Mielenkiintoista kyllä, merkintäantia ei suljettu 16:00. (Lamorin anti suljettiin). Suosio ei siis ole tainnut olla kovin suurta jolloin pikavoittojen odottajat joutuvat pettymään? Taidanpa käydä itse poistamassa nykymerkinnän, alunperinkään luotto firmaan ei ollut suuri.
1 tykkäys
Eikö ongelma ole kuona yms. korvikeraaka-aineiden vaihtelu ja niiden vaihtelun luotettava mittaaminen? Ja näin myös reseptin optimointi toistettavasti, vaikka kuinka olisi tekoälyä yms. kivaa. Vai voidaanko kuona ym. raaka-aineet kannattavasti etukäteen homogenisoida?
Jos nyt oikein muistan, niin yhtiöesittelyssä oli yleisökysymys tästä eli ovatko sementin tuottajat päästökaupan piirissä ja vastaus oli, että saavat nykyisin paljon ilmaisia päästöoikeuksia.
Näin itse näkisin asian. Eikä kyse ole pelkästään sideaineesta, vaan esimerkiksi kiviaineksen raekoon tai muodon muutos voi vaikuttaa lopputulokseen. Lisäksi esimerkiksi talvella hyvin kylmällä runkoaineella voi olla suuri vaikutus sitoutumisen alkuun. Käytännössä nämä on varmasti eräkohtaisesti mitattavissa, mutta se vaatisi epäilemättä monelle asemalle suuria investointeja erilaisten mittareiden asentamiseksi, sekä käyttökustannuksia kalibroinneista ja huolloista. Homogenointikin varmasti onnistuu, tosin se voi olla hyvin kallista, enkä tiedä onko tuohon olemassa olevaa tekniikka. En tosin ole kovin syvällisesti perehtynyt sementin tai sen seosaineiden ja geopolymeerien valmistukseen, joten en osaa tarkemmin tuosta sanoa.
Toki hyvin tarkka hienosäätö ei aina ole tarpeen, vaan usein pärjätään karkeammallakin tasolla. Se että Betolar ei saa kaikkia reseptejä kerralla oikein, ei vielä tarkoita etteikö se voisi menestyä.
Toki monien tyypillisten ”helppojen” massojen reseptejä tietokoneohjelma voi varmasti luoda muutamalla iteraatiolla, mutta tähän pystyy myös kokenut betonimylläri tai laborantti, joten tähän tarkoitetusta ohjelmasta ei tuolloin ole hyötyä.
Vielä liittyen noihin päästömaksuihin. Ison rautakappaketjun verkkokaupasta saa Finsementin plussementtiä 25 kilon säkeissä hintaan 0,27 senttiä kilo, ja tämä sisältää rautakaupan katteen sekä verot. Käytännössä tuosta voi vetää johtopäätöksen että isoille ostajille hinta on todennäköisesti paljon alle 100€/tonni. Jos hiilipäästö maksaa 80 €/tonni, eli noin 40 €/sementtitonni, voisi tuo osuus olla todella merkittävä betonin kustannukselle ottaen huomioon, että normaalissa betonissa sementti vastaa erittäin merkittävästä osasta materiaalikustannuksia. Tällä hetkellä on ymmärrettävää että betoniteollisuus saa näitä päästölupia ilmaiseksi, koska muuten rakentamisen kustannukset paisuisivat edelleen. Kun kuitenkin jossain vaiheessa markkinoilla on kohtalaisesti saatavilla vähähiilisiäkin vaihtoehtoja, on mielestäni odotettavissa että ilmaisia päästölupia lähdetään karsimaan.
5 tykkäystä
Ei sulkeutunut anti etuajassa näemmä. Kysyntä osakkeille ollut siis huono tai enintään kohtuullinen.
Tuli aiempi uutisotsikko mieleen, jossa Turun yliopistolliseen keskussairaalaan rakennettiin laajennussiipi. Kun pohjatyöt oli tehty tiettyyn pisteeseen asti, huomattiin, että betonin laadussa olikin vakavia laatuongelmia. Onneksi huomattiin jo tässä vaiheessa. Kaikki jo rakennettu purettiin ja aloitettiin alusta.
Jos jätevirtoja sekoitetaan työmaakäyttöön, saa olla kyllä todella tarkkana, että laatuongelmia ei tule vuosienkaan päästä.
3 tykkäystä
Moikka @Betis ja kiitos valaisevasta kirjoituksesta.
Itse olin aivan varma että merkitsen Betolaria, koska luulin että kysymys on ilmakehästä sidotun hiilidioksidin lisäämisestä betoniin. Olen ymmärtänyt että tämmöistäkin tekniikkaa on ainakin tutkittu ellei jo tarjolla. Myös hiilidioksidin lisääminen betoniin parantaa betonin lujuutta ja lisäksi sitoo hiilidioksidia rakenteeseen, jooka tekee betonirakentamisesta hiilineutraalimpaa.
Osaatko @Betis ottaa kantaa tähän prosessiin ja siihen onko tämäntyyppistä toimintaa olemassa täällä Pohjolassa?
1 tykkäys
Olen itsekkin lukenut tuosta joskus. Käsittääkseni tuollaisessa menetelmässä hiilidioksidi otetaan jonkin toisen tehtaan piipusta ennen kuin se pääsee taivaalle, ja jollain menetelmällä työnnetään betoniin. En kuitenkaan tiedä tehdäänkö tuota missään mitenkään merkittävällä mittakaavalla. Käsittääkseni sillä ei myöskään ole mitään tekemistä Betolarin kanssa.
Normaali betoni imee hiilidioksidia ilmasta luontaisesti. Tätä ilmiötä kutsutaan karbonatisoitumiseksi. Karbonatisoituminen nostaa hieman betonin lujuutta, ja samalla laskee betonin pH arvoa sen verran, että teräksen korroosio mahdollistuu, joten useimmiten se on erittäin huono asia. En osaa sanoa voidaanko jollain sementtiä korvaavalla aineella vaikuttaa tähän prosessiin. Jos pystytään, se olisi varmastikkin myös valtava kultakaivos. Näillä arvailu ei kuitenkaan mielestäni oikein liity ketjun aiheeseen, joten parempi jättää tähän.
3 tykkäystä
Minäkään en ole kuullut mistään suurista määristä, mutta Briteistä löytyy:
Eikös tämä teknologia ollut se mistä annissa (vai oliko se Vernerin haastattelussa?) puhuttiin? Oli kuulemma miljoonan tai miljoonien investointi jonka toteuttaminen kestää pari vuotta jos en väärin muista.
Se miten itse olen tämän tekoälyasian tulkinnut (lue: spekuloinut) on, että he käyttävät jotain simuloivaa tekoälymallia (tai pyrkivät kehittämään sellaisen), joka yrittää mittauksista kumuloituvan datan perusteella tuottaa jatkuvasti parempia simulointeja ruokkien lopulta itseään. Näin lopulta koneoppimismalli voi tuottaa itse dataa simulointeihin kun reseptiikkaa sovelletaan uusiin kombinaatioihin/jätevirtoihin. Mielenkiintoisena knoppina siitä miten tällainen toimii on “generative adversarial network” joka ei siis itsessään liity tähän mitenkään mutta kuvaa vain kuinka tekoäly voi kouluttaa myös itseään. Usein tekoälyidea perustunee siihen että yrityksellä on hallussaan poikkeuksellisen iso määrä hyvin kuvattua dataa, jota voi käyttää koneoppimisalgoritmin ruokana. Kyllä niitä algoritmejakin tunkataan maailmalla miljoonien vuosiliksalla, mutta laadukkaan datan määrä lienee se avainasia jota ilman ei tee edes keskinkertaista algoritmia. Tekoälyä oikeampi termi lienee koneoppiminen, joka on siis käytännössä vaan matemaattisen optimoinnin harjoite, joka nykyaikaisten piirien ansiosta on mahdollista suorittaa niin nopeaa että tuloksiakin voi saada ulos järkevässä ajassa.
Tätä tekoälyasiaa ei ole kuvattu mitenkään eikä myöskään sitä miksi Betolar olisi siinä muita edellä, siksi kaikki edellä puhuttu on vahvasti spekulointia. Koska sitä ei ole kuvattu millään tavalla herää kysymys siitä kuinka kehittynyttä tekeminen voi olla. R&D:ssä on paljon tutkijoita/tutkijataustaisia ihmisiä, mutta varsinaisia koneoppimisen osaajia siellä ei ole. Oma tulkintani on että tekoälyn osuus tästä reseptistä on lopulta aika triviaali kilpailuedun näkökulmasta (=se osuus olisi helppo kopioida), mutta ne muut ei.
1 tykkäys
Betonin suhteitus koostuu pääosin mitattavista diskreeteistä muuttujista. Näin ollen neuraaliverkon voi kouluttaa tuottamaan haluttuja lopputuloksia jos hyvä lopputulema on tiedossa. Onhan tätä harrastettu ja jopa kotimaassa, esimerkiksi googleen voi kirjoittaa hakusanaksi Abhay Bulsari niin alkaa tulla kotimaista kamaa netistä vastaan, esimerkiksi tämä juttu:
erittäin ansiokasta perusteiden kertaamista Betis. Mielestäni halusit sanoa tuolla, että betonin suhteitus on helkkarin monimutkainen ilmiö eikä pelkällä sementtipastalla tai sideaineella pysty ratkaisemaan sitä ongelmaa, vaan pitäisi olla syvällistä asiantuntemusta käytössä olevista runkoaineista, niiden raekokojakaumasta, käytössä olevista fillereistä yms. Ja mitä itsekin aikaisemmin kyselin, että onko tuolla betolarilla kovan luokan betonitekniikan konkaria palkkalistoillaan?
Toinen asia mitä minä hämmästelin, että ovatko he itse asiassa lainkaan vielä edes sotkeneet kiviaineksia heidän geopolymeeripastaansa?
1 tykkäys
Mitä tuo uuden sideaineen käyttöönotto tarkoittanee oikeasti? Se on hyvin pitkä prosessi, ennen kuin tarvittavat viranomaishyväksynnät on saavutettu ja tarvittavat testit on tehty. Ei se todellakaan mene niin, että etsitään jokin sivuvirta ja sitten näppäillään tietokonetta, jonka jälkeen aletaan valamaan kerrostaloa tai jotain siltaa.
Koneoppimisesta ja muista trendisanoista ei ole mitään hyötyä siinä vaiheessa, kun niitä viranomaishyväksyntiä aletaan hankkimaan.
4 tykkäystä
Olet aivan oikeassa, että tuo käyttöönotto ei voi tapahtua kovin nopeasti. En ole erityisen perehtynyt noihin viranomaiskysymyksiin, mutta jotain tietoa niistäkin on. Kun on päästy siihen vaiheeseen, että joku tarjoaa uutta sideainetta betonivalmistajalle, on sideaine oletettavasti jo ce-merkitty. En osaa sanoa miten sideaineiden merkinnät tapahtuu, etenkin jos kyseinen aine ei kuulu selkeästi mihinkään olemassa olevaan standardiin, vaan on todellakin uusi tuote.
Jos olen ymmärtänyt oikein, Betolarin suurin etu syntyisi seuraavassa vaiheessa, jossa aletaan kehittämään reseptejä uudella sideaineella. On hyvin vaikea sanoa kauanko tämä vaihe yleensä kestää, sillä uuden sideaineen kohdalla voi olla niin, ettei olemassa olevat lisäaineet toimikkaan odotetusti, vaan joudutaan säätämään myös näiden ominaisuuksia. Jos joudutaan tekemään riittävästi muutoksia olemassa oleviin lisäaineisiin, on edessä myös niiden hyväksyntä. Tyypillisin testi mitä betonin kanssa lähes aina tehdään, on 28 päivän puristuslujuus, joten sekä massoilla että kaikilla aineilla testit vievät ainakin tuon kuukauden pelkkää odotttelua. Toki asioita voi olla mahdollista tehdä yhtä aikaa.
Jos siis Betolar voi tässä kohtaa ottaa vain tarjotusta sideaineesta ja olemassa olevista kiviaineista näytteet, ja tietokone kertoo että millainen resepti tarvitaan, ja millaiset lisäaineet tarvitaan, voi käyttöönotto lyhentyä todella paljon, kun voidaan suoraan valmistaa lisäaine, laittaa sen hyväksyntä käyntiin, ja samalla aloittaa jo betonin hyväksyntäprosessi. Toisena vaihtoehtona on tehdä ensin sideainepastalla testejä, sitten lisätä siihen lisäaineet ja muokkailla niitä. Sen jälkeen päästäisiin sotkemaan mukaan kiviä, ja lopulta päästäisiin puristamaan kuutioita ja todennäköisesti aloittamaan alusta, koska lujuuksissa on selittämättömiä eroja. Jos tämä vaihe voidaan siis tiivistää suoraan betonilla tehtävään testaukseen, ja näitä testikierroksia vähentämään, on tuossa selkeä kilpailuetu.
Tämän vaiheen jälkeen tulee vielä lopputuotteen hyväksyntä, jolloin menee taas ainakin kuukausi, kun odotetaan että betoni täyttää arvosteluiän. Tässä kohtaa täytyy mainita että oma tietämykseni keskittyy pitkälti tuohon käytännönläheiseen vaiheeseen, jossa sotketaan labrassa ensimmäiset betonit, ja ihmetellään miksei mikään taas toimi. Betoniasemalle mentäessä on useimmiten ratkottu jo suuri osa ongelmista labrassa. Käsittääkseni Betolarin työ pyrkisi ohittamaan tämän labravaiheen tekoälyllä, joka osaa ennakoida nämä asiat, ja he siirtyisivät suoraan hienosäätämään massaa tehtaalle. Itse en olisi lainkaan pahoillani, jos tämä labrassa vääntäminen vähenisi, koska ikävän usein se tuntuu lähes hakuammunnalta.
@Takahuhti Ymmärsit aivan oikein. Tiedän kokemuksesta, että betonireseptin säätö voi olla erittäin haastavaa. Joskus se onnistuu yhdellä kerralla, mutta useammin on niin, että testauksessa tulee vastaan yllättäviä asioita, ja tarvitaan erittäin laajaa asiantuntijuutta, että noita yllätyksiä osataan ratkaista. Yksi syy tähän on mielestäni se, että tunnemme betonin ominaisuudet vielä kohtalaisen huonosti. Toki monet asiat on hyvin tiedossa, mutta on myös paljon asioita joita ei olla vielä paljoa tutkittu. Kun tietomme lisääntyy, tulee varmasti jossain vaiheessa se aika, kun tämä Betolarin systeemi toimii. Tämän hetken sijoituscasena en usko että ollaan vielä siinä. Toivon toki että olen väärässä, koska hyödyt olisi valtavat.
Yhtenä lisäkysymyksenä johon vastaamiseen tarvittaisiin varmaan aihetta tunteva kemisti, on noiden lisäaineiden räätälöinti tehdaskohtaisesti. Esimerkiksi notkistimia käytetään tyypillisesti nykyaikaisessa betonissa 0,5-2 % sementin painosta, eli käytännössä hyvä arvaus keskiarvoista voisi olla 2-4 kiloa kuutiota kohden. Kemisti tarvittaisiin vastaamaan siihen, kuinka paljon yhden aseman täytyy tuottaa betonia, jotta sitä varten on kannattavaa valmistaa oma lisäaineensa, vai onko Betolarilla jokin yhteistyökumppani tai menetelmä jolla voidaan tehdä suhteellisen pieniäkin määriä erilaisia lisäaineita, vai onko asiakkaille jokin tietty minimikapasiteetti, jota pienemmän toimijat eivät pääse asiakkaiksi? Notkistimet ovat tästä aiheesta kenties helpoin esimerkki, koska niitä käytetään eniten. Toisena ääripäänä on huokostimet, joiden menekki voi olla <0,1 % sementin painosta. Esimerkiksi Suomessa kuitenkin kaikki ulkotiloihin jäävä betoni täytyy olla huokostettua, joten tuotetta ei voi sivuuttaa, vaan se on pakko olla tarjolla. Vaikea kuitenkaan nähdä että sen räätälöinti voisi olla kannattavaa, koska määrät on niin pieniä. Molemmilla mainituilla aineilla niiden toiminta perustuu niiden toimintaan nimen omaan sementin ja veden kanssa, joten toisen sideaineen kanssa ne saattavat olla hyödyttömiä.
Tällä hetkellä yllä kuvattu ongelma hoituu pitkälti sillä, että raaka-aineet on kohtuullisen hyvin tunnettuja, ja reseptit voidaan muokata niin että ne toimivat nykyisillä lisäaineilla. Tietenkin myös lisäaineita kehitettään ja uusia testataan jatkuvasti, mutta tunnetut raaka-aineet helpottavat tätä huomattavasti. Kun Betolarin mallissa joka asemalla voi olla erilainen sideaine, ei ole mitenkään kiveen hakattua, että sama notkistin toimii lainkaan kahdella eri asemalla. Toki jos kahdella asemalla käytetään kuonaa, vaikka kuona tulisikin eri paikoista, voi olettaa että lisäaineissa on myös paljon yhteistä, mutta kuona-asema ja kokonaan toinen geopolymeeriasema eivät välttämättä voi yhdistää mitenkään kemikaalejaan tehokkaasti.
Yleisenä huomiona voi olla myös hyvä miettiä kuonan lähdettä. Nykyään lähes kaikki teräs tuotetaan hiilellä, mutta ensimmäisiä vedyllä pelkistettyjä teräksiä on jo tuotu markkinoille. En tunne terästeollisuutta kovin tarkasti, mutta vahva arvaukseni on, että vetyteräksen kuona on kemiallisesti varsin erilaista kuin hiilellä pelkistetyn teräksen kuona.
Tässä kohtaa täytyy tosin huomata että Betolar pitkälti kertoo että he ovat ratkaisseet nämä kaikki ongelmat. Jos se pitää paikkansa, on tämä mietintä turhaa, ja pörssiin tulossa ympäristön kannalta yksi parhaista asioista pitkään aikaan.
Edit. Typo korjaus
14 tykkäystä
“Betolar Oyj:n (“Yhtiö”) listautumisanti yksityishenkilöille ja yhteisöille Suomessa (“Yleisöanti”) on ylimerkitty moninkertaisesti.”
11 tykkäystä
Notkistimiin liittyen työmaalla tarvitsee lisätä yhteen 8 m3 kuormaan drinkkilasillinen notkistinta ja massa muuttuu merkittävästi. Kustomoitu notkistin betoniasemalle ei omin arvioiden mukaan ikinä olisi taloudellisesti kannattavaa. Notkistin on kuitenkin bulkkitavaraa.
Näihin betonin lisäaineisiin liittyy myös valtavat taloudelliset riskit. Mikäli massa epäonnistuu, siitä aiheutuu valtavat kustannukset. Lisäaineille pitää myös hankkia viranomaishyväksynnät. Käytännössä tälläiset riskit ovat betonitoimittajalle täysin kestämättömiä.
4 tykkäystä
Instikoillekin startuppi kelpasi hyvin, ainakin ylimerkintä
4 tykkäystä
Uusia osakkeenomistajia tuli reilut 4 300 kappaletta:
Yleisöannissa tehdyt sitoumukset hyväksytään kokonaan 50 tarjottavaan osakkeeseen saakka ja tämän ylittävältä määrältä noin 6 prosentin osalta annetuista merkintäsitoumuksista.
9 tykkäystä
Betolarin Geoprime menossa testiin asuinrakentamisessa.
5 tykkäystä
Karo Hämäläisen kirjoitus Betolarista, ei vaikuta kovin härkämäiseltä. Etenkin jos jollain aikavälillä teräksen masuunivalmistus ja kivihiilen energiatuotanto vähenevät kohti loppua
2 tykkäystä
Saako Betolaria myytyä lyhyeksi jossain?
2 tykkäystä