Osakesijoittaminen

Auto - vaurastumisen jarru?

Ajattelin avata oman ketjunsa autoille, sillä onhan se asunnon jälkeen yleensä merkittävin yksittäinen sijoitus. Poistettakoon ketju, jos ei synny keskustelua.

Sillä summalla, mitä perustallaaja syytää autoonsa erilaisten maksujen muodossa, muodostaisi elämän aikana mittavan salkun ihan indeksiin kuukausisäästämällä. Esimerkiksi 10k€ auto ja kuukausittaiset kulut 500€ (bensasyöppö ja paljon vikaa) tietää 20 vuodessa 130k€ tappiota. 10% tuotto-odotuksella näillä olisi muodostunut 453k€ kokoinen salkku pörssissä.

Mikä on suhtautumisenne autoon? Onko se pakollinen paha vai arjen luxusta, johon mielellään vähän panostaakin? Vertailetteko eri ratkaisujen kuluja Exceliin hankintapäätöstä tehdessänne vai ostatteko tunteella? Millaisia ovat vuosikulunne?

Itse rakastan autoja, mutta kuulun siihen ryhmään, joka menee taloudellisuus edellä. Ajan 9 vuotta vanhalla pikkuautolla, jossa ei arvo enää juuri alene. Moottori on tilavuudeltaan kokonaisen litran ja kulutus täten noin 4 litraa. Vero 123€, liikennevakuutus 210€ ja huollot teen itse. Polttoaineeseen menee omilla ajoilla noin 1200€ vuodessa. Vuosikulut jäävät johonkin 1700€ tienoille katsastusten jne. kanssa (+korjaukset, joita ei voi budjetoida etukäteen)

49 tykkäystä

Autoiluun kulminoituu täydellisesti ihmisten laskutaidon puutteellinen osaaminen. Voidaan olla muuten suht tarkkoja menoista, mutta auto on täydellinen sokea piste tältä osin. Maksetaan satoja ja satoja euroja kuussa osamaksua, mutta samalla kauhistellaan kuinka hiukan vanhempaan autoon joutuu silloin tällöin vaihtamaan jarrupalat

Esimerkiksi tämän Lähi-Tapiolan kyselyn mukaan vain viidennes noteerasi arvonalenemisen kustannukseksi. Ei ihme, että Kamux pärjää niin hyvin kuin pärjää ihmisten ottaessa vain jonkin kuukausimaksuhaarukkaan sopivan auton

Ankeaa tuo arki olisi ilman autoa. Toki jotkut Kallion kuplassa elävät voivat elää ilman autoa ja suhailla taksilla lentokentälle, jotta pääsevät sinne köpiksen kaupunkilomalle. Ei sitä uskontoaan silti tarvitse muille tuputtaa

28 tykkäystä

Vaihdoin tuossa syksyllä palat+levyt+hardwaren etupäähän, 12 vuoden ajamisen jälkeen (oli silloin tuliterä auto). Meni vielä katsastuksesta läpi, mutta teho oli jo vähän vaisu ja piti muutenkin harjoitella asennusta :smiley: Osat maksoivat about 200 €, asennukseen meni about 2 h itse amatöörinä tehtynä, ja näillä sitten pääsee toiset 10 vuotta :wink: Ei paha investointi.

Lapissa (varmaan muuallakin Suomessa) on tapana ostaa Ruotsista joku 100 - 300 euron verme, jolla ajetaan kunnes jokin kuluu yli “uuden” auton ostamisen hinnan verran eikä mene katsastuksesta läpi. Sitten ostetaan toinen 100 - 300 euron verme.

Autossa tosiaan voi säästää aika hurjan pitkän pennin noiden kahden yhdistelmällä, jos ei välitä mikä merkki on keulassa :smiley: Ja kun 15-vuotiaat autot ovat nykyään vuoden 2006 malleja (“täh, 20 vuotta sittenhän oli 80-luku?” :wink: ), on niissä jo aikalailla modernit ominaisuudet jo halvimmassa luokassa.

20 tykkäystä

Itsellä menee kuukaudessa noin 500 euroa autoon kun mukaan laskee dieselit, vakuutukset, lainan lyhennykset, verot sekä huollot. Päälle toki arvonalentuminen.

Kaksipiippuinen juttu tämä kuitenkin on. Onhan tuo kuukausittain helvetin iso raha, mutta kun ilman ei pärjää ja paljon pitkiä matkoja joutuu ajamaan, niin ei oikein laadustakaan viitsi tinkiä. Mielellään sitä maksaa hyvistä varusteista, turvallisuudesta sekä siitä mieleisen auton aiheuttamasta mielihyvästä.

Itse olen kuitenkin valmis vaihtamaan halvempaan siinä vaiheessa kun alkaa tulemaan enemmän muita kuluja esimerkiksi asunnon muodossa. Priorisointiahan tämä elämä loppujen lopuksi on ja joihinkin elämänlaatua parantaviin asioihin haluan rahaa myös käyttää vielä kun olen nuori.

10 tykkäystä

Minulla menee noin tonni kuussa autoiluun, tästä puolet arvonalentumista ja toinen puolet käyttömenoja. Auto on aina suht uusi ja laatumerkki. Minulle aika on rahaa ja tuon tonnin kuussa olen valmis maksamaan mukisematta siitä, että säästän kohtalaisen paljon aikaa sen avulla. Voisi toki ajella myös 10 k€ autoilla, mutta itse olen halukas maksamaan laadusta ja ns. ylellisyydestä. MIksi sitä rahaa tienaa tai kerää, jos ei sijoita itseensä.

18 tykkäystä

Aika paljon asioita voi itse tehdä. Alustahommat olen jättänyt suosiolla muille, koska kaikki nivelet ovat prklen jumissa

Kun pahimmat tyyppivialliset autot jättää väliin niin hyvin pärjää vanhemmallakin. 2000-luvulla valmistetuissa autoissa korirakenteet ovat kaikissa jo huomattavan hyvät törmäysturvallisuuden osalta ja ajettavuudessa ei enää valtavia autokohtaisia eroja ole, joten en ole nähnyt hirveästi tarvetta vaihtaa uudempaan. 300tkm tulee Volvossa mittariin piakkoin

Ei siinä mikäli joku haluaa käyttää rahaa autoiluun. Kannattaako sitä kuitenkaan käyttää enemmän kuin mitä on tarpeen, koska todennäköisesti sille rahalle on suurella osaa ihmisiä tärkeämpiäkin kohteita? Aika monta tiedän, jotka vaihtelevat autoa kuin kalsareita, koska autokuume

2 tykkäystä

Pääautona volvon täyssähkö millä parempi puoli ajelee 90% ajasta. Tein viime talvena excel että mikä auto ostetaan seuraavaks ja toi täyssähkö pieksi kaikki kuluissaan 100-0. Ajoa pääautolla tulee noin 100km päivä.

Itse kävin juuri ostamassa itelle uuden kiesi. Edellinen meni lunastukseen ku tyttöystävä paino nokkakolarin. Se auto oli 5000km ajettu Suzuki Jimny. Pääs joka paikkaa ja sillä tulikin hävittyä useampi betsi siitä että pystyykö kaveri ajamaan a paikasta b paikkaan jäämättä kiinni. Eli turskaa tuli…

Noo pitkän harkinnan jälkeen päätin että ostaa tilavan normi auton. Löyty Ctröen Berlingo. Hyvin tilaa ja ei kuluta mitään. Prkl kerkes kuitenki myyjä myymään sen nokan eestä. No sit rupesin laskee ja miettii että miks autosta edes pitäs maksaa sitä 10-15k? Päädyinkin sitten aiva loistavaan autoon nimittäin VW polo. 1000€… Kaveri ei uskonu että ajan tollasella niin nyt betsi että tää vuos ainakin rullaan sillä niin ettei tuu vikoja (Sain korjata kaikki löytyvät viat). Tähän asti ollu aiva loistava auto ja oonki sillä nyt sen n 4pv rullannu. Sellanen toinen tonni menikin sitten ekaan huoltoon. Pahin vika kuitenki autossa on että se haisee ihan homeelle ja se tarttuu vaatteisiin. Toivottavasti saavat maanantaina sen homeen/hajun pois.

Sry pitkä postaus. Ite kyllä sitä mieltä että mitä vähemmän autoon menee rahaa sen parempi. Tavotteena että oman auton osalta uudet kulut ois sen 500-1000€ vuosi. Kilometrejä tulee noin 20k.

:beer:

34 tykkäystä

Oma auto = vapaus.
Mikä on vapauden hinta? Se riippuu ihmisestä.

33 tykkäystä

Auto ydinkeskustan ulkopuolella mielestäni pakko olla kun haluaa nauttia elämästä: mökki, golf, harrastukset Espoossa, muiden ihmisten näkeminen ydinkeskustan ulkopuolella jne. Hienoa jos joku pärjää ilman.

Onko totta että ”kustannustehokkain” vaihtoehto on omistaa itse hyvällä rahoituksella auto ja ajaa se noin 10v ikäiseksi? Ja merkin pitäis olla sellainen ettei tuu yllätyksiä huoltoihin. Näin on kerrottu. Liisingit tuovat mielenrauhaa mutta ovatko kustannustehokkaampia oikeasti?

7 tykkäystä

Kallistahan tuo autoilu on, mutta pakollista. Ei täällä böndellä julkisilla fiksusti pääse kulkemaan etenkään kolmivuorotyössä, ja aikaakin menisi työmatkaan vähintään 3x määrä mitä autoillen.

Lisäksi, olen valmis maksamaan sen muutaman satasen kuussa siitä, ettei minun tarvitse odotella bussia räntäsateessa tai paukkupakkasessa, vaan voin itse päättää milloin lähden ja mennä minne tahansa.

Autona edullinen 11v vanha vw Polo pikkudieselillä. Tähän asti ollut todella edullista ajoa.

6 tykkäystä

Itselle auto on pakollinen, koska kaupunki asuminen ei tule kuuloonkaan ja tykkään auton tuomasta"vapaudesta". Sitä paitsi olen nuoresta asti ollut “automies” eli tykännyt puuhastella autojen parissa.

Tästä johtuen useimmat huollot onnistuu itseltäni ja näin ollen säästyy rahaa. Kuitenkin panostan autoon siten, että en uutta autoa osta vaan vähän käytetyn “laatumerkin” auton josta kalliit ensi kilometrit ajettu.

Tietenkin olen niin “tyhmä” vieläkin, että omistan useamman auto eli harrastusajoneuvo löytyy myös. Sekin haukkaa oman osansa tuloista mutta ei se haittaa. Sillä tulee ajeltua kesät ja syksyt, koska harrastan metsästystä sekä kuljen sulan maan aikaan paljon luonnossa. Käyttöauto on sen verran matala, että sillä ei metsäautotielle ole asiaa ja siksi pitää olla kunnon maastoauto. Onneksi harrastusajoneuvo lasketaan kuorma-autoksi niin vakuutukset ja verot on olemattomat sekä laitan käyttöauton kesäksi"seisomaan" jolloin maksut ei juokse.

Eli yhteenvetona: olen valmis maksamaan auton tuomasta mukavuudesta eikä ikuinen pihistäminen joka asiasta ole minusta elämistä.

6 tykkäystä

Autoon tottuneena en voisi kuvitellakkaan eläväni ilman autoa. Omien aikataulujen mukaan meneminen ja kauppareissuista lähtien kaikki on mukavampaa. Lisäksi kaikki mökki, loma, vapaan ja ylimääräiset turhatkin ajot on mukavia tehdä itse, omalla autolla.

Mikäli mieltäisi ajatuksena aloitusviestin tilannetta, että 20 vuotta laittaa kaikki rahansa pörssiin, elää ko.ajan ilman autoa, niin mistä sitä tietää onko noillakaan olettamuksilla sitä 453ke salkkua? Siinä hetkessä voi olla menossa vaikkapa pörssiromahdus, tai salkku ei ole mennyt käsikirjoituksen mukaan, kuten harvoin menee pitkällä aikajaksolla ennakkoon suunnitellusti. Lisäksi isot kulut menee julkiseen liikenteeseen, nimittäin ilman opiskelija statusta tai muita alennuksia, vaikkapa bussilla kulkeminen on tyyristä. Lisänä etenkin lapsiperheissä oma auto luo arjen helpoitusta, sekä harrastuksiin mennessä. Ei siis kannata olettaa, että auto on 130 ke kuluerä, mutta pörssissä se olisi 453 ke salkku. Mitäs sitä sitten tekee eläkkeellä, ostaa sen uuden mersun kun on ensin käyttänyt elämänsä parhaat vuodet elämisen kannalta liikuttaen perhettään julkisessa liikenteessä?

Opiskeluaikoina ymmärrän auton olevan kallista, mutta myöhemmässä vaiheessa vaikkapa pakun lainaajat tms. avuntarvitsijat saavat maksaa korvauksen auton käytöstä, kun aika monella etenkin naispuolisella tuntuu olevan ajatus, että se toisen henkilön laina-auto on “hyvä idea”.

Itsellä autoilua tulee vuodessa noin 30 000 kilometriä, josta huomattava osa on omia harrasteisiin liitttyviä yms vapauden mahdollistamia ajeluita. Mikäpä sen mukavampaa kun Lauantai-aamuna painasta puhelimella webasto päälle ja lähteä katsomaan kauppaan keittiöremontin osia, kuin matkustella julkisen aikojen mukaan ees-taas kelloa vahtien.

Autoilu on kallista, mutta helpottaa elämistä valtavasti.

21 tykkäystä

Ytimekkäästi tiivistetty :+1:

Oman perheen autoilukulut puolittui syksyllä kun myin toisen automme pois (Kamuxille), hyvin on yhdelläkin autolla pärjätty nyt toistaiseksi kun parempi puolisko on ollut nyt muutaman kuukauden pääosin kotona. Muutaman vuoden vanha perusfarkku on ihan riittävän tilava/taloudellinen/turvallinen neljän hengen ja koiran autoiluihin, pätkällä tottakai (0.9% korolla) koska keksin omasta mielestäni paljon tuottavampaa käyttöä sille noin 20t eurolle mitä kyseinen kottero suoralla kaupalla kustantaisi.
Noin 30 km päässä pääkaupungista asutaan, onhan täällä julkistakin liikennettä tarjolla mutta aika tuskaa olisi työmatkat, lasten harrastukset jne lähteä sovittamaan bussiaikataulujen mukaan… siitä vapaudesta maksaa mielellään muutaman satasen kuussa.

2 tykkäystä

Mulla on hieman kahtiajakoinen suhtautuminen. Autoja on kolme, 2 käyttöautoa (-08 ja -03) joiden yhteenlaskettu arvo on noin 10% kesäautoni hinnasta :sunglasses:

Eli perusajoissa koitetaan pärjätä mahdollisimman edullisesti mutta kesästä saan paljon enemmän irti mieluisalla lelulla. Pitää sitä rahaa käyttöönkin mennä.

4 tykkäystä

Itselle auto ei todellakaan ole sijoitus. Se maksaa mitä maksaa ja on iso mukavuusaspekti elämään.

Ostan ihan tyytyväisenä auton uutena 3-4v välein vaikka menetänkin siinä rytäkässä rahaa.

9 tykkäystä

1 auto, riittävän iso lapsien takia ja 5 vuotta vanha, jotta löytyy riittävästi luottoa ehjänä pysymiseen. En todellakaan halua käyttää aikaani huoltamoilla ramppaamiseen saati sitten, että itse jotain alkaisin säätää.

20k oli budjetti ja sillä irtosi sakalta sopiva käytetty karvalakkivarustein. Mieluummin säästän jättämällä vuosittaisen etelänmatkan väliin, kuin hankaloittamalla arkeani autottomuudella tai huonolla autolla.

Pärjäsin ilman autoa 29-vuotiaaksi asti, kun vanhemmilta sai auton lainaan melkein aina tarvittaessa. Oikeastaan en olisi tarvinnut autoa tuolloinkaan, mutta halusin sellaisen sosiaalisista syistä. Julkisilla ei viitsinyt kauheasti matkustaa, joten tuli kökittyä liikaa kotona.

Arvostan autottomuutta ja se on järkyttävä rahareikä. Haave olisi, että nykyinen auto olisi viimeiseni, mutta saas nähdä, kun autoon tottuu niin siitä on vaikea luopua. Kilometrejä tulee normaali vuonnakin vain 10k tai jopa vähemmän, jos olen ollut reipas työmatkapyöräilijä. Koronan myötä kilometrit romahtaneet alle puoleen tuosta.

Autovalinnat ovat olleet sikäli järjettömiä, että olen molemmat ostanut uusina ja ensimmäistä pidin vain 6 vuotta, vaikka kilometrejä kertyi vain se 60km. Molemmat olen ostanut käteisellä, koska vierastan velkaa. Todellisuudessa sijoitukseni ovat tuottaneet hölmöilyistä huolimatta sen verran hyvin, että velkaa kannattaisi olla niin autoon kuin asuntoon. Asuntolainankin maksoin aikanaan kolmessa vuodessa sijoitussalkun kustannuksella. Osin siksi olen edelleen köyhä, kun en ole velkaa osannut hyödyntää ja on tullut tuhlattua uusiin autoihin.

Ensimmäinen auto maksoi renkaineen kaikkineen 26000€ ja nykyinen 31000€. Ensimmäisen elinkaaren aikaiseksi kustannuksesi tuli jonkin verran alle 400€/kk (372€/kk on muistikuvani, mutta saattoi olla myös 392…) Tuossa siis huomioitu arvonalenema, vakuutukset, huollot, verot, bensa yms. Käteisellä maksaneena rahoituskuluja ei ollut, mutta jos vaihtoehtois tuottona pitää salkun kehitystä, niin olisi ollut kannattavampaa maksaa useamman prosentin korkoa autosta.

Nykyiselle autolle lasken korkeamman hankintahinnan vuoksi 500€/vuosi enemmän arvonalenemaa, mutta jos pitäisin tätä pidempään, niin ei välttämättä tule juuri edellistä kalliimmaksi.

Unelma olisi, että taloudellinen riippumattomuus olisi saavutettu 8 vuoden päästä, kun nykyinen auto on 10v ja pessimistinen skenaario on se, että saavutan sen vasta 13v 50v synttäreiden aikaan. Tuolloin työmatkaajot jäävät pois ja autosta voisi ehkä luopua. Toki pitää varmaan vähän seurata miten elämä asettuu, jos jää töistä pois ja miten se vaikuttaa ajomääriin. Sekin vaikuttaa, ett kuinka suureksi salkku on tuohon mennessä kasvanut ja minkälaisen elintason se mahdollistaa. (Ajatus on luopua autosta, kulujen alentamiseksi, mutta jos salkku on riittävän iso, niin sille ei ehkä ole tarvetta.)

Jollain keinoin pitäisi kyllä päästä ladulle eläkkeelläkin, joten ehkä auto tai muutto ladun varteen on tarpeen silloinkin.

Edit. Alun perin päädyin uuteen autoon osin siksi, että en kovin vakavasti tavoitellut taloudellista riippumattomuutta. Olen aina tiennyt, että säästäväisellä luonteella se toteutunee joskus. Toki tuolloin nuorena poikana oli se mahdollisuus, että elämään olisi tullut nainen ja lapsia muuttamaan rahan käyttöä. Toiseen liittyi minulle epätyypillistä autokuumetta ja vaihdossa ei kyllä ollut mitään järkeä, mutta ehkä nyt alla olevan auton kokee enemmän omaksi ja itseä kuvastavaksi.

5 tykkäystä

Ei kai se vaurastuminen ole itsetarkoitus, vaan sen vaurastumisen mahdollistamat asiat, kuten juuri autoilu? Välillä pitää ihan muistuttaa itseään, että sitä kerrytettyä rahaa on hyvä myös käyttää, ettei rahan kerryttäminen itsessään muutu muuta elämää tärkeämmäksi.

28 tykkäystä

Tämä on myös oma ajatukseni, että iän ja varallisuuden karttuessa joku mieleinen kesäauto tulee talliin ja hinta tulee pakostikin olemaan 4-7x nykyinen käyttis :+1:

3 tykkäystä

Tällä hetkellä minulla on kohtuullisen arvokas auto. Viime vuonna autoihin kului +25k€, jos ottaa arvon alentumisenkin huomioon.Toisaalta tällä hetkellä ainoat kulut ovat omistusasunto ja auto, joten pystyn säästämään/sijoittamaan keskiarvoltaan noin 1000€/kk.
Halvalla autolla ja muutenkin niukasti elämällä sijoitettavat summa voisi olla helposti tuplat tuohon nähden. Minulla on muutenkin sellainen 50/50 suhtautuminen elämiseen ja sijoittamiseen. Yritän kuitenkin elää ja toteuttaa haaveita, mutta samalla sijoittaa.
Tavoitteenani ei ainakaan vielä ole saavuttaa taloudellista riippuvuutta. Olen vielä nuori, kerrytän hiljakseen varallisuutta ja katson mikä tilanne on 20-30 vuoden kuluttua.

Minun tavoitteessani auto (edes kohtuullisen arvokas auto) ei ole este varallisuuden kerryttämiselle. Minulla ei ole vielä lapsia, joten luultavasti joudun tulevaisuudessa hieman tinkimään muusta “elämänlaadusta”, kun niitä lapsia sitten tulee.

4 tykkäystä