Leasingissä aina maksetaan palveluntarjoajan kate, muutoin kulut pitäisi olla samaa tasoa oman auton kanssa. Eli kyse on siitä haluaako huolettomuudesta maksaa sen 15% ylimääräistä.
Itse ostanut 4 viimeistä autoa uutena rahalla ilman lainoitusta, ja jos nykyisestä pääsisi kohtuudella eroon en ostaisi vaan liisaisin. Näkyy välillä olevan tarjouksia joissa 500 e/kk liisarin saa tarjouksesta 400€ hintaan, sellaisen jonkun katsoisin. Nykyiseen omaan vm. 2018 110 000 km ajettuun tuli 3000 euron vika ja maahantuoja tuli hiukan vastaan mutta yli 2000euroa piti itse maksaa korjauksesta, osa joka yleensä kestää 300 000km vähintään. En haluaisi loppukäyttäjänä kantaa autonvalmistajan tarkoituksellista laadun heikennyksen(Valmistuskustannuksen alennusta) aiheuttamaa riskiä. Takuut on melko lyhyitä useimmilla vain 2 vuotta.
Aina kun tarpeet muuttuu, joutuu oman auton vaihdosta maksamaan autoliikkeelle ylimääräistä preemiota, se jolla Kamux yms elää. Lisäksi sijoitetun pääoman menetetty tuotto.
Lopulta luulen että liisari tulee halvemmaksi jos oikeasti ihan kaikki kulut lasketaan.
Käytetyissä tuuri korostuu, voi tulla useiden tuhansien eurojen vikasuma, tai ei sitten ainuttakaan vikaa, sitäkään riskiä en halua kantaa.
Luulen että 20v kuluttua liisaaminen on vallitseva käytäntö, uusien myynnin romahdus mielestäni viittaa myös tähän, ei haluat sitoa pääomaa. Nythän melkein kaikki autot mitä uutena myydään menee yrityskäyttöön ja ovat kaikki rahoitusyhtiön omistamia.
Itse asiassa enää tänäänkään, ei taida juuri kukaan ostaa autoa uutta omaksi omalla rahalla, ne on aina otettu suoraan liisarina tai ‘liisattu’ osamaksulla lainalla rahoitusyhtiöltä joka auton omistaa ja käyttäjä on vaan ajoneuvon haltija.
Auton kuukausimaksuperustainen vuokraaminen on tasan tarkkaan sama asia kuin muutkin aiheet jossa tahdotaan maksaa jostain riskitasoa laskien.
Omistusasunto vs. vuokralla asuminen, vakuutukset, kiinteät sähkösopimukset, kaskovakuutus.
Pitkässä juoksussa rahan tuotto on varmasti suurempi jos ostat omaksi. Paitsi se jos auto vaihdetaan jatkuvasti uuteen.
Pohdin vuodenvaihteessa silloisella halpiksella ajamista suhteessa työsuhdeautoiluun, jossa työnantaja maksaa osan leasingista. Jälkimmäinen vaihtoehto ei olisi johtanut itselleni matalampiin kustannuksiin, mutta autoilun kulut tulivat nousemaan (tai pysymään suht samana) niin vähän että valinta kohdistui työautoon.
Vaihdoin siis lopputalvesta halvan (noin 1500€ Golf) omistusauton työsuhdeautoon (noin 25€K uutena), ja näin viiden kuukauden kokemuksella valinta ei ole kaduttanut. Löysin työsuhdeauton ns. tallista, eli en ollut ensimmäinen auton käyttäjä, mutta tällä tapauksella oli ajettu alle puolessa vuodessa vasta 4000km. Talliauton tapauksessa leasingin ehdot ovat myös joustavammat, voin luopua autosta 3kk jälkeen sakoitta, mutta saan ajaa alkuperäisen 4 vuoden sopimuksen loppuun asti. Tämän joustavuuden turvin uskaltauduin valitsemaan käyttöön kaasuauton, jollaisesta ei ollut pienintäkään kokemusta.
Alla on siis keskivarusteltu Skoda Scala litraisella kaasuturbolla, joka ei olisi missään nimessä valintani omistusautoksi (epäilyttävän pieni kone kestävyyden kannalta, kaasuauton arvon säilyvyys), mutta huippuvalinta leasingautoksi. Sopimuksessa on 20 000 km / vuosi, josta maksan noin puolet, 220€ kuussa, ja työnantaja loput. Verotettaviin tuloihin tulee vielä rapia satanen päälle → autoilun kuukausikustannus on noin 270€ + polttoaineet.
Kuten edellä mainittu, itsellenikin leasingin suurin etu on mielenrauha (täysin ennakoitavat kulut, ei tarvitse pelätä vikoja tms. yllätyksiä taikka arvonalenemaa). Halpaan omistusautoiluun verrattuna tämmöinen on tietenkin kalliimpaa, mutta uusi auto vs vanha auto ei ole muutenkaan verrannollisia. Lisäksi liisarissa on alla laadukkaat renkaat (etenkin talvella), täysi vakuutus ja merkkihuollot, joita omassa autossa ei todennäköisesti olisi → nämä huomioituna hintaero kapenee yllättävän paljon. Luonnollisesti uusi kaasukone kuluttaa myös paljon vähemmän (~3,5kg / 100km) kuin vanha bensa (~6,0l / 100km), eli noin samoilla yksikköhinnoilla tekee jo 70€ säästöä kuukauteen jos ajaa 20 000km vuodessa. Todellisuudessa biokaasukilo on vieläpä halvempaa kuin bensalitra.
Kahdesta itselle uudesta kokemuksesta (leasing ja kaasu) etenkin kaasuautoilu on avartanut mieltä. Tällä hetkellä harmittaa paljon että kaasukoneita ei enää tule uusina tarjolle, ja tämä järkevä käyttövoima on huonolla politiikalla pelattu pois tulevaisuuden henkilöautoista. Biokaasu tarjoaa puhtaan ja edullisen tavan liikkua, arvaisin että sähköautotkaan eivät akkujen epäekologisuudesta johtuen pääse lähelle kaasuauton elinkaaripäästöjä. Henkilökohtaisesti nautin erityisesti mahdollisuudesta tankata paikallista biokaasua, jonka valmistukseen omankin talouden biojätteet menevät. Rahat pysyvät kotikunnassa, varsinkin kotimaassa ja liikkuminen on kertaluokkia omavaraisempaa.
Näillä näkymin ei tule kiirettä sähköautoiluun, ja jos palaan vielä omistusautoon niin saatanpa harkita vielä käytettyä kaasukulkinetta, ainakin jos arvonaleneman pystyy excelissä perustella. Käytettyjen kaasujen hinnat eivät kuitenkaan päätä huimaa ja tekniikka on bensakoneista hienoisesti muokattuna koestettua, eli siinä mielessä ennustettavaa. Eikä sähkön tai öljyn hinnat kutita liikkumisen suhteen, (paikallinen) biokaasu pitää ilmeisen tasaisesti hintansa, ja tuontantokaan ei onneksi lopu raskaamman kaluston kulutuksen kasvaessa.
Moni unohtaa tässä leasing vs oma keskustelussa sen, että suuret leasingyhtiöt saa autoliikkeiltä merkittäviä alennuksia vrt. joku joka ostaa sieltä yhden auton viiden vuoden välein. Tämän vuoksi se, että leasingyhtiö ottaa katetta, ei automaattisesti tarkoita että esim. osamaksu olisi edullisempi ratkaisu.
Jos leasaat suoraan valmistajalta, niin se sama kate mikä on upotettu leasingiin, niin otetaan sinulta kauppahinnassa. Erona on tällöin rahoituskulut, eli ostossa sinä rahoitat hankinnan ja leasingissa sen rahoittaa valmistaja.
Vastaavasti leasingyhtiöt saa halvemmalla huollot, vakuutukset ym., kun kilpailuttavat ne isolla volyymillä ja sitten valitsevat 1-2 kumppania.
Ostin pari vuotta sitten 2011 vuoden BMW 325i. Nyt auto olisi velaton ja mittarissa 80 000km. Mitä olette mieltä, onko taloudellisesti järkevintä ajella tämä jos ei nyt ihan loppuun, niin ainaki seuraavat 120k km. Kerta ei elämäntilannekaan edellytä autoa vaihtamaan. Arvonalenemaksi laskin karkeasti 1500-2000e/vuosi.
Yleisesti ottaen nykyisen auton pitäminen on lähes aina taloudellisessa mielessä parempi ratkaisu, kuin vaihto uudempaan. Autoa vaihdetaan pääasiassa muista syistä.
Leasingautolla ajaminen lisää eläkekertymää… Hitaasti mutta varmasti. Siitä voi sitten olla montaa eri mieltä kuinka järkevää liisarilla on kerätä vanhuutta varten lisäeläkettä. :-)
Nyt on kyllä uponnu autokauppiaan puheet todella hyvin.
Jos kyseessä on työsuhde leasing palkan päälle niin kyllä. Toki se jää hieman tuossa pimentoon.
Sivuhuomiona. Oli muuten aikanaan hienoa reilu parikymppisenä saada pienen palkan päälle vapaa-autoetu ja huristella vapaasti meneen. Sen verran tuli omia kilsoja suhittua, että palkasta napsittu verotusarvo meni lähelle todellisia kuluja jotka säästyi bensasta, huolloista, renkaanvaihdoista, vakuutuksista, auton pesusta jne. Lisäksi kerrytti eläkettä. En nyt muista enää tarkkoja summia mutta hyvin lähellä oltiin tilannetta, että sai ajaa uudella autolla vastaavilla kuluilla kuin omaa kehäraakkia ilman huolta arvon alenemisesta.
Oma historiikka 3 v taaksepäin. Nissan qashqai. Sillä ajelin pari vuotta. Vuosimallia 2014. Kansiremppaan meni noin 4500, muuten ok. Möin heti rempan jälkeen. Taisin maksaa tasan 14000 ja sain siitä 10800e. Tilalle ostin opel astra sport tourer 2012. Siitä on vajaa vuosi. Maksoin 6500e. Nyt pitäisi kansitiiviste vaihtaa, hinta +3000e. No se oli muutenkin menossa vaihtoon, 2000e hyvitys. En korjannut.
Melkein 20 vuotta ajelin alle 10 000e autoilla. Sen aikana en montaa euroa laittanut korjauksiin. Perusjuttuja pelkästään. Jos vähän tutkii ennen kuin ostaa ja myy ennen kun kilsoja on liikaa niin saattaa päästä halvalla. Kuitenkin tuntuu hölmöltä että jotkut maksaa 15% nettopalkasta autolainaan+ muut kulut niin ollaan jo hurjissa lukemissa
Mikäs tässä on hölmöä? Minusta hölmöä on se, että rahan säästäminen ja kerääminen on pakkomielle, mikä ohjaa elämää. Joillekin sopii elämä, missä etsitään kaupasta punalaputettuja tuotteita ja tehdään tarkkoja exceleitä sijoitusvarallisuuden kehittymisestä kuukausittain. Minulle ei. Minulle elämä on liian lyhyt ajaakseni rumilla ja huonoilla autoilla. Suurella innolla jo odotan, että ensi vuonna EX90 tulee markkinoille ja pääsee sillä ajamaan. Jos sitä hölmöyttä on se auton rahoitus lainalla, niin se toki on makuasia, että käyttääkö vierasta pääomaa vai lunastaako salkusta sijoitusomaisuutta.
Kävin muutama viikko sitten katsomassa kunnon valikoimaa vaurastumisen jarruja. Tapahtuma oli Goodwood Festival of Speed joka on etelä-Englannissa järjestettävä autofestivaali. Siellä pääsi läheltä ihailemaan kaikkia superautoja, F1-autoja, historiallisia menopelejä. Monet autovalmistajat lanseerasivat siellä uusia malleja.
Siellä on pieni rata missä järjestetään pikku kisoja, mutta varsinaista isoa kilpailua ei tapahtumassa ole. Oli F1:siä, rata-autoja, historiallisia autoja ja superautoja. Red Bull ajoi yhdessä sessiossa niiden F1-autoja vuosien varrelta peräkkäin jolloin huomasi miten äänimaailma on muuttunut eri versioiden/moottoreiden välillä.
Minulle parasta antia oli päästä katsomaan esittelyalueilla läheltä ja sisälle autoihin joista kaltaiseni hesulisijoittaja voi vain haaveilla. Jos siis haluaa nähdä samalla kertaa McLarenit, Koenigseggit, Hispano Suizat, Lotukset, Ferrarit, Maseratit & Bugatit niin kannattaa mennä tuonne. Tapahtumassa on myös autourheilutähtiä, sunnuntaina paikalla oli mm. Häkkinen, Rovanperä & Latvala.
Pari tuntia meni Lontoosta junalla tuonne + 30 min shuttlebussi.
Taloudellisesta näkökulmasta. Se mitä on turhaa on jokaisen oma asia ja mielipidekysymys. Ketjun idea on ottaa taloudelliset aspektit huomioon ?
Kaikki ovat varmaan yhtä mieltä siitä, että auton osto, on se sitten kallis tai halpa, hidastaa vaurastumista. Halvempaa on kulkea kävellen, pyörällä, joukkoliikenteellä jne. Varmaan voidaan ketjun otsikosta poistaa kysymysmerkki ja sulkea koko ketju, jos ainoa käsiteltävä asia on taloudellinen näkökulma.
Mutta kai tässä ketjussa saa myös keskustella niistä toisenlaisista näkökulmista eli vaikka auton tuomasta nautinnosta, auton luotettavuudesta tai ekologisuudesta?
Täää on vähä outo, kun kansiremppa on tosi harvinainen vika niin miten käytät autoja? Enkä kysy pahalla tätä.
Ja toinen on toi hinta, kuulostaa tosi korkeelta.
1000-1500e on oikee hinta kansirempalle.
Jollei sit kansi oo ajettu niin et on halki.
Nyt ei ole kysymys varallisuudesta vaan halusin tuoda esille vaihtoehdon mukavampaan liikkumiseen. Olen kertonut muistaakseni täällä jo aikoinaan että luovuin omasta S mersusta sen takia kun menee hermot ajella 60-100kmh. Tuollainen auto on mukava ajella vasta 140kmh vauhdissa. Kannattaa joskus kokeilla ajaa sillä 90luvun nissanilla niin voi yllättyä kuinka paljon säästää hermoja näillä suomen naurattavilla nopeusrajoitusilla.
Nissanissa tyyppivika. Opeli huonoa tuuria. Kyllä vaihdan nesteet ja suodattimet niin kuin pitää. Riippuu vähän kuinka pahasti mennyt mutta jos työ tehdään kunnolla niin kuulemma maksaa.
Omaan vaurastumisen jarruun vaihdettiin jakoketju kuukausi sitten. Oli kuulemman venynyt, mutta muuta vikaa ei näkynyt. Nyt moottorin vikavalo palaa taas ja odottelen tietoa vikakoodeista. Olin ajatellut ajaa tuolla vielä jokusen vuoden, kunnes tulee 200 000 km täyteen, mutta jos tulee vikaa vian perään, niin onko järkeä?
Vanhemman *) auton omistajalle ihan harkinnan arvoinen hankinta on OBD-lukija, maksavat ominaisuuksista riippuen muutamasta kympistä ylöspäin, saa vikakoodit luettua ja monilla (ellei jopa kaikilla) myös tarvittaessa nollattua. Toki se alkuperäinen vika kannattaa aina korjata, mutta tietää ainakin pitääkö auto jättää niille sijoilleen vai vieläkö voi ajaa, esim. sinne korjaamolle.
*) ei kuitenkaan niin vanhan, ettei käytä OBD-väylää
OBDeleven on näist palikoista paras, näkee reaaliaikaista dataa ja sit vikakoodit ja kuittaus onnistuu.