiseksi jos ottaa rahan hinnan, verotuksen, sähkömarkkinoiden hintariskit ym huomioon. Siksi kutsuinkin tätä “harrastukseksi” siis sillai positiivisella tavalla kuten mikä vaan nikkarointi ja itse tekeminen.