Tämä on todella kiinnostava case, paristakin syystä.
Berkshiren kannalta ajateltuna osoittaa tietynlaista heikkoutta nähdä trendejä ja kuluttajatottumuksien isompia muutoksia. Valmisruoka, varsinkin Kraft Heinzin kamalat purkkiruoat ja pussikeitot, on aivan selvästi mennyt pois muodista, kun kuluttajat ovat siirtyneet terveellisempiin vaihtoehtoihin ja luomuun. Tämä trendi on ollut haisteltavissa jo pidemmän aikaa! Eli onko Buffetin metodologiassa heikkous? Voisiko tämä heijastua riskinä myös Berkshiren Apple-strategiaan?
Kraft Heinzin kannalta on kiinnostavaa nähdä pystyvätkö nämä firmat uudistumaan ja positioitumaan uudelleen. Käytännössä pitäisi uudistua imago-, sekä tuoteportfolio-mielessä. Isoilla firmoilla on resursseja, mutta toisaalta isot organisaatiot voivat olla vaikeita muuttaa.
McDonald’s onnistui pirun hyvin tässä, suorastaan loistosuoritus. Mäkkäri uudisti ravintolat kamalista muovihässäköistä paljon viihtyisämpään puupanelointiin jne… Tuotiin vähän designia ja terveellisempiä vaihtoehtoja, sekä uudistettiin brändi- ja markkinointistrategiat. Mutta core-tuotteisiin ei kuitenkaan tarvinnut juurikaan koskea. Samalla tavalla niitä bigmaccejä ja tuplajuustoja, sekä happymealeja luukutetaan vaikka mainoksissa hehkutetaan välipalaporkkanoita.
Kraft Heinzin kannalta on jännä nähdä, voidaanko onnistunut imago-uudistus tehdä, ilman että tuotantolinjoja joudutaan isolla capexilla laittamaan uusiksi. En tiedä onko kovin erilaista tuottaa terveellinen purkkiateria verrattuna johonkin pussikeittoon tai purkkinuudeliin…
Varmasti Berkshiren vuoksi erittäin seurattu yhtiö. Mitä itse katselin edellisen tulosjulkistuksen yhteydessä, niin Buffet kiermurteli kyllä vaikeanoloisena toimittajan kysymyksiin. Mikä tuon kurssilaskun oikaisee? Osari näyttäisi olevan 28.10.
Hyvä pointti. Mäkkärianalogia varmaan toimisi KH:llakin hyvin. Veikkaisin, että terveellisemmän version tekeminen nykyisestä tuotteesta on sekä teknisesti helppoa että halpaa. Mutta sitten on pari isompaa ongelmaa, ensinnäkin pitäisi panostaa tuotekehitykseen isolla kädellä, mikä vie rahaa ja toisekseen kertoa kuluttajille muutoksesta (eli markkinoida). Yhteensä puhutaan isohkosta satsauksesta, jolloin selvää on se, että yhtiön pitäisi keskittyä vain vahvimpiin brändeihinsä ja myydä pienemmät merkit pois. Muutama iso merkki on mahdollista brändätä uudestaan mutta koko KH:n brändikokoelman päivittäminen olisi mahdoton tehtävä.
Buffetin virhe oli aikoinaan laajentaa Heinzin laadukkaampaa portfoliota Kraftin vähemmän laadukkaalla tuoteportfoliolla. Ja silloin ei ollut ehkä kunnolla näkyvissä vähittäiskaupan muutosta, missä vain parhaat brändit pääsevät hyllyyn ja keskinkertaiset brändit korvataan private labeleilla. Heinzin ketsuppia saa jopa Lidlistä mutta muita pienempiä brändejä ei paljoa hyllyillä näy. Kuluttajien merkkiuskollisuus on heikentynyt (itsekin ostan monista tuotteista private label -vaihtoehtoja).
Buffett on sanonut usein, että on parempi välttää vaikeita ongelmia kuin yrittää ratkoa niitä. KH:ssa Buffett joutuu ratkomaan nyt niitä isoja ongelmia, saa nähdä, mitä hän (ja 3G) keksivät. Joka tapauksessa 26,7% + 20,1% omistusosuudet ovat kyllä iso motivaattori keksiä ratkaisuja.
Hauska juttuhan on se, että esim. ketsuppia on tutkittu ja sen lykopeenin on todettu olevan terveellistä ja alentavan haitallista LDL-kolesterolia. Jotkut väittävät sitä ja tomaattimurskaa terveellisemmäksi kuin tuore tomaatti. Eli HeinzK:lta kaivattaisiin vain muutamia tuotemuutoksia ja suurimmaksi osaksi tarinan = faktojen kerrontaa. Tässä yksi osuma:
Is tomato ketchup good for your heart?
Dipping your chips in red sauce, or catsup if you are feeling fancy, may have unexpected health benefits.
By Susan Blackmore
Whether it’s as good as the real thing is another matter, since fresh tomatoes also contain many other healthy ingredients.
Asked by: Clare Matthews, Canterbury
Tomatoes and tomato juice are known to reduce blood levels of low-density lipoprotein – or ‘bad cholesterol’ – and so reduce the risk of heart disease. But can a thick dollop of ketchup have any such positive effect? Apparently it can.
The pigment that provides the red colouring in tomatoes is lycopene, an anti-oxidant that helps prevent cell damage and inhibits heart disease. Ketchup contains lycopene, with organic and dark red varieties containing the most. In some experiments people’s levels of LDL fell in just a few weeks of eating extra ketchup.
Whether it’s as good as the real thing is another matter, since fresh tomatoes also contain many other healthy ingredients.
En oikein innostu näistä bränditaloista, varsinkaan elintarvikepuolella. Kaupat tuovat globaalisti geneerisiä versioitaan kuluttajille edulliseen hintaan ja yhä useampi tarttuu näihin. Tämä näkyy myös selkeästi näiden firmojen tuloksissa ja myyntiluvuissa, jotka ovat olleet jo jonkin aikaa suht aneemisia huomioiden suotuisa taloudellinen tilanne
Joo, ei varmastikaan ole tällaisen tuote-pot-pourrin kanssa helppoa tehdä imagon freesausta
Aika outoja ovat. Ketsuppia, HP.ta, Philadelphiaa, Mayoa ja Jell-Oa lukuunottamatta. Eivät nekään ostoskorini vakiokamaa. Keskittyneet ilmeisesti Ameriikan markkinoille.
Jostain syystä (en tiedä miksi) tuntuu, että monet elintarvikebrändit ovat paikallisia juttuja, Esim. joku Fazerin sininen on ikoninen suklaamerkki Suomessa eikä vuosikymmentenkään aikana isot kansainväliset merkit ole pystyneet kaatamaan sitä. Luulen (en tiedä) että ylläolevista brändeistä monet ovat paikallisia kuuluisuuksia, joilla on sitten vähemmän jalansijaa muualla maailmassa. Ketsuppi on poikkeus säännöstä tässä tapauksessa.
Sitten kokonaan oma henkimaailman juttunsa on se, miksi joissakin tuoteryhmissä merkkiuskollisuus on todella kovaa ja toisissa kaupan omat private labelit syövät perinteisten merkkien osuutta yhä kiihtyvässä tahdissa. Kovimmat brändit, kuten vaikkapa Coca Cola ja Heinzin ketsuppi ovat “buffettmaisia” brändejä, joilla on riittävästi voimaa kauppaketjujen suhteen.
Ja nämä ikoni-tuotteet on lisäksi sellaisia, että reseptit eivät muutu - sama tuotantoprosessi jauhaa vuodesta toiseen. Onhan siinä tuotteistus aika huippua, mutta Coca Cola joutuu kyllä muovista luopumaan vauhdilla.
Wedgewood Capitalin maltti loppui Berkshiren kanssa. En allekirjoita kaikkea tuota allaolevaa, melko tylyyn sävyyn kirjoitettu mutta toisaalta Buffettia kritisoidaan niin harvoin että laitetaan tänne tuomaan kriittistä kulmaa BKR:hin:
Kymmenen vuoden aliperformanssi taitaa olla Berkshire Hathawayn historian pisin. Alkaako pitkäaikaisillakin omistajilla maltti olla tiukassa?
Berkshire Hathaway olisi parhaimmillaan sivuliikemarkkinassa, kun sen vakaat osat jauhavat silti tulosta. Isolla kassalla ja hitaasti kasvavilla firmoilla nousumarkkina on kuin huonosti luistavilla suksilla hiihtelyä.
Kymmenen vuoden aliperformanssi selittyy pitkälti ylisuurella kassalla ja osin myös toimialajakaumalla - Buffett on sijoittanut paljon finanssisektorille ja rautateihin, joiden riskit ja tuotot ovat erilaiset, kuin hyvin tuottaneella teknologiasektorilla. Tämä taas vähentää melkoisesti riskiä, Berkshire on vähän kuin yhdistelmärahasto tällä hetkellä.
Sen ajan, mitä olen seuraillut aihetta niin aina muutaman vuoden välein tulee tällaisia kriittisiä ulostuloja, missä kritisoidaan Buffetin tekemisiä tai neuvotaan häntä. Ensimmäinen kerta, minkä muistan oli yksi “open letter” vuonna 1997 ja sitten teknokuplan aikaan oli myös kritiikkiä alisuoriutumisesta.
Kritiikki ja haastaminen on hyvä asia mutta jälkiviisastelu ei. Tässä ylläolevassa neuvotaan, miten Buffetin olisi pitänyt sijoittaa voittajaosakkeisiin. Kuka tahansa voi jälkikäteen poimia ne osakkeet, joihin Buffetin tai kenen hyvänsä olisi kannattanut sijoittaa. Lisäksi jos on yhtään seurannut Buffettia tietää erinomaisesti syyn sille, miksei Buffett ikinä ole eikä tule sijoittamaan Microsoftiin - en jaksa uskoa, etteivätkö nämä kirjoittajat tietäisi tätä.
Berkshire ja Buffetin sijoitustyyli ovat avoimia ja läpianalysoituja - jos olisi vuonna 2009 tiennyt että alkaa pitkä, teknologiavetoinen nousumarkkina ei olisi sijoittanut Berkshireen vaan all in teknologiasektorille. Kaikki tiesivät silloin mikä Berkshire on, mihin se sijoittaa ja että Buffett toimii vain oman osaamisalueensa sisällä.
Enemmän kuin alisuoriutuminen indeksiin nähden sijoittajia varmasti huolettaa jatko - Buffett on 89-vuotias ja Munger 95-vuotias. On selvää, että seuraavan kymmenvuotisjakson aikana “salkunhoitajat” vaihtuvat ja Berkshire siirtyy uusiin käsiin ja sitä kautta asiat muuttuvat.
Ja täsmennettäköön vielä, että mielestäni kritisointi ja haastaminen ovat ihan mainioita asioita mutta jälkiviisastelu ja etenkään jälkiviisastelulla neuvominen (että miten Buffetin olisi pitänyt sijoittaa) ei ole fiksua. Mutta tämä on vain minun mielipiteeni, ei mikään absoluuttinen totuus
Samaa mieltä, että jälkiviisastelu on turhaa. Nyt tuo pääsi jo Arvopaperiin (liekö täältä alunperin keskitty?)
Sen sijaan voi hyvin kyseenalaistaa kokonaisuutena Berkshiren sijoitusträkkiä, koska nyt aliperformanssin jakso on venynyt niin pitkäksi (it-kuplassa oli kyse muutamien vuosien massiivisesta aliperformanssista, josta Buffett pääsi melko kuivin jaloin. Jos Berkshire olisi ollut perinteinen Hedge Fund se olisi suljettu silloin monen muun arvosijoittajan mukana, nyt 10 vuotta. Sen lisäksi isoihin sijoituksiin on osunut ikävästi dinosauruksia (IMB, Kraft Heinz) vaikka tietysti myös huikeita onnistumisia isossa mittakaavassa (Bank of America, Apple). Tuo iso kokoluokka alkaa vaan olemaan iso rasite ja useat alat missä Berkshirekin on ovat disruption ja muutoksen alla. Onko desentraloitu konglomeraatti, missä pääoman allokointi on keskitetty tiukasti yksiin käsiin, toimiva malli nopeamman muutoksen maailmassa?
Huolimatta näistä heikkouksista, kuten jo yllä totesin, sivuttaismarkkinassa/laskumarkkinassa Berkshire pääsisi näyttämään kyntensä. Sitä odotellessa. Olen omistanut taannoin B-osaketta ja kyllä tätä edelleen sillä silmällä katselen välillä.
En usko, että BH:n rakenne olisi niinkään ongelma vaan sopivien vaihtoehtojen puute ja tietysti yhtön iso koko. Buffett halusi tehdä isoja yritysostoja mutta hinnat ovat koko ajan karanneet käsistä. Private Equity -puolella halpa raha on ajanut hinnat korkeiksi. Buffett ei vain halua maksaa liikaa. Osakepuolella taas iso koko aiheuttaa kyllä sen, että osakesijoituksia voi tehdä vain large cappeihin ja niistäkin vain isoimpiin. Toki voi tehdä niinkuin Precision Castpartsin kanssa, että ensin ostaa isosti osakkeita ja sen jälkeen lunastaa koko yhtiön pois pörssistä. Mutta preemion siinäkin joutuu maksamaan. Ylipäänsä Berkshiren kohdalla on muistettava, että suurempi osa markkina-arvosta tulee nykyään muusta kuin BH:n omistamista pörssiosakkeista.
Jossain vaiheessa todennäköisesti Private Equity -puolen hintataso “normalisoituu” ja sen jälkeen BH:n yhtiörakenne toimii taas hyvin, ostetaan lisää yrityksiä konglomeraattiin ja jaetaan varoja yhtiöiden kesken. En näe, että maailma olisi sinänsä erityisesti muuttunut vaan kyse on nyt korkeiden hintojen aiheuttamasta ongelmasta. Jos hintataso ei normalisoidu “ikinä” niin sitten on toki parempi jakaa osinkoja ja/tai ostaa enemmän takaisin omia osakkeita.
Ja tietysti iso juttu on se, millaisia ovat Buffetin seuraajat, mitkä ovat heidän osaamisalueensa. Jos he noudattavat samaa logiikkaa kuin Buffett yhtiövalikoima tulee joka tapauksessa muuttumaan, koska osaamisalueet ovat erilaiset kuin Buffetilla. (Jotain viitteitä tästä on jo nähty, esim. kun toinen “salkunhoitajista” osti Amazonia tai DaVitaa.)
Käteisen määrästä kysyttiin Buffetilta taannoisessa haastattelussa. Yksi pointti, minkä Buffett toi esille siinä oli se, että Berkshire Hathawayta johdetaan siten, kuin se olisi osakkeenomistajan ainoa osake, mitä hän omistaa (mikä monilla vanhemmilla sijoittajilla pitää paikkaansakin). Yhtiö ei ota sellaisia riskejä, jotka voisivat johtaa isoihin, peruuttamattomiin vahinkoihin. Lisäksi hän korosti, että isoja mahdollisuuksia ei tule kovinkaan usein, jolloin käteistä joutuu toisinaan pitämään pidempiäkin aikoja. Hän vertasi tilannetta, että jos käteisvarat olisivat olleet sijoitettuna esim. S&P500-indeksirahastoon v. 2007, ei pari vuotta myöhemmin olisi voinut tehdä sellaisia diilejä, mitä silloin tehtiin.
Nykyisellään Berkshireä voisikin verrata enemmänkin yhdistelmärahastoon kuin indeksirahastoon, kun miettii yhtiön riskisyyttä.
KraftHeinzilta tuli eilen Q4. Tulos osui kai odotuksiin suurin piirtein, osinkoakaan ei leikattu. Tarkempia näkymiä ja strategioita joutuu vielä odottelemaan. Kurssi laski jonkun verran kuitenkin. Itsellä pieni siivu tätä lähinna Buffettia peesaillen, mikä tietysti sinällään hölmöä, kun olen samaa mieltä noista tuotteista että prosessoitujen elintarvikkeiden tulevaisuus vaikuttaa hieman heikolle. Ehkä voivat tehdä gluteenittomia ja vähärasvaisempia tuotteita ja kehittää uusia. Firmallahan on pitkä historia. Aiheeseen liittyen on ollut luennassa jo pitkään https://www.amazon.com/Salt-Sugar-Fat-Giants-Hooked/dp/0812982193 jossa myös Kraftin tuotteiden taustoja käydään läpi.
