Betolar - kohti vihreämpää betoniteollisuutta

Ohhoh! Mutta ihan kiva, että

  • enää ei tarvitse huutaa tuuleen näitä skeptisiä havaintojani, vaan saan kiusata analyytikkoa kysymyksilläni :laughing:

  • saadaan numeraalisia ennusteita, joihin yhtiön suorittamista voi peilata.

4 tykkäystä

Tässäpä seurannan aloitusraportti koko laajuudessaan. Kuten tuossa raportin etusivulle kirjoitinkin, niin skenaariot yltävät taivaasta tuonelaan. Siten on melkoisen varmaa, että pöljä-hatun saan jossain vaiheessa päähäni kiskoa, kun yksittäiselle vuodelle ja tuloslaskelman riville joku ennuste onkin aina laitettava. Tämä toki kuuluu niin sanotusti lajin luonteeseen varhaisen vaiheen yhtiöiden kanssa.

Betolar on ratkomassa suurehkoa ongelmaa ja tuon ongelman (mahdolliset) ratkaisija/ratkaisijat lyövät luultavasti myös rahoiksi. Näin ollen yhtiö on ihan mielenkiintoisessa vaiheessa, vaikka lyhyen pään tuotto/riski ei ihan riittävä mielestäni olekaan.

12 tykkäystä

Antti ja Antti keskustelivat Betolarista. :slight_smile:

Aiheet:
00:00 Aloitus
00:16 Vihreää betonia
03:21 Kaupallistamisen askelmerkit
06:52 Vihreän betonin ja Betolarin kilpailukyky
11:40 Sivuvirrat vaativat räätälöintiä
12:44 Asiakassuhteiden syvyys ja liiketoiminnan suoja
17:15 Kaupallistamisen ajankohta
20:28 Pääomatarpeet
23:20 Ennusteet eivät ole kiveen hakattuja
26:28 Liiketoiminnan skaalautuvuus
30:13 Kinkkinen valuaatio

3 tykkäystä

Kiitoksia antoisasta raportista!

Kokonaisuudessaan raportin sisältämän analyysin ja arvioiden kanssa on helppoa olla samaa mieltä. Se nostaa monia liiketoiminnan onnistumisen kulminaatiopisteitä esiin, eikä odotuksista synny mitenkään ruusuista kuvaa. En lähde toistelemaan koko raportin sisältöä, mistä kaikesta olen täysin samaa mieltä. Ehkä analyysi on kuitenkin joiltain osin “yhtiölle suotuisa”, tai kuten analyytikko itse asian videolla muotoilee:

Tottakai [analyysin] pitää lähteä jollain tasolla positiivisesta odotuksesta, että kaikki ei mene mönkään - - muuten ei kannata sijoituskohteena hirveästi miettiä yhtiötä.

Viljakainen ei kuitenkaan tarkoittane, etteikö kaikki voisi mennä mönkään, vaan sitä, että sen skenaarion analysointi olisi hedelmätöntä. Sallittakoon siis tällainen pieni vinouma raporttiin, kunhan emme unohda, että kaikki voi todella silti mennä mönkään. Kuten raportissa mielestäni kyllä riskinä mainitaankin. :slight_smile:

Erityisiä nostoja raportista:

  • Itselleni tuli uutena tietona näkemys, että liiketoiminnan / reseptiikan suojaus on juridisesti varsin kevyellä pohjalla. Laajassa raportissa: "Betolarin ja asiakkaan sopimuksen katkeaminen ei käsityksemme mukaan estäisi asiakasta juridisesti käyttämättä olemassa olevaa reseptiä, mutta sivuvirtojen vaihtuminen tai sivuvirran ominaisuusmuutokset vanhentaisivat reseptin luultavasti nopeasti." Tätä riskiä en itse ollut tunnistanut, ja kyllähän tämä vähän kylmäisi selkäpiitä omistajana, kun tietää miten kovaa peli voi globaalilla markkinalla olla.

  • Mukava huomata, että myös laaja raportti tunnistaa yhtiön jatkopääomittamisen tarpeen muutaman vuoden kuluessa. Tämä tuntuu minulle aivan selviöltä, ettei positiiviseen kassavirtaan päästä ennen nykyisen kassan loppumista.

  • Erityisesti ennusteita katsoessa tulee esiin mielestäni tämä suotuisuus yhtiön tarinalle. Arvonmäärityksessä käytetyssä negatiivisessakin skenaariossa yhtiö kasvattaa liikevaihtoansa reilussa kahdessa vuodessa 22 400 % nyt toteutuneesta (ttm), saavuttaen 13,5 M€ liikevaihdon. Minun on lähes mahdotonta nähdä, miten tämä voisi tapahtua vain hieman reilussa kahdessa vuodessa. Raportti kyllä purkaa tämänkin hienosti läpi, millaisilla asiakkuuksilla ja asiakaskohtaisella myynnillä tämä saavutetaan - mutta en silti voi nähdä, että miten tämä voisi toteutua. Vika on tietysti minun mielikuvitukseni rajoissa.

Toistan kuitenkin vielä: aivan erinomainen raportti ja hyvää luettavaa siis!

5 tykkäystä

Kiitos hyvästä videosta!

kuten edellä, niin itseänikin jäi askarruttamaan, reseptiikan suojaus

onko heillä kruununjalokiviresepti, joka on suojattu, muutenhan se tuotekehityksen jälkeen kopioidaan

millainen on reseptipatenttisalkku konkreettisesti, tekoälyllä toimiva yleismaailmallinen ratkaisu on ilmeisen vaikea

näyttäisi olevan esim. mursketta esim. FI 20195468

“Murskattu materiaali ja menetelmä sen valmistamiseksi. Murskattu materiaali on muodostettu massasta, joka on geopolymeeriä. Massa käsittää ensimmäisenä sivuvirtamateriaalina viherlipeäsakkaa ja toisena sivuvirtamateriaalina voi olla masuunikuonaa tai metakaoliinia. Lisäksi on massaan sekoitettu aktivaattoriksi lipeää ja vesilasia, tai vain toista näistä. Muodostettu massa valetaan ja sen annetaan kovettua ainakin osittain, minkä jälkeen se murskataan. Murskattu materiaali voidaan käyttää murskeen tai sepelin tavoin maanrakennuksessa ja ympäristörakennuksessa.”

Minulle tässä tarinassa pääkysymys on mm. se, onko sijoittajille syötetty tarina reseptiikan tekoälystä vain paketin näkyvä kaunis kuori, mutta sisältä löytyisikin vain ontuva liikeidea, joka ei teollisuuden prosesseissa toimi riittävän toistettavasti, tehokkaasti. Saatika antaisi merkittävää kilpailuetua verrattuna muihin ekoratkaisuihin.

2 tykkäystä
1 tykkäys

@Antti_Viljakainen haastatteli Betolarin tuoretta toimaria Riku Kytömäkeä. :slight_smile:

Aiheet:
00:00 Aloitus
00:21 Vaihdos Betolarille
01:16 Ensimmäiset havainnot Betolarista
01:40 Kaupallistaminen
02:34 Pilotista kaupalliseksi
03:36 Liikevaihdon tavoitteet
04:43 Keskeisimmät riskit
05:29 Tekoäly

2 tykkäystä

materiaalitekniikan googleksi, haasteellinen on, toivottavasti onnistuu

sivuvirroissa on poikkeamia jne, ja lopputuloksen, vaikkapa sillan, pitää kestää

1 tykkäys

Tässä on Antti Viljakaisen kommentit innovaatiokeskuksen laajentamisesta. :slight_smile:

Kannonkoskelle, miksi oi miksi?!?! Onnea rekrytointiin, sitä todellakin tarvitaan. Suomen haja-asutusalueet pursuaa nurkkia, missä kutakuinkin jokaisen elinkeinotoiminnan pullonkaula on henkilöstön heikko saatavuus. Omaan sen verran kokemusta aiheesta rekrytointi ja haja-asutusalueet, että nyt sitten on riskit suuret ja mahdollisuudet pienet.

5 tykkäystä

Kannonkoskelaissyntyinen Juha Leppänen on alusta saakka ilmaissut halunsa säilyttää yrityksen toiminnan Kannonkoskella.

Pohdimme innovaatiokeskukselle myös muuta sijaintia, mutta päädyimme Kannonkoskelle. Innovaatiotoiminta on pääosin täällä ja loppujen lopuksi muutaman ihmisen harteilla

3 tykkäystä

" loppujen lopuksi muutaman ihmisen harteilla" Ja tälläkö se materiaalitekniikan Google luodaan? Välillä aina tulee sellainen olo, että nyt ymmärsin Betolarin bisneslogiikan ja sitten välillä taas en ymmärrä yhtään mitään. Jännityksellä odotan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

10 tykkäystä

tätä varmaan aika moni foorumilaisesta ei ottanut vastaan hurraa-huudoilla,

valtava määrä caseja tarvitaan jne jne jne

täysin toinen tilanne oli kun Alfred N. laittoi herkkään nitroglyseriiniin sahajauhoa jne, ja loppu on historiaa

toivottavasti seuraavan kerran haastattelussa Inderes kysyy tästä epäsuhteesta

Minua pohdituttaa moni asia Betolarissa. Hehän ovat käytännössä vielä aikaisen vaiheen startup ilman kummempaa liikevaihtoa. Startupeille tärkeää on löytää nk. product-market fit, ennen kuin myyntiä lähdetään skaalaamaan. Pilotteja on kyllä eri puolilla maailmaa tehty, mutta onkohan se market fit löytynyt, jolla 200M liikevaihto saataisiin tulevina vuosina kasaan? Viime vuoden listautuminen on mahdollistanut aika raskaan business- ja hallinto-organisaation rakentamisen aivan kuin oltaisiin jo liiketoiminnan skaalausvaiheessa, mikä taas on nostanut yrityksen burn raten korkealle. Kassa palaa, liikevaihtoa ei tule ja Kannonkoskelle rakennetaan seiniä, mikä on hyvin kaukana isoista markkinoista, josta tuo satojen miljoonien liikevaihto kuitenkin pitäisi kerätä. Paljon kysymyksiä tosiaan.

8 tykkäystä

Betolarin Intian “konttorilla” painetaan ilmeisesti hommia :point_down:

Näistä päivityksistä ei aivan selviä, onko kyseessä pilotti vai tuotantoon viety resepti. Kommenteista selviää kuitenkin, että kyseisessä tuotteessa käytetään 100 % GGBFS:ää ja Geoprimea. Lisäksi selviää myös, että tuolla päin maailmaa käytetään ainakin jossain määrin 25-30 % GGBS:ä, jotta betoni olisi “vihreämpää”.

Muutoin on kyllä vaikeaa saada käsitystä siitä, miten merkityksellisiä nuo kestävän kehityksen ja vihreyden teemat ovat tuolla.

1 tykkäys

Kiitos tuoreesta linkistä!

“Please use ggbs@25 to 30 percentage for more sustainability and better quality”

ainakin länsimaissa on kovat vaatimustasot, joten meneekö tällainen läpi? ja pitkät kestävyyskokeet vaaditaan, ei ihan helppo tapaus, jos pihalaatan ulkopuolelle on fokus

Tuolla kommentilla tosiaan taidettiin viitata enemmän tuotteen kestävyyteen (ja laatuun) kuin vihreyteen. Sinänsä viittaukset ja kysymykset tietyn yrityksen kuonan käytöstä tukevat Betolarin reseptiikkaan liittyvää osaamista. Sillä ei tosiaan liene kuitenkaan suurta merkitystä, mikäli tehdään pelkkää bulkkia pihalaattaa.

https://www.betolar.com/fi/julkaisu/4413848/Betolar+ja+JA-KO+Betoni+ovat+mukana+kehittämässä+Keliberin+sivuvirtojen+hyödyntämistä

Betolar ja JA-KO Betoni ovat mukana kehittämässä Keliberin sivuvirtojen hyödyntämistä

Betolar Oyj

Sijoittajauutinen

2.12.2022 klo 14:30

Betolar ja JA-KO Betoni ovat mukana kehittämässä Keliberin sivuvirtojen hyödyntämistä

Betolar Oyj ja betoninvalmistaja JA-KO Betoni Oy ovat osaltaan mukana kehittämässä Keliberin sivuvirtojen hyödyntämistä. Yhteistyössä pyritään kehittämään ratkaisuja rikastus- ja analsiimihiekan hyödyntämiseksi betonin valmistuksessa.

Betolar, Keliber sekä JA-KO Betoni julkistivat yhteistyösopimuksen syyskuussa 2021, jonka tavoitteena on Betolarin innovaatioilla auttaa Keliberiä hyödyntämään tuotannossaan syntyviä sivuvirtoja. Rikastushiekkaa sekä analsiimihiekkaa voidaan käyttää betonin runkoaineena JA-KO Betonin tehtaalla Kokkolassa. Tätä vähähiilistä betonia voitaisiin hyödyntää muun muassa Keliberin kaivoksen rakenteissa.

”Hanke tukee vahvaa kiertotalous- ja ekosysteemiajattelua. Betolar on merkittävässä määrin vauhdittamassa vihreää siirtymää luomalla kiertotalousratkaisuja kaivosteollisuuteen”, Betolarin toimitusjohtaja Riku Kytömäki kertoo.

Kaivos- ja akkukemikaaliyhtiö Keliber julkaisi tällä viikolla tiedotteen litiumhankkeen rakentamisen käynnistymisestä. Pitkään valmisteltu yli puolen miljardin euron hanke siirtyy rakennusvaiheeseen ja valmistelevat työt alkavat jo joulukuussa. Kokkolan suurteollisuusalueelle (KIP) rakennettava tehdas tuottaa litiumhydroksidia, jota käytetään muun muassa sähköajoneuvojen akuissa. Nykyinen aikataulu mahdollistaa kemiantehtaan tuotannon ylösajon vuonna 2025.

Täyden tuotannon aikana rikastamossa syntyy vuosittain noin 600 000 tonnia rikastushiekkaa. Litiumin tuotantoprosessin merkittävänä sivuvirtana syntyy myös noin 200 000 tonnia vuodessa analsiimihiekkaa.

”Jos sivuvirtoja ei pystytä hyötykäyttämään, ne läjitetään osoitetuille alueille. Syntyvää rikastushiekkaa riittäisi hyvin esimerkiksi betonin runkoaineeksi”, Kytömäki sanoo.

Litiumhankkeen tavoitteena on tehdä Keliberistä Euroopan ensimmäinen omaan malmiin perustuvan litiumhydroksidin tuottaja, mikä on nykyisellä aikataululla edelleen mahdollista. Kyseessä on ainutlaatuinen hanke, jolla varmistetaan vihreässä siirtymässä välttämättömän litiumin saantia ja Euroopan omavaraisuutta kriittisissä raaka-aineissa.

Betolarin tavoite on alusta saakka ollut korvata betonissa tarvittava hiekka ja sementti teollisuuden jäte- ja sivuvirroilla sekä samalla pudottaa merkittävästi päästöjä sekä säästää neitseellisiä luonnonvaroja.

”Pelkästään sementin korvaaminen vähentää hiilidioksidipäästöjä raaka-aineiden osalta jopa 80 prosenttia. Kun sementin lisäksi voitaisiin korvata osa runkoaineena käytetystä neitseellisestä hiekasta sivuvirroilla, voidaan tehdä entistä suurempia harppauksia vihreässä siirtymässä ja kiertotaloudessa”, Betolarin perustaja ja innovaatiojohtaja Juha Leppänen sanoo.

1 tykkäys

Keväällä tiedotettiin pyrkimyksestä päästä Indonesian markkinoille. Tuossa yhteydessä muistan lukeneeni, että Indonesian pääkaupunki Jakarta olisi vajoamassa ja Indonesialla olisi kunnianhimoinen tavoite rakentaa kokonaan uusi, vihreä älykaupunki Nusantara uudeksi pääkaupungiksi (kokonaiskustannuksiltaan noin 34 mrd USD). Hanke on luonnollisesti herättänyt paljon epäilyksiä ja kysymyksiä jo pelkästään rahoitukseen liittyen

Nyt Betolar julkaisi linkkarissa postauksen, jossa oli linkki tähän uutisjuttuun :point_down:

Jutun mukaan suomalaisyhtiöistä keskusteluja käydään muun muassa Betolarin sekä KONEen kanssa.

Linkkarissa oleva postaus on tässä :point_down:

Tuollaiseen Nusantaran kaltaiseen projektiin mukaan pääseminen olisi tietysti Betolarille lottovoitto, mutta tässä vaiheessa, kun koko projektin toteutuminen on epävarmaa, ei tuollaisille keskusteluille voi antaa paljon arvoa.

2 tykkäystä