Yllä mainittuun Q1 liikevaihtoon ei enää Q2:lla päästy, ja matka kohti 200 M€ vuosiliikevaihtoa näyttää entistäkin jyrkemmältä ylämäeltä.
Betolar myös on lisännyt raportointiinsa uuden tunnusluvun “myyntikate”, joka sekin on nähtävästi negatiivinen (-5000 euroa). Eli edes tuota 7 800 euron liikevaihtoa ei saada ilman negatiivista bruttokatetta (nettokatteesta puhumattakaan). Noh, tämähän on tietysti ikiaikainen tapa päästä markkinoille, että ottaa jokaisessa myynticasessa pataan, mutta luo asiakkuuksia.
Burn rate tosiaan kasvanut jo 1 M€/kk vauhtiin. Hurjaa on rahan lapioiminen, mutta jos ei sitä ole saatu konvertoitua liikevaihdoksi, niin on se kuitenkin lehdistötiedotteksi hyvin silti muuntunut. Olisi mukavaa, jos Betolar pystyisi antamaan jotain lähiajan ohjeistuksia, joihin toteumia voisi verrata. Mutta uskoni tuohon 200 M€ vuosiliikevaihtoon ei ole kasvanut edellisen tulosjulkistuksen jälkeen lainkaan.
Valitettavasti raportista en minä ainakaan koe saavani vastauksia, miten tämä kaupallinen potentiaali saadaan valjastettua 5 000-kertaiseksi liikevaihdoksi. Sen sijaan palstatilaa käytetään sen toteamiseen, kuinka monta biljoonaa kohdemarkkinan koko on. Perinteinen punainen lippu.
Muutama sana geopolymeereistä, joita Betolar kehittää ja myy.
Geopolymeeri ”betoni” valmistetaan sekoittamalla lentotuhkaa, masuunikuonaa, vesi ja aktivaattori keskenään. Geopolymeerejä on valmistettu tuhat vuotta. Kaikilla betonialalla olevilla on tiedossa, kuinka geopolymeerejä tehdään
Teollisuuden sivuvirrat, kuten lentotuhka ja masuunikuona ovat jo nyt käytössä betoniresepteissä.
Molemmat ovat tunnettuja ja standardisoituja materiaaleja sekoitettavaksi betoniin.
Muilla mahdollisilla sivuvirroilla on haasteena niiden epäpuhtaudet, sekä riittävyys. On hyvin epätodennäköistä, että muita sivuvirtoja voitaisiin käyttää laajamittaisesti sementin korvikkeena.
Valtavat globaalit sementti/betonialan yritykset hallitsevat markkinaa ja heillä miljardien kassa tuotekehityksessä ja kaikki etsivät menetelmiä Co2 päästöjen alentamiseksi.
Jo nyt löytyy valmiita standartisoituja sementtilaatuja, esim. CEM III/B (60-80% sementistä korvattu masuunikuonalla) tai CEM III/C (90% sementistä korvattu sivuvirroilla) joita käytetään laajamittaisesti betonirakenteissa. Esim Hollannissa voi käyttää ainoastaan CEM III/B sementtiä.
Betonilaatuja säätelee globaalisti hyvin tarkat normit ja edes kaikilla nykyisillä betonilaaduilla ei voida tehdä esim. säänkestäviä betoneja (sillat, parkkihallit, julkisivut, pihalaatat jne). Joten kaikki ymmärtää, että geopolymeeribetonilla on hyvin vaikea tehdä isossa mittakaavassa mitään.
Tunnetuimmat ja määrällisesti merkittävät betonin sivuvirrat (lentotuhka ja masuunikuona), käytetään jo nyt melkein 100% betonissa. Ei ole olemassa sivuvirtoja millä voidaan korvata puhdas portland sementti täysin.
Puhtaalla sementillä on hyvin matala Co2 päästö, ongelma on betonin valtava käyttömäärä. Useilla firmoilla on kehitteillä hiilidioksidin talteenotto sementin tuotannosta, joka tulee vähentämään betonin Co2 päästöjä merkittävästi.
Tanskalainen betonivalmistaja IBF A/S tuo Tanskan markkinoille rakentajille ja urakoitsijoille ilmastoystävällisen innovaation, joka perustuu Betolarin Geoprime ratkaisuun: betoniputket, jotka on valmistettu kokonaan ilman sementtiä. Näiden putkien hiilijalanjälki on yli puolet pienempi kuin tavallisten betoniputkien. Tulos on saavutettu vahvuudesta, mitoista ja kulutuskestävyydestä tinkimättä eikä putkista myöskään vuoda haitallisia aineita.
Sementittömien betoniputkien ensimmäinen asiakas on Aarhus Vand A/S, joka hoitaa 350000 yksityis- ja yritysasiakkaan vesi- ja jätevesihuollon Aarhusin alueella.
Sementin sideaineena korvaava Geoprime-ratkaisu tulee suomalaiselta Betolarilta[1]ja se perustuu terästuotannon sivutuotteena syntyvään masuunikuonaan. Näin tuote on vastaus myös suurempaan kiertotalouden globaaliin trendiin.
–
“Yhteistyömme Betolarin kanssa on toiminut erittäin hyvin, ja Geoprimen käyttöönotto tuotannossamme on niin helppoa, koska meidän ei ole tarvinnut tehdä tuotantoomme mitään muutoksia. Meille ja asiakkaillemme on ollut todellinen yllätys, miten helppoa tämä on”, sanoo Jesper K. K. Bang, IBF A/S:n osastonjohtaja.
Lisäys: Löytyy myös linkkarista
Toinen lisäys: Betolarin yhtiöesittely HC Andersen Capitalin järjestämässä seminaarissa: Betolar sijoituskohteena | Green/Energy Transition Seminar 6.9.2022
Lopussa Ylikoski mainitsee yllä linkattuun tiedotteeseen liittyen muun muassa, että betoniputkia asennettiin maahan 600 metrin matkalle. Ei kuulosta vielä kovin paljolta, mutta se on alku sekin.
Julmetusti tulee informaatiota, vai onko se niin, että kun on vasara, kaikki alkavat ennen pitkään näyttää nauloilta
Betolar on nimittänyt ensimmäisen toimitusjohtajan Intian yksikköön. Abhishek Bhattacharya aloittaa uudessa tehtävässään yrityksessä 12.9.2022. Abhishek Bhattacharyalla (MBA ja rakennustekniikan insinööri) on parinkymmenen vuoden kokemus liiketoiminnan kehittämisestä, kaupallistamisesta ja tuotannon aloittamisesta Intian betoniteollisuudessa.
Uudessa tehtävässään Abhishek Bhattacharya tulee johtamaan Betolarin Intian toimintoja. Tehtävään kuuluu tiimin rakentaminen vastaamaan paikallisesta teknisestä tuesta ja aloittaa laboratoriotoiminnot tukemaan Betolarin liiketoimintasuunnitelmaa Intian markkinoilla. Bhattacharya vastaa myös myynnin kehittämisestä eri liiketoiminta-alueille Intiassa keskittyen ratkaisuihin, jotka ovat jo hyväksyttyjä paikallisilla markkinoilla. Hän tulee työskentelemään läheisesti myös tuotekehitystiimin kanssa tarjotakseen liiketoiminta- ja markkinanäkemystään tukemaan markkinavetoisia tuote-ehdotuksia.
Lisäys: Tiedote linkkarin puolelta sekä asianosaisen profiili linkkarista
Toinen lisäys: Vähähiiliset tuotteet mukana myös sähkömessuilla Jyskylässä.
JA-KO Betonin toimitusjohtaja Jaakko Eloranta toteaa, että tavoitteena on saada Geoprime-tuotteita mahdollisimman paljon markkinoille ja näin vastata tähän vähähiilisten tuotteiden kasvavaan kysyntään.
Tätä vähähiilisten tuotteiden kysyntää on ainakin omasta positiosta katsellen todella vaikea arvioida. Vaikka @Antti_Viljakainen ette seuraa Betolaria, niin ehkä esim. EcoUpin kautta pystyt arvioimaan tuota kysyntää paremmin kuin tavan tuulipuku. Millainen käsitys teille Inderesin analyytikoille on muodostunut kollektiivisti vähähiilisten tuotteiden kysynnästä laajemmin eri markkinoilla? Onko tämä aitoa kiinnostusta, vai enemmän sellaista viherpesua tai ESG-poseerausta?
Yhdistäisin tämän tiedotteen tähän SK:n uutiseen. Käsittääkseni puhutaan samasta laitoksesta, jonka myös väistyvä tj Löppönen mainitsi ohimennen jossain tulosinfossa tai vastaavassa. Hän mainitsi silloin, että erilaiset kuonat hinnoitellaan eri tavalla. Vanadiinista puhdistettu kuona olisi kuulemma halvempaa kuin se, mitä nyt pääsääntöisesti käytetään sementittömässä betonissa.
Tämän uutisen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että tiukemmat lupaehdot voisivat aiheuttaa lisää kustannuksia ja kuroa tuota hintaetua umpeen. En siis tiedä tarkkaan, mutta näin voisi kuvitella. Yleensä kun joku asia tehdään parenmin ja tarkemmin, se ei ole halvempaa
Se mikä on pistänyt silmään, niin Betolarilta ei ole kommentoitu mitenkään tähän lupaehtojeb tiukentamiseen ja hyväksymiseen. Pitääpä ryhtyä kyselemään, onko näkemystä tai kommenttia tästä. Viimeistään seuraavassa mahdollisessa tulosinfossa ellei muuta.
Varastoinnin vesien- ja pölynhallinnasta sekä varastoitavista määristä on päätöksessä annettu yksityiskohtaiset määräykset, jotka ovat tiukemmat, mitä hakemuksessa esitettiin. Aluehallintovirasto on päätöksessään muun muassa rajannut varastoitavan raaka-aineen määrää, jotta ympäristövaikutuksia voidaan hallita. Jätteen välivarastoinnille on lisäksi asetettava vakuus.
Tuotantoprosessista ilmaan johdettaville päästöille on asetettu tiukemmat raja-arvot, mitä hakemuksessa esitettiin. Raja-arvot perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan, jonka tarkoitus on minimoida laitoksen ympäristövaikutuksia.
”Hakemuksen esityksiä tiukemmat lupamääräykset edellyttävät, että toiminnan yksityiskohtaisessa laitossuunnittelussa valitaan hakemuksessa esitettyä tehokkaammat ilmaan johdettavien päästöjen erotinlaitteet. Näin myös toiminnan päästöt ilmaan ja niiden vaikutukset jäävät hakemuksessa esitettyä vähäisemmiksi”, toteaa ympäristöneuvos Anna Laiho tiedotteessa siitä, miten lupapäätös vaikuttaa hankkeen suunnitteluun.
Rakentaminen on iso päästöjen tuottaja ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen edes sinne päin vaatii ehdottomasti edistystä etenkin isojen sekä kasvavien päästölähteiden kanssa. Regulaatio näyttää etenevän lyhyen ajan vastatuulista huolimatta vääjäämätömästi ja jokaisen itseään kunnioittavan rakennusliikkeen strategiassa päästöjen vähentäminen on yksi kulmakiviä. Tältä pohjalta en mitenkään jaksa uskoa, että tämä jäisi pelkäksi ESG-poseeraukseksi pitkässä juoksussa, vaikka lyhyellä tähtäimellä kaikenlaista hikkaa voi tulla, kun etenkin kuluttajia inflaatio haastaa tosissaan ja myös rakentajilla on sopeutumista Venäjän hyökkäyksen takia muuttuneisiin realiteetteihin (suhdanne ja kulutaso).
Mielestäni selvää kuitenkin on, että vähähiilisissä rakennusmateriaaleissakaan kaikki eivät ole suotuisasta trendistä huolimatta voittajia vaan kilpailun myötä tietty osa epäonnistuu suunnitelmissaan. Näissä skenaarioissa sijoittajien tuotot voivat tietenkin jäädä hyvinkin heikoiksi, mikä kannattaa aina tiedostaa, vaikka pitkä trendi onkin mielestäni ehdottomasti alan yhtiöiden takana.
Nämä kaikki kommentit siis koskevat yleistä tasoa eivätkä suoranaisesti liity mitenkään Betolariin.
Betolarin asiakas FCN ottaa uuden askeleen kohti hiilidioksidipäästöjen vähennystä. Yritys, joka toimittaa betonituotteita puutarha- ja piharakentamiseen on valmistanut tuotteitaan hiilineutraalisti vuodesta 2021 alkaen. FCN on nyt ottanut uuden innovatiivisen ratkaisun tuotantoonsa ja tämän avulla voidaan vähentää betonisten pihakivien päästöjä jopa 80%.
Perinteisessä pihakivien tuotannossa on tähän asti käytetty sideaineena sementtiä. Sementin haittana on se, että sen valmistuksessa käytettävästä raaka-aineesta, kalkkikivestä, vapautuu runsaasti hiilidioksidipäästöjä tuotannon aikana. Betonisten 8 cm korkeiden pihakivien nykyiset päästöt ovat noin 20 kg hiilidioksidia per neliömetri. Geoprime® ratkaisun ja FCN:n uuden tuotantoteknologian avulla tämä luku saadaan merkittävästi matalammalle tasolle ja tuotteet voidaan valmistaa niin, että niiden päästöt ovat alle 5 kg per neliömetri. Tämä on 75 % vähemmän verrattuna aikaisempaan.
Mielenkiintoinen artikkeli tanskalaisessa betonialan lehdessä, joka tuli linkkarissa vastaan
Artikkelissa taustoitetaan muutamia Betolaria koskevaa riskiä. Käännös on Googlen.
“Olisi luultavasti naiivia ajatella, että sementistä päästään eroon kokonaan, mutta kannatan vahvasti sitä, että toimiala vetää samaan suuntaan, kun on kyse aikomuksesta olla kestävämpi. Joko käyttämällä vähemmän sementtiä tai käyttämällä kestävämpää sementtiä”, sanoo Jesper KK Bang. Itse asiassa hän on vaikuttunut kaikesta huomiosta, jonka uusi tuote on saanut sen julkaisun jälkeen syyskuun alussa.
Sementin sijasta sideaineena käytetään tuotetta Geoprime. Se tulee suomalaiselta Betolarilta ja perustuu masuunikuonaan, joka on terästuotannon jäännöstuote. Tuote puhuu siis myös laajemmasta, globaalista kiertotalouden trendistä. Yksi haaste on kuitenkin se, että sementtittömälle betonille ei ole vielä olemassa EU-standardia.
“Olen kuitenkin sitä mieltä, että konkreettisten standardien puute ei saa olla tuotekehityksen tiellä. Olemme edenneet meille strategista polkua pitkin ja osallistumme jatkuvasti useisiin erilaisiin kehitysprojekteihin. Toisin sanoen haluamme auttaa muokkaamaan kehitystä”, sanoo Jesper KK Bang edelleen. Hetikään ei ole ollut ongelmia uusien putkien käyttöönotossa.
Aarhus Water on erittäin kiinnostunut CO 2 -jalanjäljen vähentämisestä rakennustöiden yhteydessä, samoin kuin urakoitsija Arkil, joka on tehnyt työn. Täällä rakennuspäällikkö Flemming Holm sanoo, että sementittomissa tuotteissa on hyvät mahdollisuudet. Muun muassa päällystämiseen asfaltin sijaan, mikä on myös yksi suurimmista hiilidioksidipäästöjen aiheuttajista.
IBF:ssä Jesper KK Bang on kuitenkin tietoinen siitä, että puut eivät kasva taivaalle. Konkreettisen standardin puute, mikä tarkoittaa muun muassa, että putkia ei voi merkitä CE-merkillä, ei ole ainoa haaste. Hän ymmärtää, että masuunikuona ei ole ehtymätön luonnonvara, eikä Geoprime siksi pysty korvaamaan kaikkia sementillä valmistettuja tuotteita yrityksessä. Se on kuitenkin yksi monista vaikutuksista yhteiskunnan hiilidioksidikuormituksen vähentämiseen.
“Näen myös mahdollisuuksia tehdä muita betonituotteita ympäristöystävällisempiä, mutta en usko, että terästeollisuus pystyy palvelemaan Geoprimen kuonalla koko betoniteollisuutta. Toisaalta olen varma, että tähän projektiin tekemämme työ karkaa muita ideoita ja projekteja, koska kuten mainittiin, aiomme työskennellä strategisesti kestävämpien tuotteiden parissa”, Jesper KK Bang kertoo.
Uudet putket on kehitetty alusta alkaen yhteistyössä Betolarin kanssa, ja hän lisää, että mikäli yhteistyö IBF Eco2 Geoprimen kanssa osoittautuu mahdolliseksi jatkaa muun tyyppisissä betonituotteissa, on tietysti edellytyksenä, että markkinat ovat todella kiinnostuneita niiden käytöstä. Innostus uusia Eco2-putkia kohtaan viittaa kuitenkin vahvasti siihen, että näin on.
“Olen erittäin iloinen siitä, että Aarhus Water päättää ottaa johtoaseman tässä projektissa. Olemme investoineet monta tuntia ja rahaa sementtivapaiden betoniputkien kehittämiseen, mistä olemme erittäin ylpeitä ja uskomme siihen todella. Juuri nyt putket ovat hieman kalliimpia kuin tavalliset betoniputket, mutta kasvavan kysynnän mukaisesti odotamme hinnan olevan kilpailukykyinen”, sanoo Jesper KK Bang.
IBF:lle sementtittömät betoniputket eivät aiheuta suuria muutoksia putkien valmistuksessa, ja se on pinnalla lähes mahdoton erottaa tavallisesta betoniputkesta. Ilmastoystävällinen muutos ei kuitenkaan ole täysin näkymätön, koska putket ovat väriltään hieman kellertäviä ja niihin on painettu myös teksti IBF Eco2, joka on betoniyhtiön tuotesarjan nimi, jonka hiilidioksidipäästöt ovat vähintään 50. prosenttia.
Onneksi Betolarin kasvumahdollisuudet eivät rajoitu pelkästään Eurooppaan. Intiassa luulisi riittävän potentiaalia. Betolar siis mukana betonialan tapahtumassa lokakuun puolivälissä Mumbaissa
Lisäys: Twitterissä tuli vastaan, että Intian ensimmäiset Geoprime pihakivet myös näytillä tapahtumassa
Salkunrakentajan Jorma Erkkilä on tehnyt jutun Betolarista ja siitä, miten se pyrkii hakemaan Intiasta markkinoita.
“Olemme iloisia voidessamme esitellä ensimmäiset tuotteet Intian markkinoille. Olemme nyt siirtyneet laboratoriotesteistä tuotantovaiheeseen ja voimme hyvin osoittaa maailmalle, kuinka hyvin tämä ratkaisu toimii käytännössä. On hienoa kuulla palautetta betonialalta koskien vastuullista ratkaisuamme. Betonialan hiilijalanjäljen pienentäminen on erittäin ajankohtainen ja tärkeä aihe”, kertoo Abhishek Bhattacharya, Betolar India Pvt. Ltd. toimitusjohtaja.
Betolarin liiketoimintajohtaja Juha Pinopaa kertoo, että Betolar on tyytyväinen siihen, että toiminta Intiassa ja laajemmin Aasiassa kasvaa ja että yhtiö on jo saavuttanut tuotantovaiheen ensimmäisten asiakkaiden kanssa.
Tuoreessa raportissa liikevaihto on ainakin kasvussa, Q3:lla tehtiin jo 44 t€ liikevaihtoa, mikä on iso tasohyppy ylöspäin.
Burn rate edelleen n. 1 M€/kk, kassaa jäljellä n. 30 kk ylösajoon. Yhtiön taloudellisissa tavoitteissa on positiivinen rahavirta (vasta) vuonna 2026, eli aika tarkkaan pitää alkaa kukkaroa jo vahtia, ettei rahat lopu kesken.
Jonkun verran Betolaria seuranneena silmään pistää huikeiden koekäyttösopimusten saanti. Muutoin 30:n miljoonan kassa ja firma arvotetaan 50:n miljoonan tasolle kuulostaa teoriassa kyllä hyvälle. Liikevaihtoa ei käytännössä edelleenkään ole, mutta mikä hirvittää lähinnä on omaan korvaan hieman ristiriitaiset viestit.
Esimerkkinä:
Ensin aiemmin mainitaan “Löppösen mukaan (Betolar) yhtiön ratkaisu on jonkin verran perinteistä sementtipohjaista ratkaisua kalliimpi, mikä aiheuttaa asiakkaiden käyttöönotolle kynnystä etenkin Euroopassa.”
Ja myöhemmin jatkuu:
Löppönen toteaa että “Aasiassa edullisuus potkii liikkeelle”
Tälläset ristiriidaisuudet aina ihmetyttää ja siksi täältä kyselenkin onkin artikkelin kirjoittaja mokannu jotakin, vai miksi Betolarin valinta olisi Euroopassa kalliimpaa, mutta Aasiassa halvempaa?
Hyvä nosto. Minä ainakin olen ollut käsityksessä, että nimenomaan Aasiassa perinteinen sementtipohjainen ratkaisu on halvempi kuin Euroopassa. Lisäksi Aasiassa ei olla ainakaan vielä niin ympäristötietoisia, joten voisi kuvitella että tilanne on nimenomaan päin vastoin: Aasiassa vaikea saada jalansijaa kun kilpaileva tuote on halpa ja ilmastoasiat ei oo niin justiin. Euroopassa taas sementtipohjainen ratkaisu olisi kalliimpi ja ilmastoasiatkin painavat → helpompi saada jalansijaa.
Tuostahan vois pistää ihan firmallekin viestiä että miten on kun tällaista kuitenkin julkisessa mediassa yhtiöstä kirjoitetaan?
Ymmärtääkseni Aasiassa sivuvirrat, joita Betolar käyttää betonin valmistukseen, ovat Aasiassa pitkälti käyttämättömiä ja toimijat saattavat olla peräti valmiita maksamaan siitä, että joku näitä “jätteitä” suostuu itselleen ottamaan. Sivuvirtamateriaalina taisi myös käydä riisinpoltosta syntyvä jäte, jota Aasiassa laajalti tarjolla useissa eri paikoissa. Euroopassa sivuvirroista joutuu kilpailemaan (ja siten todennäköisesti maksamaan) ja näitä on harvemmissa paikoissa esim. hiilivoimaloiden yhteydessä, joten kuljetuskin kalliimpaa.
Näin vain saatiin Betolarin Inderesin seurantaa vaikka itseltäni olikin jo hieman usko mennyt kun paljon tuoreemmatkin listautujat olivat jo saaneet seurantaa.
Analyytikkona Antti Viljakainen ja seuranta alkaa 3€ vähennä suosituksella.
Laajaa seurannan aloitusraporttia ei vielä inderesin sivuilta löydy, mutta eiköhän se vielä tämän aamun aikana sinne ilmesty.
Ennusteiden tunnusluvut löytyvät jo yhtiösivuilta.
