Oma suositukseni menee tänne (varsinkin jos laadukkaasti tehty asennus lämmittää mieltä): Aurinkoenergia – PTR Sähkö & LVI
Katselin tuossa sähkön kulutusta huvikseni.Tiistain ja perjantain 4 vrk kulutus oli yhteensä 16 kWh,perjantai oli pienin 2,8 kWh,paneeleista omaan kulutukseen 17 kWh ja myyntiin 70 kWh eli ei haittaa vaikka on tuntispot sopimus voimassa ei tule konkurssia.Kyllä pidän parhaana sijoituksena tällä hetkellä aurinkovoimalaani ja sitä että aikanaan laitoin puulämmityksen ensin hakkeella ja nyt klapeilla varaajaan,nestekiertoinen lattialämmitys ja käyttövesi tulee halvaksi puulla,toki on sähkövastukset jos ylijäämäsähkön hinta alhaalla niin silloin voi käyttää niitä puun säästöön.
Kertokaas kokemuksia ja mahdollisia sudenkuoppia. Tarkoitus ostaa 50kw järjestelmä tehtaan katolle. Netistä näyttäisi saavan Jinko solarin paneelit karvan yli 7000€ verolla 36 kpl, paneeli 470w dual. Tarkoitus ostaa näitä 3 kokonaisuutta ja Onniselta 50 000 w inverttteri, asennuskiskot Orimalta. Onko jotain muuta mitä pitäisi ottaa huomioon. Tarkoitus asentaa paneelit itse, halvimmat pakettitarjoukset menee talvelle ja hinnat 50 000 € alv 0 luokkaa vs. itse laitettuna 25 000 alv 0. Onko tässä nyt jotain mitä en huomioi.
Kuulostaa hyvältä. Onhan siinä melkoinen homma laitella itse, mutta niin on säästökin.
Meinatko laajentaa kenties jatkossa? Meinaan vaan että invertterin mitoitus tuossa aika iso vs paneelit kun taitaa olla se 1,2-1,5 kerroin se yleinen ammattimiesten parhaaksi toteama.
Kannattaisikohan noin isossa järjestelmässä miettiä jo järjestelmän hajauttamista kahden tai useamman inverterin taakse?
Paneeleista tulee yhteensä 49kw. Invertterin mitoitus on vielä hakusessa. Mikä se tuolle tehomäärälle pitäisi olla ? Itse mietin, että nopealla asennukseksella saisi vielä syksyltä muutaman tuhatlappusen tuottoa.
Mietin kahta invertteriä, mutta en tiedä mitä hyötyä siitä voisi olla.
Näissä isommissa voimalaitoksissa kannattaa myös miettiä sitä, että alkaako paneeleita asentamaan string-ketjuun vai kannattaisiko hyödyntää mikroinverttereitä tai pohtia jopa power optimizereiden käyttöä. Ajatus korostuu varsinkin silloin jos “parhaan” lappeen ilmansuunta ei ole suoraan etelään. Lisäksi jos paljon varjostuksia niin silloin string-ketju voi hävittää tuotantoa jopa yllättävän paljon. Just my two cents.
Eikös siinä ole se idea, että isossa invertterissä on korkeampi kynnysjännite, jolloin tarvitaan enemmän valoa sähköntuotannon aktivoitumiseen. Toisin sanoen useammalla invertterillä voisit saada aurinkosähköä myös vähemmän optimaalisissa oloissa. Sähköntuotannon aikarangea olisi siis mahdollista laajentaa aamulla/illalla, keväällä/syksyllä ja varmaan myös pilvisellä säällä.
Paljon toki riippuu tehtaasi sähkönkulutusprofiilista sekä paneelien asennussuunnasta ja -kulmasta jne.
Kiitos vastauksesta, täytyy tuota vielä tutkailla. Invertterit tulee joka tapauksessa Suomesta, joten sen päätöksen voin tehdä vielä hivenen myöhemmin. En kuitenkaan usko laittavani kahta enempää.
Kahdella eri invertterillä saadaan ainakin vikasietoisuutta. Jos paneelit jakaa kahteen ryhmään, niin jokin ongelma toisessa ryhmässä ei vaikuta toisen ryhmän toimintaan. Ainakin joissakin kokoonpanoissa paneeliryhmän tuotto on nolla, jos yksikin paneeli vikaantuu. Kannattaa ainakin tutkia, jos paneelit voidaan kytkeä siten, että yhden paneelin vikaantuminen ei nollaa koko ryhmän tuottoa.
Olisiko tuollaisessa 49kWp systeemissä ehkäpä (jos et meinaa paneeleita enemmän laitella) ihan viksu pohtia 2x20kW invertterit.
Tuossa mentäisiin noin 1,20 kertoimella ja tosiaan invertterithän kestää ylikuormitusta jopa sen 50%.
Kiinnikkeissä ja kiskoissa kannattaa katsella muitakin kuin Oriman, taitaa olla se kallein ja nostivat hintoja kesällä reippaasti. Scanofficen Nordic Sun lienee myös aika hyvää tavaraa.
Eikös sulla sitten ole verottomat nämä ostot, jos halli on yhtiö tai yhtiön nimissä. Lisäksi, saat tukea haettua tähän myöskin. Taisi olla niin että hanke pitää hakea ennen kuin saa ostella.
Joo ostot on verottomia. Tuki pitää tosiaan hakea ennen ostoa ja päätöskin on tultava ennen hankkeen hankintoja. Taitaa jäädä 15% nyt hakematta. Tyhmää mutta odottelun aikana hinnat voivat hyvin nousta sen 15% ja lisäksi jää tuotettu sähkö ( arvio 3500 kwh) saamatta. Eli tein ostopäätöksen tänään ja tilasin Tsekeistä paneelit. Hinta oli rahdilla 18678,23 €. Nyt vaan odotellaan miten nopeasti toimitus tapahtuu.
Joo näissä paneeleissa ei pitäisi olla tuota ongelmaa. Eli jos yksi putoaa verkosta pois, jatkuu muiden paneeleiden tuotto normaalisti.
Päivittelen tänne miten projekti etenee, ja koska päästään syöttämään verkkoon sähköä.
Päivitystä kustannuksiin. Paneelit siis 18678,23 € ja tarvittavat kiinnikkeet hankittu tänään 4750€ vielä tulee invertterit ja piuhoitukset. Paljon saa tulla niille ja asennuksille hintaa, että päästään valmiin paketin hintaan.
18678,23
4750,00
23428,23
Osaako joku sanoa miksi aurinkovoimaa ei juurikaan rakenneta teollisessa mittakaavassa Suomeen, kun se näyttää olevan kannattavaa jopa pienessä mittakaavassa omakotitalojen ja autotallien katoilla? Ihan nopeasti googlaamalla jotain hankkeita löytyi, mutta aika vähäistä ja nuokin pääasiassa suunnitteluvaiheessa. Markettien, sikaloiden ym. katoilla noita on, mutta ne on pääasiassa omaan käyttöön ja varmasti myös markkinointikulma otettu investoinneissa huomioon.
Teollinen mittakaava pitäisi olla ylivertainen omakotivoimaloihin maa-asennuksen ja suuren volyymin takia. Vastapuolella toki maan kustannukset (vuokra) ja varmaan suurimpana tekijänä tuo siirtohintaelementin puuttuminen (kaikki tuotettaisiin myyntiin). Mitä olennaista missaan?
Tällaista pohdin tänään
Olen pohtinut samaa, ja sitä ihmetellyt miksi sähköyhtiöt eivät itse perusta isoja aurinkovoimaloita?
Ehkä se ei kannata kuitenkaan?
Ja miksei se työyhteisön viisain edelläkävijä,
kuitenkaan tilannut kuin vain 20% kattopinta-alastaan käyttävän voimalan?
Miksi ei kattoa täyteen?
Itse mietin investointia sähkölämmityksestä irtautumiseen, vs sen sähkön tuottamista siihen itse.
Varmaan menee “hype” ohi ennekuin on saanu mitään päätettyä.
Länsi Suomessa ainakin jotain hanketta ollut vireillä pidenpään. Teho 20 MW
Tässä toinen, ilmeisesti eri kuin ylläoleva vaikka samalle suunnalle onkin suunnitteilla. 60 MW
Ei teollisen mittakaavan investointia lähdetä tekemään jonkin tietyn hetken hintojen perusteella ja tekemällä sen pohjalta kannattavuuslaskelma
Jos hinnat näyttävät jäävän pitemmäksi aikaa korkeammalle tasolle niin tuollakin suunnalla alkaa ehkä tapahtumaan
Kankaapäähän suunnitellaan ainakin kahta aurinkokennojen aluetta. Pisimmällä suunnitelmat ovat Honkajoen puolella Kirkkokallion alueella, mutta useiden kymmenien hehtaarien aurinkokennojen tai -paneelien alue on suunnitelmissa myös Pansian alueen taakse.
Ainakin kaupan alalla tapahtuu (uutinen keväältä 2021):
"S-ryhmä on selvästi aurinkosähkön suurin tuottaja ja kuluttaja Suomessa. Nyt ryhmälle sähköä tuottaa jo 83 000 aurinkopaneelia ja vuoden lopussa määrä lähenee 100 000 paneelia. "
S-ryhmä aurinkosähkön ykkönen – suurtuotanto jo selvittelyssä - S-ryhmä
Kuten noista linkeistä näkyy, suunnitteilla näitä on paljon. Osa ollut myös suunnitteilla jo pidempään. Mutta toiminnassa olevia voimaloita tai edes rakentamispäätöksiä on aika vähän. Toki tuossa mittakaavassa myös lupapuoli on varmasti hidasteena.
Kaupan ala on myös suuri sähkön käyttäjä ja heillä tuo vihreä kulma on vahvasti markkinoinnissa mukana. S-ryhmähän on isosti myös tuulivoimassa mukana. Mielenkiintoinen kohta jutusta:
Tällä hetkellä S-ryhmä tuottaa aurinkosähköä paikalliseen käyttöön: sähkö siis tuotetaan ja kulutetaan samoissa toimipaikoissa. S-Voiman toimitusjohtaja Mikko Halonen arvioi, että jatkossa tilanne voi muuttua.
- Selvitämme paraikaa, olisiko taloudellisesti ja teknisesti mahdollista tuottaa aurinkosähkö myös omien, kehitteillä olevien tuulipuistojemme yhteydessä ja siirtää sitä verkon kautta muualle käytettäväksi. Toteutuessaan tällainen tuotanto olisi aivan eri mittaluokkaa kuin nykyinen tuotantomme ja puhuisimme jo aurinkosähkön teollisesta tuotannosta.
Tuloksia olisi mielenkiintoista kuulla